Geenikirjastot ja -pankit Annariikka Hietala 2a. Mikä on geenikirjasto? Geenikirjasto on esim. bakteeriviljelmään.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Datan vapauttaminen Avaruusstrategian julkistus Tutkimusjohtaja Laura Höijer / YM & Yksikönpäällikkö Yrjö Sucksdorff / SYKE.
Advertisements

Dna:n replikaatio eli kahdentuminen.
YHDISTELMÄ-DNA-TEKNIIKKA
Geenikoivujen ympäristöriskit FT Liisa Kuusipalo Joensuu.
ASEPTIIKKA Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit ASEPTINEN mikrobeilta.
Transkriptiossa syntyy m-rna (lähetti-rna).
Lääketieteen valmennuskurssi
Aseptiikan käsitteitä
Millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa
VAIHTOEHTOINEN SILMUKOINTI
Muuntelu on evoluution edellytys s
Francis Crick ja James D. Watson
Kappale 1.
Graafialgoritmit laskennal- lisessa systeemibiologiassa Graph Algorithms in Computational Systems Biology Työn valvoja ja ohjaaja: Prof. Patric Östergård,
Ekologinen teatteri s
Johdatus bioinformatiikkaan
Geenit.
Eri lohimuotojen erot smolttivaelluksen aikana - kokeessa verrataan kolmen eri lohimuodon mahdollisia eroja smolttivaelluksessa koe-olosuhteissa - lohimuodot:
Homeoottinen geeni Ns. isäntägeeni.
Fossiilit Fossiilit.
Mikä on geenien rooli mikro- ja makroevoluutiossa?
SYÖPÄ.
GMO.
Sijaintitieto ja geneettiset algoritmit pelien tekoälyssä Tekoälyalgoritmit tietokonepeleissä -seminaari Esa Junttila
Perimä evoluution todisteena. Yksilö perii geeninsä vanhemmiltaan Perimän tarkempaa vertailua tehdään tutkimalla -tuman kromosomien määrää -kromosomien.
Juha Knuuttila bioinformatiikka
Juha Knuuttila Bioinformatiikka TF00AA
SharePoint2010 ATK-seminaari Totti Nykvist.
9. Dna.
DNA testit sukututkimuksen apuna Karppisten sukuseura Sari Heimonen.
Tehtävät 1. Muuntelu a. Miten muuntelua ilmenee yksilöiden välillä?
Ihmisen kloonaus Biotekniikka Niko Köykkä 3C. Mitä on kloonaaminen ? Kloonaamisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi geenin, solun tai yksilön kloonaamista.
YHDISTELMÄ-DNA- TEKNIIKAN PERUSTEET Veli-Pekka Lehto Patologian laitos/HY
Geeniterapian eli geenihoidon muotoja Siiri Virolainen, 2A.
Normaali ihmisen karyotyyppi (= kromosomit asetettu pareittain kokonsa mukaiseen järjestykseen) - Ihmisen diploidi kromosomisto (2n), jossa jokaisella.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arkkitehtuurivisio.
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
DNA:n & RNA:n rakenne ja toiminta
Solujen jakautuminen Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe Solusyklissä vaihtelevat välivaihe ja jakautumisvaihe - yleensä välivaihe kestää.
Ihmiselle tehtävät geenitestit Minttu Koskela 3A.
Geeninsiirtomenetelmien vertailu – edut ja haitat LASSI VANHANEN 3A.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sauli Rouhinen, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta Ympäristöministeriö.
T URUN YLIOPISTO Genomieditointi kasvitutkimuksessa ja kasvinjalostuksessa.
BIOS BIOS 2 jakso 1 Geenit ohjaavat proteiinien rakentumista 4 aminohappo DNA emäskolmikko geeni Golgin laite koodaava juoste lähetti-RNA mallijuoste Avainsanat.
Anselm Cantenburylaisen ontologinen todistus etenee seuravaasti:
2. Solun hienorakenne.
Inflaatio.
Jonna Kyllönen mylept14B
Kertaus Aineenvaihdunta katalyytti entsyymi substraatti
9. Solut lisääntyvät jakautumalla s.66
perustuvat geneettisiin etäisyyksiin.
Klubin strategia työkalu
18. Poikkeuksia mendelistisissä lukusuhteissa
Luonnonvalinnan kohteena on yleensä yksilö
Solut lisääntyvät jakautumalla
Ryhmä 3 Timo Anttonen, Miro Salo
Tietoturva Roosa Juusola MYelpt14B
Millaisia kokoelmia Scala tarjoaa
11. Perinnöllisyys ja ympäristö
Geeni vaikuttaa ominaisuuksiin eri tavoin
3D-grafiikka Morphing, scriptit.
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
5 Solun toimintaohjeet ovat geeneissä.
Mitkä Ovat Eri Valokuvaus Markkinointi-ideoita?
Perinnöllisyystieteen perusteita
Lukion biologia Eliömaailma BI 1.
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
ASEPTIIKKA Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit ASEPTINEN mikrobeilta.
Kokoelmayhdyshenkilötapaaminen to
Esityksen transkriptio:

Geenikirjastot ja -pankit Annariikka Hietala 2a

Mikä on geenikirjasto? Geenikirjasto on esim. bakteeriviljelmään siirretty jonkin eliön perimä tai osa sitä. Kirjasto voi koostua eliön koko genomista, joka on pätkitty katkaisuentsyymeillä sattumanvaraisiin palasiin ja liitetty bakteerien plasmideihin. Bakteerit ovat siitä käteviä ”varastoja”, että niiden jakautuessa ne monistavat eli kloonaavat myös niihin varastoidun DNA:n. Näin bakteerit valjastetaan tuottamaan siirrettyä DNA:ta. Geenikirjasto voi olla myös ns. vastin DNA kirjasto, josta on käänteiskopionnin avulla otettu pois proteiineja koodaamattomat osat eli intronit. Geenejä on myös tärkeää saada poimittua bakteeriviljelmien lukuisista pesäkkeistä pois. Tämän vuoksi plasmidissa täytyy olla etsimistä helpottavia osia. Tällaiseksi osaksi sopii esim. plasmidissa valmiiksi oleva antibioottiresistenssin aikaansaava geeni. Geeninsiirto on onnistunut jos bakteerit ovat säilyneet elossa niihin lisätystä antibiootista huolimatta. Tätä antibiootin avulla tehtävää seulontaa suuresta bakteerimäärästä kutsutaan antibioottivalinnaksi

Kahdenlaiset kirjastot Geenikirjastoja on kahdenlaisia. On olemassa genomisia geenikirjastoja sekä vastin-DNA-kirjastoja. Genomiset geenikirjastot sisältävät lajin koko DNA:n eli myös geenien ulkopuolinen ja intronien sisältämä DNA sekä geenien säätelyalueet. Vastin-DNA-kirjastoissa lähetti-RNA:sta muokataan käänteiskipioijaentsyymin avulla vastin-DNA, joka liitetään bakteerien plasmideihin. Vastin-DNA-kirjastoissa ei ole säätelyalueita.

DNA:n tallentaminen geenikirjastoksi s. 90!

Geenipankki Geenipankki on geenikokoelma, jonka avulla säilytetään geneettisiä luonnonvaroja; mahdollisimman edustava kokoelma eliöiden kantamasta perintöaineksesta eli DNA:sta. Geenipankki on siis eläinten, kasvien, sienten tai niiden siementen, itiöiden tai alkioiden kokoelma. Näiden lajien geenejä säilytetään esimerkiksi luonnonsuojelutarkoituksessa tai viljelykasvien ja kotieläinten jalostamista varten. Geenipankkien tarkoituksena on se, että tulevaisuudessa on mahdollista käyttää näitä säilöttyjä DNA:n osia hyväksi esimerkiksi sukupuutonpartaalla.

Lähteet NETTI: KUVAT: AmoVChMIz824iPf1xwIVIiZyCh1lHAFz&biw=1366&bih=633#imgrc=C-IItHZ-EjtmEM%3A AmoVChMIz824iPf1xwIVIiZyCh1lHAFz&biw=1366&bih=633#imgrc=C-IItHZ-EjtmEM%3A AmoVChMIz824iPf1xwIVIiZyCh1lHAFz&biw=1366&bih=633#imgrc=kjXBlQKUDrxeiM%3A AmoVChMIz824iPf1xwIVIiZyCh1lHAFz&biw=1366&bih=633#imgrc=kjXBlQKUDrxeiM%3A