VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSTEITA OTT, VT Sampo Mielityinen Lapin yliopisto

LUENTOJEN TEEMAT / NÄKÖKULMA  Sopimuksenulkoisen korvausvastuun perusteet (periaatteet, käsitteet ja keskeiset säännöt)  Oikeudenalan argumentaatio KKO:n ennakkopäätösten valossa

1. LÄHTÖKOHTIA JA TAUSTAA

VELVOITEOIKEUS Velvoitteiden syntyperusteet Sopimus Sopimuksenulkoinen vahingonkorvaus Perusteettoman edun palautus Velvoitteiden yleiset kysymykset - Velvoitteen oikea suoritustapa - Velvoitteen lakkaaminen - Jne.

VELVOITEOIKEUDELLISEN KORVAUSVASTUUN TAUSTOJA  Perusoikeudet  Omaisuudensuoja  Elämä, ruumiillinen koskemattomuus, vapaus  Yksityisyys, kotirauha, kunnia  Jne.  Yksityisautonomia  Markkinoiden toimivuus, vapaa kilpailu  Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

VELVOITEOIKEUDELLISEN VASTUUN SYSTEMATIIKKA SOPIMUSPERUSTEINEN VASTUU Vain sopijapuolten välillä Seuraus sopimusvelvoitteiden rikkomisesta Voivat perustua lakiinkin Yksi seuraamus muiden joukossa Ytimessä varallisuusvahingot SOPIMUKSEN ULKOINEN VASTUU (”deliktivastuu”) Osapuolilla ei (välttämättä) sopimussuhdetta Seuraus yleisen huolellisuusvelvoitteen tms. rikkomisesta Henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot, kärsimys ? SOPIMUKSEEN PERUSTUVIEN TALOUDELLISTEN ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN PERUSOIKEUKSIEN SUOJAAMINEN TOISTEN TAHOILTA TULEVILTA LOUKKAUKSILTA

SOPIMUS- JA DELIKTIVASTUUN RAJA- ALUEITA  Sopimuksentekotuottamus, culpa in contrahendo  vastuu sopimusneuvotteluissa synnytetyn luottamuksen pettämisestä, ei vielä sopimusta (esim. KKO 2009:45)2009:45  Muun kuin oman sopijakumppanin vastuu, esim. tuotevastuulain 5 §, KSL 5:31 ja 8:34 tuotevastuulainKSL  Vastuu sopimuskumppanin terveydestä  Vastuu julkisesta tiedonannosta, ns. Wärtsilä-tapaus KKO 1999:321999:32

VAHINGONKORVAUSOIKEUS: TAVOITTEET JA OIKEUDELLISET ”NAAPURIT” VAHINKOJEN HYVITTÄMINEN PREVENTIO KULUJEN HAJAUTTAMINEN (PULVERISOINTI) VAHINGONKORVAUS- OIKEUS RIKOSOIKEUS VAKUUTUSOIKEUS SOSIAALITURVA- JÄRJESTELMÄT HALLINTO-OIKEUS

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN OIKEUSLÄHTEITÄ  Lainsäädäntö  KKO:n ennakkopäätökset  Esityöt  Euroopan ihmisoikeussopimus ja tulkintakäytäntö (perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta)  Reaaliset argumentit (käytännöllinen harkinta, ratkaisutapojen seurausten arvottaminen)

VAHINGONKORVAUS- LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE  Yleislakina vahingonkorvauslaki (412/1974):  2 luku: henkilökohtainen tuottamusvastuu  3 luku: isännänvastuu (työnantaja / julkisyhteisö)  4 luku: isännänvastuu (työntekijä / virkamies)  5 luku: korvattavat vahingot (osin myös vastuuperuste 5:1, 5:4a, 5:4b, 5:6)  6 luku: korvausvastuun jakautuminen  Laajalti erityislainsäädäntöä, jonka rinnalla yleensä sovelletaan osin VahL:a (esim. korvattavia vahinkoja ja vastuun jakautumista koskevia säännöksiä)

VASTUUHARKINNAN PERINTEINEN MALLI Miten suuri korvaus tulee suorittaa? Eri korvausaiheiden mukaiset säännötMahdollinen korvauksen sovittelu Onko vahinko syy-yhteydessä toimintaan? Onko aiheutunut korvattavaa vahinkoa? Onko kyse lain tunnistamista vahinkolajeista? Täyttyykö vastuuperuste? Tuottamusvastuu: aiheuttiko joku vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudellaan? Ankara vastuu: aiheutuiko vahinko sellaisesta toiminnasta, johon vastuu liitetään?

2. VASTUUPERUSTEET

VASTUUPERUSTEET: YLEISKUVA MITEN HELPOSTI VASTUU SYNTYY? VASTUUPERUSTEEN SOVELTAMISALAN LAAJUUS TUOTTAMUSVASTUU -Tahallisuus / huolimattomuus - VahL:n yleinen vastuuperuste ANKARA VASTUU - Toiminta vastuuperusteena - Lain ja oikeuskäytännön mukaiset soveltamistilanteet KOROSTUNUT HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS - Rajatut toimintamuodot ISÄNNÄNVASTUU -Toisen henkilön tahallisuus / huolimattomuus - VahL:n mukaiset tilanteet

VASTUUPERUSTEET: YLEISKUVA  Vastuumuotojen rajat väistämättä osin epäselviä  Tuottamusvastuun laajuus riippuu paljolti huolellisuuskriteerin ankaruudesta  Ankarammissa vastuumuodoissa vastuuvapausperusteita (esim. force majeure voidaan tulkita eri tavoin)  Näyttökynnys ja näyttötaakka vaikuttavat vastuun laajuuteen huomattavasti  Oikeuskäytännössä voi syntyä uusia, vaikeasti systematisoitavia vastuumuotoja

TUOTTAMUSVASTUU: YLEISKUVA KORVAUSTILANTEISTA Tahallisuus tai huolimattomuus (VahL 2:1) Esine- tai henkilövahinko Rikos, tahallisuus tai huolimattomuus julkisen vallan käytössä tai erittäin painavia syitä (VahL 5:1) ”Puhdas” varallisuusvahinko Tiettyjen perusoikeuksien loukkaus rikoksella tai ihmisarvon vakava loukkaus (VahL 5:6) Kärsimys Tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettu kuolema (VahL 5:4a ja 4b) Läheisten kärsimys & henkilövahingon taloudelliset haitat

TUOTTAMUSVASTUU: HUOLIMATTOMUUDEN ARVIOINNIN MITTAPUUT NORMIT RISKIT; VAROTOIMIEN HYÖDYT JA HAITAT ALAN TAVAT JA KÄYTÄNNÖT

KOROSTUNUT HUOLELLISUUSVELVOLLISUUS  Katujen ja teiden kunnossapito  Yleisötilaisuuksien järjestäminen  Palvelusten tarjoaminen yleisölle  Kiinteistönhaltijan vastuu tilojen turvallisuudesta

ISÄNNÄNVASTUU: ASETELMA (VahL 3 ja 4 luvut, 6:2) VAHINGON AIHEUTTANUT TYÖNTEKIJÄ TAI VIRKAMIES tuottamus ”työssä” aiheutettu VAHINGON- KÄRSIJÄ TYÖNANTAJA / JULKISYHTEISÖ TYÖSOPIMUS, VIRKASUHDE *) = ”KANAVOINTI” - Poikkeus: tahallisesti aiheutetut vahingot  normaali yhteisvastuu TOISSIJAINEN *) KORVAUSVAADE - Kohtuullinen korvaus - Tahallisuus: täysi korvaus - Lievä tuottamus: ei vastuuta ENSISIJAINEN *) KORVAUSVAADE - Täysi korvaus TAKAUTUMISOIKEUS - Sama laajuus kuin vahingonkärsijää kohtaan

ISÄNNÄNVASTUU: OIKEUSPOLIITTISET PERUSTEET  Työnantaja saa hyödyn toiminnasta  Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan vahinkoriskeihin (työtavat, välineet jne.) – direktio- oikeus  Työnantajalla on mahdollisuus ottaa vastuuvakuutus, joka kattaa korvausvastuun  Työntekijän suojelun periaate (mahdollinen epäsuhta palkan/oman hyödyn ja korvausvastuun laajuuden välillä)

ISÄNNÄNVASTUU: YKSITYISKOHTIA  Milloin vahinko on aiheutettu ”työssä”?  Vastausta ei voida hakea välttämättä suoraan eri työoikeudellisten lakien soveltamisalasta  otettava huomioon kulloinenkin oikeuspoliittinen tavoite  Ns. anonyymi tuottamus riittää: ei tarvita näyttöä siitä, kuka yksittäinen työntekijä vahingon aiheutti  Julkisen vallan käyttö: teoriassa hieman rajatumpi vastuu, ns. standardisäännös (VahL 3:2.2)

ISÄNNÄNVASTUU: MUITA SOVELTAMISTILANTEITA 1. TOIMEKSIANTAJA – ITSENÄINEN YRITTÄJÄ  Jos yrittäjä on rinnastettavissa työntekijään, ks. KKO 1992:142 ja 2004: : :53 2. LUOTTAMUSTOIMEN ANTAJA – SUORITTAJA 3. OPPILAITOKSEN YLLÄPITÄJÄ – OPPILAS (opetukseen liittyvä työ) 4. HOITOLAITOKSEN YLLÄPITÄJÄ – POTILAS (hoitoon liittyvä työ)

ANKARA VASTUU: YLEISKUVA  Vastuu syntyy tuottamuksesta riippumatta eli vaikka olisi toimittu huolellisesti  Vastuussa toiminnanharjoittaja  Eivät esim. yksittäiset työntekijät  Samaan toimintaan voi osallistua useita yrityksiä tms. eri rooleissa  samasta vahingosta voi olla vastuussa useampi toiminnanharjoittaja  Perustelu: se, joka hyötyy riskialttiista toiminnasta, kantakoon haitat; vastuuvakuutusmahdollisuus

ANKARA VASTUU: ympäristövahinkolaki TOIMINNAN- HARJOITTAJA (tai vastaava) ”tietyllä alueella harjoitettu toiminta” Pilaantuminen, immissio tai vastaava häiriö VAHINGON- KÄRSIJÄ henkilövahinko esinevahinko puhdas varallisuusvahinko muu ympäristövahinko torjunta- ja ennallistamiskulut (sietämisvelvollisuus) UUSI TOIMINNAN- HARJOITTAJA (todennäköinen syy- yhteys)

ANKARA VASTUU: muuta lainsäädäntöä  Tuotevastuu  Vastuu raideliikenteen aiheuttamista vahingoista  Ilmailu  Sähkölaitteet  Ydinlaitokset  Rekisterien pito

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva  1970-luvun alussa pohdittiin vastuumuodon tyhjentävää kirjaamista VahL:iin, mutta se jätettiin oikeuskäytännön ja -tieteen kehitettäväksi  Kehittynyt ja laajentunut vuosikymmenten mittaan KKO:n käytännössä  Pistemäisistä tilanteista edetty kohden yleistettäviä kriteerejä

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva  Vastuutilanteiden tyypillisiä piirteitä  Elinkeinotoimintaa tai julkisyhteisön toimintaa  Vaarallinen toiminta (aineet, työmenetelmät tms.)  Vahinkoriski, joka ei ole kokonaan poistettavissa  Vahingonkärsijän heikot mahdollisuudet suojautua

ANKARA VASTUU: oikeuskäytäntöön perustuva  Räjäytystyöt (KKO 1994:122 ym.)1994:122  Ampumaleiriturma (1993:114)1993:114  Turvesuolta alkanut metsäpalo (1997:48)1997:48  Räjähdys tehtaan prosessissa (2000:72)2000:72  Rokotuskomplikaatio (1995:53)1995:53  Huoltoaseman vuodot (1995:108)1995:108  Vastuu koneiden puutteellisesta turvallisuudesta (1990:55 ja 1991:156)1990:551991:156

3) SYY-YHTEYS JA ENNAKOITAVUUS

SYY-YHTEYS  Conditio sine qua non -testi: Olisiko vahinkoa aiheutunut, jos vahingonaiheuttaja olisi toiminut oikein (tuottamusvastuu) tai vastuuperusteen muodostavaa toimintaa ei olisi harjoitettu (ankara vastuu)?  Myös tilastollinen näyttö (todennäköisyysarvio) saattaa riittää

VAHINGON ENNAKOITAVUUS  Objektiivisesti, yleisestä näkökulmasta ennalta arvaamattomat vahingot eivät tule korvattaviksi  Yllättävät väliintulevat tekijät ”katkaisevat” oikeudellisen syy-yhteyden vastuuperusteen ja vahingon välillä  Taustalla ns. adekvanssioppi

4) KORVATTAVAT VAHINGOT JA KORVAUKSEN MÄÄRÄ

LÄHTÖKOHTIA, 1  Erottelu: vahinkolajit / korvausaiheet  Esim. henkilövahinko / sairaanhoitokulut, muut kulut, ansionmenetys, tilapäinen haitta, pysyvä haitta  Kolmivaiheinen harkinta: 1) Onko kyse ko. vahinkolajin mukaisesta vahingosta? 2) Mitä korvausaiheita on käsillä? 3) Miten suuri korvaus on määrättävä?  Ns. puhtaissa varallisuusvahingoissa ja kärsimyskorvausta määrättäessä ei ole em. erottelua

LÄHTÖKOHTIA, 2 1. Täyden korvauksen periaate, ns. differenssiajattelu 2. Rikastumiskielto 3. Vahingonkärsijän velvollisuus minimoida vahinkoaan (vs. ”piikki auki” -ajattelu) 4. Myös ei-taloudellisten vahinkojen hyvittäminen rahalla

HENKILÖVAHINKO: KÄSITE  ”Koululääketieteen” osoittamat rajat: diagnosoitavissa olevat sairaudet ja ruumiinvammat ovat korvattavia henkilövahinkoja  Muut mielipahan, surun, kärsimyksen yms. tunteet eivät ole erikseen korvattavia  Poikkeus: tilanteet, joissa täyttyvät kärsimyskorvauksen edellytykset

HENKILÖVAHINKO: KORVAUSAIHEET (5:2) Aineelliset vahingot:  Tarpeelliset sairaanhoitokulut  Tarpeelliset muut kulut  Ansionmenetys  Erityisen läheisten henkilöiden kulut ja ansionmenetys (hoito, kuntoutus) (5:2d) Aineettomat vahingot:  Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta  Pysyvä haitta

HENKILÖVAHINKO: AINEELLISET VAHINGOT  Kulujen korvattavuus: toimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia (esim. ns. vaihtoehtohoidot, selvästi ”ylimääräiset” elämänlaatua kohottavat toimet)  Ansionmenetyksen arviointi  Lähtökohta: yksilöllinen arviointi & eduntasoitus (5:2a)  Alaikäisenä vammautunut: keskimääräinen ansiotaso; vahvistetaan vuosittain asetuksella (5:2b)

HENKILÖVAHINKO: AINEETTOMAT VAHINGOT (5:2c)  Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta  Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste  Hoidon laatu ja kestoaika  Haitan kestoaika  Pysyvä haitta  Henkilövahingon laatu ja vaikeusaste  Vahinkoa kärsineen ikä  Elämänlaadun erityinen heikentyminen  Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset määrittävät ja yhtenäistävät korvaustasoa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan

KUOLEMANTAPAUS: OMAISTEN AINEELLISET VAHINGOT  Oikeus korvaukseen, jos kuolema aiheutettu tahallaan tai huolimattomuudella  Hautauskustannukset: kohtuullinen korvaus (5:3)  Elatuksen menetys (5:4)

KUOLEMANTAPAUS: OMAISTEN KÄRSIMYS (5:4a)  Oikeus korvaukseen, jos  Kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja  Korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet  Korvaukseen oikeutettuja surmansa saaneen  Vanhemmat  Lapset  Aviopuoliso  Muu näihin rinnastettava, surmansa saaneelle erityisen läheinen henkilö

ESINEVAHINKO (5:5)  Esineen vahingoittuminen, tuhoutuminen ja joutuminen pois omistajan ulottuvilta (käytöstä)  Korvattavia taloudelliset haitat  Korjauskustannukset, muut kulut ja arvonalennus  Tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo  Tulojen tai elatuksen vähentyminen  Esineeseen liittyvät tunnearvot eivät erikseen korvattavia

LOUKKAUKSEN AIHEUTTAMA KÄRSIMYS (5:6)  Oikeus korvaukseen seuraavissa tilanteissa:  Vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu  Henkilöä on syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla  Henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu  Henkilön ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, edellisiin loukkauksiin verrattavalla tavalla  Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset (tietoa myös soveltamiskäytännöstä)

5) VAHINGONKORVAUKSEN SOVITTELU

VAHINGONKÄRSIJÄN MYÖTÄVAIKUTUS JA ULKOPUOLINEN SYY (VahL 6:1)  Vastuun rajat vastuuperusteen mukaisesti: vahingonkärsijän oma huolimattomuus ja ennakoimattomat ulkopuoliset seikat otetaan huomioon vastuuta rajattaessa  Vahingonkärsijän myötävaikutus: osapuolten huolimattomuuden vertailua, punnintaa  Ulkopuolinen syy: moniin ulkopuolisiin asioihin ja olosuhteisiin on varauduttava

KOHTUUSPERUSTEINEN SOVITTELU (VahL 2:1.2)  Korvausta sovitellaan, jos täysi korvaus kohtuuttoman raskas; kriteereinä:  Osapuolten varallisuusolot  Muut olosuhteet – käytännössä tärkeimpänä vahingon aiheuttajan toiminnan moitittavuus  Tahallisuus: sovittelu vain erityisistä syistä  Oikeuskäytännössä suhteellisen pidättyväinen linja

6) MUITA KYSYMYKSIÄ

USEAN KORVAUSVELVOLLISEN VASTUU (VahL 6:3)  Vahingonkärsijää kohtaan yhteisvastuu  Poikkeukset: osittaiseen korvaukseen tuomittu sekä työntekijä/virkamies  Korvausvelvollisten kesken kohtuullinen korvausmäärän jako, kriteerit:  Kunkin viaksi jäävä syyllisyyden määrä  Vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu  Muut seikat  Regressioikeus, jos maksanut yli oman osuutensa

VAHINGONKORVAUKSEN VANHENTUMINEN  Pääsääntö: korvausvelka vanhenee kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta  Esine- ja varallisuusvahingot: vanhenee joka tapauksessa, kun 10 vuotta on kulunut vahinkoon johtaneesta tapahtumasta  Rikoksesta johtuva korvausvelka ei vanhene niin kauan kun rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai sen käsittely on vireillä tuomioistuimessa

SOVINTOSOPIMUS VAHINKOTAPAHTUMAN JÄLKEEN  Korvausriita sovittavissa osapuolten kesken missä tahansa mahdollisen oikeusprosessin vaiheessa  Sopimuksen pätevyyttä ja kohtuullisuutta arvioidaan normaalien sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaan