Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tanssi edistää kommunikointia sosiaalisuutta body-imagen hahmottamista
Advertisements

Liikunnan merkitys fyysisten taitojen kehittymiselle
Opetuksesta ja oppimisesta lentokoulutuksessa
Ei-kielelliset oppimisvaikeudet
Havaintomotoriset taidot pelinluvun perustana
ERILAINEN OPPIJA – OPPIMISVAIKEUDET
Jenna, Marika, Iiris. Esiintymismuodot: • Kielen äännerakenne epäselvä, metalingvistiset vaikeudet • Vaikeudet ääntämisessä, kirjoittamisessa, lukemisessa.
Aivovamman jälkeen kiinni opiskeluun – miten tehdä yhteistyötä
SLI Poikkeava tai viivästynyt puheen kehitys
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Persoonallisuus Biologinen perusta.
Kielellinen erityisvaikeus SLI
Oppimisvaikeudet kehityksen riskitekijöinä
Taitoihin liittyvien käsitteiden määrittelyä
Sensorinen integraatio
Kuntoutumisen tukemisen op. jakso. Erityispedagogiikka
Luki- ja oppimisvaikeuksien neurologista taustaa; tiivistelmä
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
LASTEN SUOJELU – JOKAISEN TEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lasten suojelussa, KELTO Pirjo Harjupatana LTO Riitta Sinko.
Yhteistyössä:. Mistä on kyse? Hanke edistää esi- ja alakouluikäisten vähän liikkuvien lasten yhdenvertaisia osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
TSEMPPIÄ LIIKUNNASTA- HANKE
Sensorinen integraatio
Ops 2016 ja arviointi.
Vauvan erityiset kyvyt ja taidot
Kouluinfo Renkomäen koulu
Linkkivinkki
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
DOWNIN SYNDROOMA. MITÄ DOWNIN SYNDROOMA TARKOITTAA? Downin syndrooma on yleisin kehitysvamman aiheuttaja ja Suomessa Downia sairastavia on n henkilöä.
ADHD/ADD LAPSEN PIIRTEITÄ Tarkkaavaisuuden ongelma Hyperaktiivisuus Impulsiivisuus Tunteiden tunnistamisen ja ilmaisun vaikeus Anitta Huotari, Porstua.
UNI Unen rakenne 1. Vaihe >kevyt, lähes hereillä, 2. vaihe uni syvenee, 3-4. hidasaaltouni, syvä uni, josta siirtymä 2. vaiheen kautta REM-uneen, jossa.
Perhesosiaalityö  Lastenvalvojien palvelut Johtava sosiaalityöntekijä- lasten- valvoja 3 lastenvalvojaa  Ennaltaehkäisevä perhetyö Johtava perhetyöntekijä.
Lapsen ja nuoren tukeminen Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet.
Erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammattiosaamisen näytöissä Merja Veijola Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö.
Tarja Rauste  Jokainen yksilö kehittyy omaan tahtiinsa  Yksilön kehityksessä voidaan erottaa seuraavat osa-alueet o Fyysinen kehitys (painon.
Näkövammaisen lapsen vuorovaikutuksen ja puheenkehityksen tukeminen NKL Lasten kuntoutus Riitta Laakso Maria-Liisa Punkari
KOULUIKÄ PS2 LAJM. TEHTÄVÄ Mitä muistat ensimmäisestä koulupäivästä? Jos et itse muista paljoa, niin kysy vanhemmiltasi asiaa.
Petra Suonio  MISTÄ NÄKÖKULMASTA ARVIOIT LAPSEN KEHITYKSEN PULMIA?PIDÄTKÖ NIITÄ ENSISIJAISESTI VAIKEUKSINA VAI LAPSEN OMINAISUUKSINA?
SENSORISEN- INTEGRAATION HÄIRIÖ PETRA SUONIO 2012.
L ASTEN JA NUORTEN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS S PECIFIC LANGUAGE IMPAIRMENT SLI Petra Suonio 2012.
1. Tietoinen tiedonkäsittely
Aistit.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset
Oppimisen moninaisuudesta Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Motorinen kehitys.
4. Motoriset vaikeudet Nuori voi olla hidas ja kömpelö
Sisältö Kuinka voin tukea työssäoppijaa, jolla on:
Motorinen kehittyminen
Ikäihmisten kuntoutus
Kpl 7.
3 Minuudessa on kaksi puolta
Riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen
Sosiaalistuminen (sosialisaatio)
Kognitiivinen kehitys
Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla
6. Havaitseminen.
4. Aivojen rakenne ja toiminta
Lasten kuntoutus Katja Hietaniemi Miia Kääntö Minja Liuska
Läheisen ohjaus terapiatyössä
IHMISEN KASVU JA KEHITYS
Liikunnan Perusopinnot
Erilainen oppija / Arja Toivonen
IHMISEN KASVU JA KEHITYS
Liikkettä fasilitoivat tekijät
KESKITETYN PALVELUN KOULUJA JA LUOKKIA
Kuntoutuksen perusteet
Kielellinen erityisvaikeus
Liikunnan Perusopinnot
KPV T-10/11 kausisuunnitelma
KPV T-10/11 kausisuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Erityistä tukea tarvitsevan ohjaaminen Helena Sorsa

Kuntoutuksen näkökulma Kehittymisen näkökulma Erityiskasvatus osa kasvatuksellista kuntoutusta tarpeiden tunnistaminen kokonaiskehityksen tukeminen osa arkea itsetunnon tukeminen yhteistyö perheiden kanssa perheiden tukeminen moniammatillinen yhteistyö

Aistien yhdentymisen vaikeudet Aistien merkitys? Aistien yhdentymisen vaikeus = Sensorisen integraation vaikeus (SI) aistimukset yhdistyvät havainnoksi ei huomata, jos kaikki toimii normaalisti kykenemättömyys/vaikeus käsitellä aistien kautta saatua tietoa riittävän hyvin yli/aliherkkyys

Tasot Aistijärjestelmät 2kk ikään mennessä kosketus tasapaino& liike asentotunto näkö&kuulo 2kk 6kk 1v 2v 3v 4v 5v 6v Havainto- motoriset perusvalmiudet 1v ikään mennessä kehotietoisuus o/v yhteistoiminta kätisyys motorinen ohjailu Kouluvalmiudet 6 vuoteen mennessä oppiminen vaativat motoriset taidot tarkkaavuuden säätely toiminnan ja käyttäytym. säätely kehon toimien& aivojen erikoistuminen visualisointi itsetunto, itseluottamus, itsehillintä Havainto- motoriset taidot 3v ikään mennessä kuulohahmotus näköhahmotus visuomotorinen integraatio tarkoituksenmu kainen, tavoitteellinen toiminta

Ilmenee reagointi aistiärsytykseen: yli/ali/vaihtelee lapsi välttelee tiettyjä aistikokemuksia hakee tiettyjä aistimuksia epävarma kehon asennosta motorinen suunnittelu heikkoa, suoriutuminen ei johdonmukaista, uusien motoristen toimintojen/harjoitteiden oppimisessa vaikeuksia keskittymiskyvyn vaihtelu, herkkä häiriintyminen voimakas vireystila, ylivalppaus/yliaktiivinen heikko vireystila, sulkeutunut/passiivinen, matala aktiivisuus liittyy usein laajoihin oppimisvaikeuksiin ja kehityshäiriöihin

Aistien säätely, aistipohjaiset motoriset häiriöt & aistimusten erottelun vaikeudet Aistien säätelyAistipohjaiset motoriset häiriötAistimusten erottelu YlireagointiAsennon hallinta ongelmatVisuaalinen AlireagointiDyspraksia (= motoristen toimintojen koordinaation häiriö) Auditiivinen AistihakuisuusKinesteettinen Maku&Haju Asento&liike

Varhaiset merkit vauva ei opi konttaamaan istumaan seisomaan puheen kehityksen viivästymä keskittymisen vaikeudet tarkkaavuuden ylläpitämisen vaikeus

Taustalla geneettinen alttius sikiöaikaiset olosuhteet syntymän jälkeinen trauma syntymän jälkeiset olosuhteet (sensorinen deprivaatio) tuntemattomat syyt

Tunnistaminen puheen kehityksen ongelmien kautta (viivästynyt puheen tuotto/ymmärtäminen) kehon hahmottamisen vaikeudet (toiminnan suunnittelu kehittyy hitaasti) suuntatietoisuus: kirjaimet/nrot väärin päin, kirjoitussuunta vaihtelee kädentaitojen vaikeudet (askartelu, kirjoittaminen, piirtäminen) kuullun hahmottaminen (ohjeiden vastaaottamisen vaikeus) impulsiivisuus, lyhytjänteisyys, keskittymättömyys Aistimusten erottelun vaikeudet: kuulo, näkö, haju/maku kosketuksen välttäminen, ylireagointi/pakoreaktio matala lihastonus + kömpelyys

Tukeminen Aistikokemusten harjoittelu ( ) aistiärsykkeiden vähentäminen luokkahuoneessa rutiinien ja siirtymätilanteiden suunnittelu lapsen jäsentyneisyyden tukeminen lapsen vahvuuksien huomiointi oman puheäänen sopeuttaminen fyysisen palautteen antaminen

Hahmottamisen vaikeuksista