Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi Syö muistaaksesi! ravinto osana aivoterveyden edistämistä Lähteet: Satu Jyväkorpi, Syö muistaaksesi, Suomen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Advertisements

Lasten ja nuorten urheilijoiden ruokailu
Ylipaino on yksi keskeisimmistä terveysuhkista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Selvitä suomalaisten ylipainon syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä.
HOMMA HALTUUN –luento Terve –kampanja
SIKAKIN KYLLÄSTYY YHTEEN RUOKAAN, ENTÄ SIE??
AMMATTITAITOKILPAILUIHIN VALMISTAUTUMINEN Espoo Meripuisto.
Unitutkimus.
TASAPAINOINEN RAVITSEMUS
JUOKSUA HARRASTAVAN RAVITSEMUS
Kasviskampanja Etelä-Pohjanmaalla
Esittää.
Terveelliset elämäntavat
Ravintoaineet ja niiden merkitys ihmiselle
Rasvat - ei niin pahaa ettei hyvääkin
S Ruoka ja terveys s
Ravinto ja lepo Daniela Lönnqvist Vivacore
Kehittymisen kulmakiviä
Syöpäpotilaan ravitsemus
Kilpailu- ja turnausmatkojen ateriarytmi, Välipalat ja Tuoteselosteet
HYVÄÄ OLOA SYÖMÄLLÄ HYVÄÄ!
Liikunta ja ravinto Tuomas Sallinen.
Suomen Suunnistusliitto
SYÖ OIKEIN.
Painonpudotushaaste 6. kuidut
© Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry
Ikäihmisten ravitsemus -ei vuosia elämään vaan elämää vuosiin
Jääpalloilijan ravinto
Lasten ja nuorten urheiluharrastus
TERVEET ELÄMÄNTAVAT APUNA TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOIDOSSA
Urheilevan nuoren ravitsemus
Ruokavalio-ohjeet odottavalle äidille, jolla verensokerit ovat koholla
Kaisa Lahti 2B & Ira Ekholm 3A
URHEILIJAN RAVITSEMUS
Suomalaiset ravintosuositukset
Erilainen ruokavalio – oma valinta Hurtig
Marevan-hoitoisen potilaan ruokavalio Ursula Schwab Dosentti, kliininen opettaja, laill. ravitsemusterapeutti Kliininen ravitsemustiede, UEF Kliinisen.
RAVINTOLUENTO FHV KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto Lepo Kehon huolto KEHITYS.
Ravitsemuskertomus Ravitsemuskertomukset ◦ Vuodesta 1995 alkaen ◦ Uusin vuodelta 2003 (5. järjestyksessä) ◦ Päätulokset Suomessa tehdyistä ravitsemuksen.
Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen laaja kalvosarja asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo.
Ravinnosta puhtia päivään -opetuspaketti asiantuntijat Leena Valta ETyo ja Anna Ojala ETM.
 Huipulle tähtäävän urheilijan tulee kiinnittää ruokavalioon yhtä paljon huomiota kuin harjoitteluun ja lepoon -> Urheilija pysyy terveenä, jaksaa harjoitella,
Kotitalous: ravitsemus  Suomalaisten ravitsemussuositukset – Valtion ravitsemusneuvottelukunta vuodesta 1954  A- ja D-vitamiinin lisääminen margariineihin.
6. RAVINTOAINEET HALTUUN
Hurtig TE1 Ruoka ja terveys. Ravitsemussuositukset tiivistettynä - Suositusten tavoitteena on väestön hyvä ravitsemus ja kansanterveyden edistäminen.
PELAAJAN KEHITTYMINEN LTV 1. TEHTÄVÄ: Juttele parisi kanssa miten pelaaja kehittyy? Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho ja Arto Pyykkö.
Muut tekijät sydänterveyttä edistävässä ruokavaliossa.
NUOREN URHEILIJAN RUOKAILU 1. Ravitsemuksen A, B, C Urheilusuoritus on aina stressitilanne elimistölle. Hyvä syöminen auttaa jaksamaan, tehostaa palautumista.
Copyright © 2007 Wellou.fi 1 Woimapyramidi. Copyright © 2007 Wellou.fi 2 Woimapyramidi  Rasva ja sokeri  Maitovalmisteet  Liha-kala  Kasvikset  Viljavalmisteet.
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Ihmisen ravinto.
Copyright © 2007 Wellou.fi 1 Woimakello. Copyright © 2007 Wellou.fi 2 Woimakello  Woimakello kertoo millainen on hyvä päivän ateriarytmi  Woimakellon.
TR90 ® Muuta elämäsi 90 päivässä. Yli KOLMAS- OSA EU:n aikuisväestöstä on tällä hetkellä ylipainoisia EU:n tilanne
Ruokakolmio Nuoren ravinto Juomat eivät pidä nälkää kuten kiinteä ruoka, ja sokeroituina niissä on yleensä paljon energiaa. Sokeriset juomat vaurioittavat.
Hyvä ruokavalio Ateriarytmi Ruokailu arjessa Painonhallinta.
Ravinto. Proteiinit Proteiinin lähteet : Kananmuna, Liha, Kala, ja monista palkokasveista. Suomalainen proteiinisuositus on 10%-20% ravinnosta Proteiini.
Ruoka eri ikäkausina. Vauvaikä Vauvan luonnollinen ravinto on rintamaito tai äidinmaidonkorvike Maidosta vauva saa sairauksilta suojaavia aineita sekä.
RAVINTO. Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukainen ruoka edistää terveyttä. Runsasta ja vaihtelevaa kasvisten syöntiä suositellaan ja kovan rasvan, suolan.
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Eerik, Aku, Maiju ja Riina
Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa
Nuoren urheilijan ravitsemus
RAVINTO Elmo & Leevi Syksy -16.
RAVINNON MERKITYS KIEKKOJUNNULLE(1
Ruokaympyrä Elintarvikkeiden suhteelliset määrät.
RUUAN TERVEYSVAIKUTUKSET
Ravinto ja liikunta Urheilijan tai terveysliikuntaa harrastavan ihmisen haaste ravinnossa on löytää ruokavalioon sopiva energian määrä.
Ruokailuun sekä painon seurantaan ja laihtumisen ehkäisemiseen tulee kiinnittää huomiota jo sairauden alkuvaiheista lähtien Alussa ruokahalun laskemisen.
Ruokaoppia.
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Esityksen transkriptio:

Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi Syö muistaaksesi! ravinto osana aivoterveyden edistämistä Lähteet: Satu Jyväkorpi, Syö muistaaksesi, Suomen Muistiasiantuntijat 2013 Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Vajaaravitsemuksen riskejä  Toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät  Sairastavuus, komplikaatiot ja kuolleisuus lisääntyvät  Sairauksista toipuminen hidastuu  Lääkärikäynnit ja uusintahoidot lisääntyvät  hoidontarve ja sairaala-aika pitenevät  Ravitsemuksen suurin riski yli 80 vuotiaille on liian vähäinen energian saanti ja laihtuminen  Hieman runsaampi paino suojaa aliravitsemukselta, osteoporoosilta ja auttaa säilyttämään lihasmassaa  Painoindeksi saa olla (Normaalipainoindeksi )

Muistisairauden riski- ja suojaavia tekijöitä RISKITEKIJÖITÄSUOJAAVIA TEKIJÖITÄ Korkea verenpaineTyydyttymättömät rasvat Korkea kolesteroliKahvi YlipainoKala ja kalaöljyt Aikuistyypin diabetesAntioksidantit Kovat, eläinperäiset rasvatHenkinen aktiivisuus Liiallinen alkoholin käyttöKorkea koulutus TupakointiAktiivinen elämäntapa B-vitamiinin puuteFyysinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus

Säännöllinen ateriarytmi Lautasmalli kertoo, miten lautanen tulee täyttää Syö päivittäin suunnilleen yhtä monta kertaa ja samoihin aikoihin  5-6 kertaa  3-4 tunnin välein Kata kauniisti!

Kasvikset, hedelmät ja marjat - luonnolliset antioksidantit  syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään viisi-kuusi kourallista päivässä, n. 500 g  kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja  aivojen terveys, infektioiden ehkäisy, verisuonten ja silmien terveys, ihon ja limakalvojen terveys, syövän ehkäisy  Käytä joka aterialla ruuanlaitossa monipuolisesti, jälkiruokana, välipalana, leivän päällä, puuron päällä, rahkassa, smoothiessa, piirakassa jne  Mitä värikkäämpää, sitä parempi

Täysjyvävalmisteet  Valitse ainakin puolet täysjyväisinä  Kuitua vähintään 6 %, mielellään yli 10 %  Valitse pasta, riisi ja makaroni täysjyväisenä  rautaa, energiaa, hiilihydraattia, kuitua, proteiinia, B-vitamiinia  Täysjyvätuotteet pitävät nälän loitolla, verensokerin matalalla ja mielen virkeänä  Vähennä valkoisen viljan käyttöä, ne sisältävät vain energiaa ja niiden runsas syöminen voi heilauttaa verensokereita ja väsyttää  Jos haluat syödä makeaa, valitse mieluiten pullaa ja hiivataikinapohjaisia leivonnaisia

Kala ja liha  Syö kalaa 2-3 kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen  tyydyttymätöntä pehmeää rasvaa, proteiinia, D-vitamiinia, omega-3 rasvahappoja  Liharuuissa suosi vaaleaa ja vähärasvaista lihaa  Punaista lihaa ja lihavalmisteita suositellaan käytettäväksi korkeintaan 500 g viikossa  proteiinia, B-vitamiineja  Kananmuna on hyvä vaihtoehto lihalle, sopiva määrä 2-3 kpl/viikko  proteiinia, A, D, E K, B- vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita

Maitovalmisteet  Suosi vähärasvaisia maitotuotteita < 17 %  Maitoa/piimää noin puoli litraa/pv  Rahka, raejuusto  proteiini, kalsium, jodi, B-vitamiini, kivennäisaineet ympäri vuoden D-vitamiinilisä ympäri vuoden

Juomat   Päivän aikana tarvitset 1-1,5 l nesteitä eli 5-8 lasillista juomaa  Vesi parasta  Maitoa ja hapanmaitotuotteita noin 5 dl (rasvaa 0-1%)  Lisäksi harkiten hedelmä- ja kasvistäysmehuja, mehuja, keittoja  Kahvia 3-5 kupillista päivässä  Tumma kaakao ja tumma suklaa  Lasin punaviiniä muutaman kerran viikossa

Ravintorasvat  Suosi pehmeää, tyydyttymätönta rasvaa, kasviöljyt, rasiamargariinit, levitteet (60 %)  Kasviöljyjä kannattaa käyttää vaihdellen  Rypsiöjy on ykkönen  Hyviä rasvahappoja (omega3 ja 6), energiaa, A,D ja E- vitamiineja  Käytä avokadoa leivän päällä ja salaateissa Kova, tyydyttynyt rasva kerääntyy verisuoniin ja aiheuttaa valtimoiden ahtautumista, hermokudosten tulehdusta, plakkimuodostumista aivoissa, vähentää hermosoluja stimuloivan tekijän muodostumista aivoissa

Pähkinät ja siemenet  Pähkinöitä, manteleita ja siemeniä voi syödä sellaisenaan tai lisätä niitä, puuroon, viiliin, salaatteihin, sämpylätaikinaan  Pellavasiemenrouhetta max 2 rkl päivä niiden maaperästä keräämän kadmiumin vuoksi  pehmeää rasvaa, energiaa, proteiinia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita Tutkittua tietoa pähkinöistä: - Ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia - Auttavat pitämään verensokeria tasaisena diabeetikoilla - Vähentävät riskiä sairastua paksusuolensyöpään - Ehkäisevät silmän ikarappeumaa - Vahvistavat elimistön puolustuskykyä - Auttavat alentamaan huonoa kolesterolia

Suola ja sokeri  Vältä suolan ja runsassuolaisten elintarvikkeiden käyttöä  Käytä mausteena suolan sijaan erilaisia yrttejä ja mausteita  Lisää suola ruokiin valmistuksen loppuvaiheessa jolloin vähempikin suola maistuu  Vältä sokerin ja paljon sokeria sisältävien elintarvikkeiden jatkuvaa käyttöä, jo puolen litran limsapullossa on päivän maksimiannos!  Vaihda makeat jogurtit maustamattomaan ja lisää itse marjoja, hedelmiä, soseita  Korvaa makeat välipalat hedelmillä, marjoilla ja kasviksilla

Riittävästi proteiinia Proteiinin riittävä saanti  suojaa lihaskadolta ja auttaa lihaskudoksen säilymistä  auttaa toimintakyvyn säilymistä  vaikuttaa kehon immuunijärjestelmään  vaikuttaa ihon kuntoon  nopeuttaa haavojen paranemista  suojaa luukadolta Ikäihminen tarvitsee proteiinia suhteessa enemmän kuin nuoremmat  1.2 – 1.4 g painokilo/vrk, käytännössä noin 70 – 90 g  siksi joka aterialla joku hyvä proteiinin lähde Akuutin sairauden, stressitilan, infektion tai leikkauksesta toipumisen yhteydessä proteiinintarve kasvaa entisestään

Miten lisätä ruokavalioon helposti proteiinia?  Puuro maitoon  Välipalaksi rahka, jogurtti, raejuustoa hedelmien kera  Maitorahkaa kiisselin silmäksi  Leikkeleitä leivän päällä  Juustoa leivälle, salaattiin, laatikkoruokaan tai vaikka jälkiruuaksi  Salaattiin raejuustoa, tonnikalaa, kanaa, leikkeleitä, kalaa  Juotavia pirtelöitä, joissa maitoa, rahkaa tai jogurttia, marjoja ja hedelmiä  Lämmin leipä, jonka päällä esim. tonnikalaa, kinkkua tai kanaa ja juustoa  Käytä rahkaa esim. leivonnassa  Herneitä, papuja ja linssejä monipuolisesti  Kananmuna on hyvä proteiinin lähde

Yhteenveto hyvästä ravitsemuksesta  Monipuolinen, tasapainoinen ruokavalio ja liikunta on ikääntyneen terveyden ja hyvinvoinnin perusta  Proteiinin saantiin huomiota! Hyviä lähteitä kana, kala, liha, kananmuna, rahka ja muut maitotaloustuotteet sekä herneet, pavut ja pähkinät  Rasvan laatu tärkeä, suosi kasviöljyjä, hyvänlaatuisia levitteitä, pähkinöitä, avokadoa  Runsaasti ja monipuolisesti kasviksia, vähintään 5 annosta vrk  Syö 2-4 kertaa viikossa kalaa  Pähkinöitä, tummaa suklaata ja kahvia kohtuudella  D-vitamiinia ravintolisänä yli 60 -vuotiaalle 20 mikrog/vrk  Unohda laihdutus, painon vakaana pitäminen tärkeää  Joka päivä jotain liikuntaa unohtamatta lihaskuntoliikuntaa

Marjat ja hedelmät Kasvikset Leipä, puuro, mysli Vähärasvaiset maito- valmisteet Kala, siipikarja Sattumat Täysjyväviljalisäkkeet, peruna Kasiöljyt ja margariini, Pähkinät, siemenet Lihavalmisteet, Punainen liha, kananmuna Terveyttä ruuasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta