Taidon oppimisen elementit opetuksen perustana

Esitys aiheesta: "Taidon oppimisen elementit opetuksen perustana"— Esityksen transkriptio:

1 Taidon oppimisen elementit opetuksen perustana
Taidon oppimisen elementit opetuksen perustana Opettajuus ja taidon oppiminen –kurssin 2. luento Erja Syrjäläinen Erja Syrjäläinen

2 Lukutehtävä Pohdi, miten taidon oppimisen tilanteita ja tapahtumia voidaan jäsentää? Syrjäläinen Luku V /osa Luku IV / yksi opetarina (osat 12-16)

3 Taito on ongelmanratkaisun tulos
Anderson (1983, 255; 1995, 237) : taitojen ongelmanratkaisuluonne ongelmanratkaisun kolme piirrettä: 1) tavoitteeseen suuntautuminen 2) alatavoitteisiin jakaminen 3) keinojen soveltaminen alatavoitteiden saavuttamiseksi

4 Taidot monen tasoisia hierarkkisesti rakentuneita
konkreetteja, abstrakteja, yksinkertaisia, monimutkaisia hierarkkisesti rakentuneita jotkin taidot vaativat paljon aikaa ja harjoittelua jo yksinkertaisessa ja konkreetissa taidossa voi kehittyä huipputaitajaksi (Kojonkoski-Rännäli 1996)

5 Taito ja luovuus Taito antaa lupauksen uudesta
omaksuttu taito haastaa uuteen tavoitteeseen ja uusien ongelmien ratkaisuun => luovuus Taito edellyttää keskittymistä, harjoittelua flow

6 Taito, tieto ja asiantuntijuus
Know that – ”tietää mitä”, know how – ”tietää miten” (= menettelytapatieto) Menettelytapatieto on hiljaista ja käytännöllistä tietoa Hiljaisen tiedon elementit (Bereiter & Scardamalia 1993; Sava 1998): Aistitieto Tunnetieto Itsesäätelytieto => Asiantuntijuus => Taitokulttuuri

7 Aistitieto (informaali tieto)
Karttuu fyysisen kokemuksen kautta ja usein liittyy erilaisiin välineisiin, tavaroihin, materiaaleihin tai luontoon. Ei-käsitteellistä tietoa esim. materiaalien kovuudesta, vahvuudesta, hauraudesta, esineiden kanssa toimimisesta.

8 Elliot Eisner (1982) ”Onko Bach ajatellut käsitteillä, kun on säveltänyt teoksiaan?” ”Aistiemme kultivaatio on ensisijainen keino laajentaa omaa tietoisuuttamme.”

9 Tunnetieto (impressionistinen tieto)
Tiedon taustalla olevat tunteet. Intuitiivista tietoa, jonka avulla voi ylittää omia rajojaan ja ottaa riskejä Viininmaistaja tai taiteen tuntija kykenee tarkasti kuvailemaan impressioitaan eli vaikutelmiaan arvioitavasta kohteesta.

10 Itsesäätelytieto Asiantuntijan kehittämiä tapoja hallita tietojaan, havaintojaan, keskittymistään, työskentelyrytmiään. Tietoa oikean strategian valinnasta: miten ongelmia kohdataan ja tavoitteita asetetaan.

11 Sava (1998) ”Aisti- ja tunnepohjainen ’sydämen’ sitoutuminen tuottaa sellaisen suhteen tietoihin ja taitoihin, että oppiva ihminen käyttää niitä persoonallisesti ja kulttuurisesti merkityksellisellä tavalla.”

12 Tieto + taito = asiantuntijuus
tietämystieto yhdistyy aisti-, tunne- ja itsesäätelytietoon asiantuntijuus = esteettisyyteen ja eettisyyteen kytkeytyvää aktiivista viisautta

13 Taitokulttuuri Kulttuurihistoriassa on runsaasti esimerkkejä ajallisesti ja paikallisesti rajoittuneista taitokulttuureista esim. muinainen Egypti, Inka-kulttuuri, sveitsiläinen kelloseppäperinne jne.

14 Taitokulttuuri taitokulttuurin piirissä:
yhteistyö, luovuus ja perinteet = ainutlaatuinen kokonaisuus => yksittäiset henkilöt ovat voineet saavuttaa korkeatasoisen asiantuntijuuden Jaettuna kokemuksena taitokulttuuri on yhtei-sen toiminnan tiivistymä = ”aivo-keskittymä”.

15 Taito ja laatu hyvin tekeminen = taidon taustalla jokin hyve, jokin laatuun pyrkivä intentio omien arvojen punnitseminen: maku, muoti, tekemisen tavat, epäonnistumiset ja virheet arvojen valinta on väistämätöntä: ekologiset esteettiset mm taito = persoonallinen tyyli ja strategia

16 Esteettinen näkemys kehittyy aistitiedon ja tunnetiedon tuloksena
kyky nähdä ja tuottaa harmoniaa ja kauneutta = vahvasti sidoksissa eettiseen sopusointu luonnon ja ihmisen välillä => kestävän kehityksen periaatteet

17 Eettinen näkemys Kehittyy erityisesti itsesäätelytiedon tuloksena
Arvot kytkeytyvät vahvasti taitoihin Kyky hoitaa ja pitää huolta Kyky nähdä kokonaisuus ja sen osat

18 Taidon oppiminen

19 Kisällioppiminen Perusoletus: kulttuuri määrittelee kognitioita, ajattelun kehitty-mistä. Ajattelulla on konkreettinen perusta => oppimisen seuraus: = parempi ympäristön hallinta = sopusointuinen maailmassa eläminen.

20 Mestarin vaikutuspiirissä
Oppipoika oppii taitokulttuuriin Oppipoika voi nähdä, kuulla, aistia asiantuntijan kulttuuria ja samalla myös tämän ajattelua. (Mitään toimintaa ei tehdä turhaan, kaikilla osatoiminnoilla on tarkoitus.) Oppiminen on sosiaalistumista kulttuuriin.

21 Taidon opettaminen - erilaisia vastuun siirtämisen tarinoita
sillan rakentamista: jo tunnetun ja uuden opittavan asian välille kokemus ongelmanratkaisun jakamisesta ja vastuun asteittaisesta siirtymisestä oppijalle Kanssaeläjät ja kanssatekijät luovat motivaatiota ja rikastavat mielikuvitusta rutiinitoimintojen merkitys hiljainen ja sanaton vuorovaikutus lapset ovat hyvin aktiivisia määrittäessään oman sitoutumisensa tasoa ja aikuisilta tarvitsemaansa tukea

22 Taidon opettamisen elementit
HAHMOTTAMINEN Oppipoika, valmennus - aistit, ajattelu, keskitty-minen, tarkkaavaisuus, fyysinen lähiympäristö TULKINTA TEKEMINEN Artikulointi, reflektio - tekemisestä puhuminen, käsitteellistäminen, työskentelyn arviointi Yhteistyö, harjoittelu - yksin / yhdessä tekeminen, ongelmien ratkaisu, tuen tarve, pitkäjänteinen työsken-tely

23 Hahmottaminen Näyttäminen Selittäminen, jäsentäminen Kirjallinen ohje
Mallina oleminen Mielikuvien metaforien käyttö Toiminnallinen tuki Metakognitiivinen tuki Peukalosäännöt Esimerkit Analogiat

24 Mielikuvat ja metaforien käyttö
Hiljainen ja käytännöllinen tieto käsitteellistyy metaforisen ja mielikuviin pohjautuvan kielen avulla.

25 Mielikuvat ja metaforien käyttö
Esimerkiksi hatuntekijämestari toteaa: ”Valmiiksi poltetun lierin väri on oltava kuin paistetun piparkakun ja vesilakan on oltava koostumukseltaan kuin laimentamatonta mehua” (Jernström 2001, 26).

26 Tukirakenteita Metakognitiivista tukea voi antaa esimerkiksi
strukturoimalla tehtävää, määrittelemällä ja tarkentamalla ongelmaa tavoitteen jakaminen hallittavaksi kokonaisuudeksi. Tehtävän strukturointi ei tarkoita pieniin osiin jakamista vaan oppijan sitouttamista tehtävän tarkoitukseen sekä osien ja kokonaisuuden välisten suhteiden valottamista.

27 Mallina oleminen, toiminnallinen tuki
malli menettelytavoista! Opettaja: ajattelee ääneen toimintansa ja strategiansa perusteita suhtautuu kriittisesti => malli metakognitioista. =>Oppija saa parempia sääntöjä omalle toiminnalleen. toiminnallinen (tai proseduraalinen) tuki - mitä kaikkea voi ja on hyödyllistä näyttää selittämisen sijaan

28 Erilaiset ohjeelliset vihjeet
Kolmenlaisia ohjeellisia vihjeitä : verbaalisia visuaalisia kinesteettisiä.

29 Tekeminen Vihjeiden antaminen:
verbaalinen vihje visuaalinen vihje kinesteettinen vihje sanaton vihje tarkkaavaisuuden suuntaaminen kysymysten avulla tavoitteista keskusteleminen korjaavien kommenttien antaminen (kuten: ajattelepa sitä, katso) kyky ajoittaa eri vaiheiden tekemistä

30 Suora ja epäsuora ohjaus
suoraa vai epäsuoraa ohjausta => millaisia rakennemuutoksia oppilaassa tapahtuu Suoran ohjaus: ristiriita! auttaa oppijaa eteenpäin, mutta voi tehdä oppijan riippuvaiseksi auktoriteetista = asiat hahmottuvat itsestäänselvyyksinä, joita ei kyseenalaisteta. Epäsuora: oppijaa ohjataan “keksimistä tukevalla tavalla” = pyritään antamaan oppijalle löytämisen ja oivaltamisen ilo.

31 Tulkinta artikulointi reflektointi
= puhuminen ja käsitteellistäminen koko prosessin ajan! Puhetta siitä, mitä on tekeillä. Huomasitko, mitä opit? Missä kukin menee? Kun tämän osasit – osaat myös… prosessin käsitteellistäminen tietokoneen avulla (esim. Käspaikka)

32 Tulkinta Siirtovaikutusta siihen, miten oppilaat tiedostavat käsityön/kotitalouden merkittävyyden omassa elämässään myöhemminkin.

33 Tulkinta Käsityön/kotitalouden oppiminen on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Lopputulos itsessään usein tyydyttää yksilöllisiä tarpeita, mutta kokemus käsityöstä/kotitaloudesta on yhteinen.

34 Tulkinta Hiljainen tieto muuttuu tiedostetuksi tiedoksi.
Arviointi on olennainen osa oman työn käsitteellistämistä (esim portfolio).

35 Opettamisen tilanteet
yhteinen opetus >< yksilöllinen ohjaus

36 Juha Varto (2001) ”Konkreettinen ja koettu maailmasuhde ei synny tiedosta vaan se syntyy aivan toisin. Opetuksessa tämä tarkoittaa taitamisen opettamista esimerkin, mallin, esikuvan, eteen tekemisen avulla, mestarin roolia korostaen.” ”.. mikään ei korvaa aikaa, harjoittamista, onnistumisista ja epäonnistumisista oppimista, hyveen kasvamista välittömässä suhteessa tekemiseen.”