Erilainen oppija / Arja Toivonen

Esitys aiheesta: "Erilainen oppija / Arja Toivonen"— Esityksen transkriptio:

1 Erilainen oppija / Arja Toivonen
Oppimisedellytyksillä tarkoitetaan yksilön valmiuksia oppia uusia tietoja ja taitoja Oppimisedellytysten kehittymiseen vaikuttavat luonnollinen geneettisen perimän ohjaama kehittyminen sekä yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa saadut kokemukset ja harjoittelu -> ympäristön tuki tärkeää Oppiminen noudattaa lähes samaa järjestystä, kehityksen tahdissa voi olla lasten kesken eroja Aikaisemmin opitut tiedot ja taidot ovat edellytyksenä vaativimpien taitojen ja sisältöjen omaksumiselle Oppimisen herkkyyskausissa keskeistä on kielen ja kommunikaation kehittyminen Oppimiseen liittyy lapsen kyky tiedostaa ja tarkastella omaa ajattelua, toimintaansa ja niihin vaikuttavia tekijöitä (metakognitiivinen tieto)-> tieto itsestä ja muista ihmisistä toimijoina ja ajattelijoina, tieto erilaisten tapahtumien ja tilanteiden vaikutuksesta omaan toimintaansa sekä tietoa erilaisten toimintastrategioiden käyttötarkoituksesta -> kehittyy taito säädellä omaa toimintaansa -> voidaan opettaa ja harjaannuttaa

2 ->usein perinnöllistä
Erilainen oppija 20-25% väestöstä eli miljoona erilaista oppijaa (Tilastokeskuksen arvio peruskoululaisista 2007) -> sisältää kaiken tyyppiset oppimisvaikeudet : hahmottamisen (tila, suunnat, aika), motoriikan, tarkkaavuuden, kielellisen kehityksen, luki-vaikeudet sekä fyysisen tai kehitysvamman aiheuttamat oppimisvaikeudet lievimmistä vaikeimpiin -> ihmisen ominaisuus; erilainen tapa oppia, hahmottaa, prosessoida tietoa ->usein perinnöllistä

3 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudella tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun/oppimisen tavoitteet tai tavoitteiden saavuttaminen vaatii kohtuuttomasti aikaa tai vaivaa. Haittaavat lapsen / nuoren itsetunnon ja identiteetin kehitystä ja uhkaavat myöhempää koulutus- ja ammattitavoitteita. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet (vaikeuksia useammalla alueella): keskittymisessä, tarkkaavuudessa, motoriikassa, hahmottamisessa, kielellisellä alueella, käyttäytymisessä ja sosioemotionaalisissa taidoissa, oman toiminnan ohjauksessa. Erityiset oppimisvaikeudet: lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa, vieraiden kielten oppimisessa.

4 Erilainen oppija Vaikeuksien päällekkäisyys: -> usein oppimisen vaikeudet esiintyvät päällekkäisinä -> komorbiditeetti-ilmiö -> kunkin oppijan pulmat ovat yksilöllinen yhdistelmä -> oppimisvaikeuksisista 27%:lla esiintyy yksi ongelma, 23%:lla kaksi päällekkäistä ongelmaa ja 15%:lla kolme päällekkäistä ongelmaa -> yleisimmät ongelmat liittyvät kielelliseen kehitykseen ja lukemaan oppimiseen sekä tarkkaavaisuuteen ja oman toiminnan ohjaukseen -> 24-30% ala-asteikäisistä on tuen tarpeessa (43% lukivaikeuksiin, 18% matematiikan oppimisen vaikeuksiin).

5 Mistä oppimisvaikeudet johtuvat
Oppimisvaikeudet voivat johtua monista eri tekijöistä. Yleisin syy on perimä. Lisäksi erilaiset sikiön kehitykseen, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyvät tekijät lisäävät lukivaikeuksien riskiä. Joskus oppimisvaikeudet johtuvat onnettomuuden aiheuttamasta vammasta. 1. Geenitekijät -> lukivaikeutta esiintyy usein suvuittain ja se on vahvasti perinnöllistä -> geenitutkimusten mukaan yli puolet lukivaikeuksista johtuu perimästä -> jopa 50% :lla lukivaikeuksisten vanhempien lapsista on lukivaikeuksia (jommalla kummallla->pojalla 35-40% ja tytöllä alle 20.5 %mahdollisuus periä) -> lukivaikeudella on yhteys aivojen kehityksen perusmekanismeihin -> aivojen rakenteessa ja toiminnassa on erilaisuutta (esim. missä kohdassa ja millä nopeudella aivojen aktivoituminen tapahtuu, välittäjäaineiden aineenvaihdunnassa, aivopuoliskojen välisessä työnjaossa, tiedonkäsittelyssä, äänteiden erottelukyvyssä, muistitoiminnoissa…) -> ei yksi geeni aiheuta, vaan monitekijäinen ilmiö -> syntymekanismia ei vielä tunneta tarkasti 2. Sikiön kehitykseen vaikuttavat asiat: -> äidin raskauden aikaiset sairaudet, tupakointi, runsas alkoholin/huumeiden käyttö, ympäristömyrkyt ym. muut ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen

6 Mistä oppimisvaikeudet johtuvat
3. Synnytykseen, synnytyksen jälkeiseen hetkeen liittyvät tekijät: -> äidin raskausmyrkytys, lievä hapenpuute synnytyksessä, lapsen keltaisuus, keskosuus tai pienikokoisuus syntyessä, monikkoraskaus ovat osaltaan lukivaikeusriskitekijöitä. 4. Varhaislapsuuden sairaudet: -> kolme ensimmäistä vuotta ovat lapsen kielen oppimisen ja äänteiden tarkan erottelukyvyn kannalta hyvin tärkeitä -> toistuvat korvatulehdukset voivat aiheuttaa kuulon alenemaa -> allergiat, astma, diabetes saattavat olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin 5. Vammat -> aivo- ja aistielinten vammautuminen; kielenkehityksen, motoriikan ja oppimisen vaikeudet ilmenevät myös kehitysvammaisuudessa /kehityksen viive, autismin kirjo, erilaiset neurologiset oireyhtymät 6. Sattuma -> oppimispulmia voi esiintyä ilman mitään ed. mainittuja tekijöitä ja lukivaikeus voi olla synnynnäistä, vaikka suvussa muilla ei esiintyisikään. 7. Oppimista vaikeuttavat muut syyt: yksilölliset oppimistyylit (huomioidaanko), temperamenttierot , vaikeuksia opiskelukielen hallinnassa/kulttuurierot, lukivaikeuksisten havaintokanavaprofiili on usein visuaaliskinesteettinen; psykososiaaliset tekijät (heikko opiskelumotivaatio/”putoaminen”/alisuoriutuminen, elämän-/perhetilanne, arjen hallitsemattomuus, erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat, kaverisuhdeongelmat/kiusaaminen/vetäytyminen, ongelmallinen opettaja-oppilassuhde, huono opiskeluilmapiiri)

7 Oppimisvaikeuksissa ohjaus on oleellista
Konkreettisia vinkkejä ohjaukseen, aikaa, oppijan oppimistavat huomioon, oppimisen apuvälineet, oppimisympäristön huomioiminen, uudet toimintatavat oppijan tarpeista lähtevästi -> huomio lukemaanoppimisvalmiuksiin ( kielellisen tietoisuuden tukeminen -> kirjain-äänne vastaavuus, nimeäminen, kirjainten ja tavujen tunnistaminen ja nimeäminen, muotojen ja suuntien hahmottaminen, kuulemiseen ja rytmiin liittyvät harjoitukset, luetun ja kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen) -> tietokonepohjaiset ohjelmat em. Valmiuksia (Ekapeli, Lukimaa, Lexia, esiopetuksen materiaalit, pelit, lukeminen, leikit); esim. Tikoteekin, Papunetin materiaalit -> kaikkien aistikanavien aktivointi: äänitteet, tietokoneohjelmat; kuvat-liike-ääni-musiikki-lorut-riimit- ilmaisun eri muodot mukaan oppimiseen; mielenkiintoinen ja lasta innostava sekä ajattelua ja kielellistä kehitystä rikastuttava ympäristö -> ympäristön eri mahdollisuuksien käyttäminen, tutkiminen, liikunta -> mielekkyys, kannustavuus, vastoinkäymisten sietäminen Erilaiset kuntoutusmenetelmät: Puheterapia (kielen, puheen, äänihäriöiden, kommunikaation, lukivaikeuksien,suun motoristen toimintahäiriöiden kuntoutus, eril. tukevien ja korvaavien komm.menetelmien käyttö, kommunikaatioapuvälineet, puheen ymmärtämisen harjaannuttaminen, kielelliset erityisvaikeudet, positiivinen kuva itsestä oppijana, arvioinnit, testaukset, vanhempien ja ph-/kouluhenkilöstön ohjaus )

8 Oppimisvaikeuksissa ohjaus on oleellista
Neuropsykologinen kuntoutus (neuropsykologinen tutkimus ->kognitiiviset toiminnot-> tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, havaintotoiminnot, kieli, puhe, muisti, oppimisen vaikeuksien kartoitus -> kuntoutus: toimintakyvyn palauttaminen ja parantaminen, oppimiskyvyn kohentuminen) Toimintaterapia ( tukee sensomotorisia taitoja ja aistitoimintoja ja oman kehon hallintaa, kognitiivisia valmiuksia kuten tarkkaavaisuus ja psykososiaaliset taidot) Sensomotorinen kuntoutus (sensomotorinen tutkimus -> kuulo-, näkö- ja tasapainoaistin sekä refleksijärjestelmän ongelmien kartoitus -> harjoituksilla vaikutetaan aisti- ja refleksijärjestelmän yhteistoimintaan -> oppiminen helpottuu, kokonaismotoriikka kehittyy, tasapaino varmentuu -> keskittymiskyky ja motivaatio oppimiseen lisääntyy; kesto n. vuosi sisältäen lyhyitä päivittäisiä liike- ja kuuloharjoituksia kotona) Toiminnallinen musiikkiterapia (tuetaan motorista ja havaintotoimintojen kehitystä, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, kehonhahmotus, toiminnan ohjaus, koordinaatio, auditiivinen hahmottaminen, rytmin ja tilan hahmottaminen, tarkkaavaisuus ja itseluottamus, psyykkinen hyvinvointi) Aivojumppa (harjoitteita tehdessä hermoverkossa syntyy uusia yhteyksiä ja olemassa olevat yhteydet vahvistuvat, yhteistyö vasemman ja oikean aivopuoliskon sekä muidenkin aivonosien välillä aktivoituu ja kokonaisvaltainen oppiminen ja toiminta paranevat -> keskittyminen helpottuu, silmän-käden yhteistyö vahvistuu, kyky ajatella ja liikkua samanaikaisesti kehittyy, ylivilkkaus lievittyy ja itseluottamus kehittyy, näkeminen ja kuuleminen tehostuvat, parantaa muistamista, kirjoittamista, lukemista ja kehon tasapainoa); Fysioterapia (kokonaismotoriikka, oman kehon hahmotus, koordinaatio, keskittyminen, aistitoiminnot) Tietokoneohjelmat (harjoituksia havaintotaitoihin, hienomotoriikkaan, lukemiseen, matematiikkaan, kirjoittamiseen lapsista aikuisiin; Papunet, Tikoteekki, kirjastot); kommunikaation apuvälineet) Tanssi ja taideterapia (itsensä ilmaiseminen eri tavoin, luovuus, itsetuntemus, identiteetti)