Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Rikosseuraamuslaitoksen strategia ja kehyspäätöksen aiheuttamat talouden sopeuttamistoimet Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan kokous 15.5.2012 Ylijohtaja.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Rikosseuraamuslaitoksen strategia ja kehyspäätöksen aiheuttamat talouden sopeuttamistoimet Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan kokous 15.5.2012 Ylijohtaja."— Esityksen transkriptio:

1 Rikosseuraamuslaitoksen strategia ja kehyspäätöksen aiheuttamat talouden sopeuttamistoimet
Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan kokous Ylijohtaja Tuula Asikainen

2 ORGANISAATIO .

3 Rikosseuraamusalan henkilötyövuodet 2011
Rikosseuraamusalueet ,19 Aluehallinto ,26 Vankilat ,89 Yhdyskuntaseuraamustoimistot ,04 Vapauttamisyksikkö ,51 Terveydenhuoltoyksikkö ,57 KEHA ,5 RSKK ,41 Yhteensä ,18

4 RISEN HENKILÖSTÖRAKENNE 31.12.2011
Henkilöstön määrä 3006 57 % miehiä, 43 % naisia keski-ikä 44,9 vuotta vakinaisia 88 %, määräaikaisia 12 % Vartiointi ja valvonta Hallinto Koulutus, kuntoutus, sosiaalityö Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano Työnjohto Terveydenhuolto Taloushuolto Johto Kiinteistönhoito

5 Kullakin alueella on yhteensä noin 1 000 vankipaikkaa.
ORGANISAATIO Suomi on jaettu kolmeen rikosseuraamusalueeseen alueellisen väestökehityksen ja vankimäärän mukaan. Vangit pyritään sijoittamaan lähelle kotipaikkaansa. Kullakin alueella on yhteensä noin vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 000:n ja 1 500:n välillä. .

6 Vankien päivittäinen keskimäärä eli keskivankiluku n. 3 300
ORGANISAATIO Vankien päivittäinen keskimäärä eli keskivankiluku n Yhdyskuntaseuraamusta suorittavia keskimäärin päivässä n Vuonna 2011 vankilaan saapuneista miehiä 91,6, naisia 8,4 sakkovankeja 20 % rangaistusvankeja 48 % tutkintavankeja 32 % Rangaistusvankien päärikos yleisimmin väkivaltarikos (44 %), yhdyskuntaseuraamusasiakkailla törkeä rattijuopumus v vapautuneista 50 % oli vankilassa alle 3 kk

7 Rikosseuraamusalan kustannukset v. 2011
ORGANISAATIO Rikosseuraamusalan kustannukset v. 2011 Rikosseuraamusalan kokonaiskustannukset n. 240 milj. € kustannukset vankia kohden vuodessa n € kustannukset yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa kohden vuodessa n € vankipäivän hinta suljetussa laitoksessa n. 205 € vankipäivän hinta avolaitoksessa n. 156 € toiminnasta kertyi tuottoja n. 15 milj. €

8 Perustehtävä, arvot, visio ja keskeiset tavoitteet
Rikosseuraamuslaitoksen strategia Perustehtävä, arvot, visio ja keskeiset tavoitteet Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visio . Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visio Keskeiset tavoitteet 8

9 Vankien ja toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten keskimäärät ja osuudet vuosina 2005-2011

10 5. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet ”Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä” Rangaistusten täytäntöönpanossa toteutuu oikeusturva ja yhdenmukainen kohtelu Oikeudenmukainen ja ihmisarvoa kunnioittava kohtelu vahvistaa rikosseuraamusasiakkaiden vastuuntuntoa ja oman sekä muiden ihmisarvon kunnioitusta. Tutkintavankien oikeuksia rajoitetaan vain siinä määrin, kuin tutkintavankeuden toimeenpano edellyttää ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua vankilassa järjestettävään toimintaan. Alaikäisten tuomittujen tarpeet otetaan huomioon toimintaa järjestettäessä. Valmiuksien lisääminen rikoksettomaan elämäntapaan ja yhteiskuntaan sijoittumisen edistäminen luovat edellytykset rikosurien katkaisemiseen Toimintaa/toimintoja kehitettäessä lähtökohtana on yhteiskuntaan kiinnittymisen edistäminen. Rangaistusten täytäntöönpano perustuu yksilöllisiin suunnitelmiin ja tuomitun etenemistä täytäntöönpanoprosessissa edistetään vaikuttamalla suunnitelmallisesti hänen valmiuksiinsa rikoksettomaan elämään. Muutostyöskentely edellyttää, että tuomitun motivaatiota ja omaa toimijuutta vahvistetaan. Tuomittujen mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan terveydenhuolto-, päihde- ja sosiaalipalveluja sekä mahdollisuuksia osallistua kuntouttaviin ja elämänhallintaa tukeviin ohjelmiin, koulutukseen ja työhön parannetaan. Toiminnan ja hoidon jatkuvuus rangaistuksen jälkeen turvataan. Tuomitun yhteydenpitoa yhteiskunnan palveluverkostoon, sosiaalisiin verkostoihin, perheeseen ja lapsiin tuetaan. Perhetyötä kehitetään ottaen huomioon erityisesti lapsinäkökulma. 10

11 ”Polku rikoksettomaan elämään aktiivisella verkostoyhteistyöllä” (2)
Rikosten tekeminen rangaistusaikana estetään Rikosseuraamuslaitos tekee yhteistyötä poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa rikosten ehkäisemiseksi. Tehokas päihdekontrolli tukee päihteettömyyttä ja luo edellytykset turvalliselle ja vaikuttavalle toiminnalle rangaistuksen täytäntöönpanon aikana. Väkivaltaan ja sillä uhkaamiseen puututaan aina. Rikosseuraamuslaitos kehittää omaa ydinosaamistaan Rikosseuraamuslaitos järjestää toimintaa, joka vaikuttaa uusintarikollisuusriskiin ja vähentää seuraamuksista aiheutuvia haittoja. Rikosseuraamusten vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta vahvistetaan. Palvelujen järjestämisessä selvitetään mahdollisuudet liittää ne osaksi yhteiskunnan yleistä palvelutarjontaa. Valtion, kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa verkostoidutaan ja valtakunnallista, alueellista ja paikallista yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen kanssa lisätään. Ostopalveluna hankitaan toimintaa ja palveluja, joiden tuottaminen omana toimintana ei ole vaikuttavuuden kannalta tarkoituksenmukaista tai kustannustehokasta. Ostopalvelujen laatu varmistetaan.

12 ”Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa”
Toiminnallinen turvallisuus perustuu yhdyskuntaseuraamusasiakkaan ja vangin tuntemukseen sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen Arviointiprosessi muodostaa perustan rikosseuraamusalan turvallisuusajattelulle. Arviointimenetelmiä, arvioinnissa saatavan tiedon hyödyntämistä ja arviointitiedon kulkua henkilöstöryhmien välillä kehitetään. Rikoksesta tuomitun oikealla sijoittelulla luodaan edellytykset laitoksen sisäiselle järjestykselle. Kontrolli on suhteessa arvioituihin riskeihin. Henkilöstöllä on sellaiset tiedot, taidot ja valmiudet, jotka mahdollistavat motivoivan työotteen ja vuorovaikutuksen asiakkaiden ja vankien kanssa. Asteittaisella vapauttamisella edistetään tuomitun hallittua paluuta yhteiskuntaan Rangaistuksen edetessä pyritään suunnitelmallisesti vähentämään valvonnan intensiivisyyttä ja lisäämään tuomitun omaa vastuuta, jota tuetaan päihde- ja muulla valvonnalla. Vapauttamisvaiheen tukitoimia laajennetaan ja valvotun koevapauden käyttöä lisätään. Sähköinen valvonta mahdollistaa avoimemman täytäntöönpanon turvallisen laajentamisen. Suljettujen laitosten rooli korostuu avoimempaan täytäntöönpanoon valmentamisessa Suunnitelmallinen työ avolaitoksiin ja koevapauteen siirtymiseksi (mm. poistumisluvat ja vangin oman kontrollin ja vastuun lisääminen) korostuu suljetuissa laitoksissa. Suljetun täytäntöönpanon sisältöä kehitetään tavoitteena rikokseton elämä ja asteittainen vapauttaminen. Vankien toimintojen järjestämistä tukee toimiva laitosturvallisuus. Toimivilla tilaratkaisuilla ja toimintamalleilla mahdollistetaan kuntouttavan toiminnan järjestäminen ja arjen taitojen kehittyminen suljetuissa laitoksissa. 12

13 ”Turvallisesti kohti avoimempaa ja vaikuttavampaa täytäntöönpanoa” (2)
Toimitilarakenne tukee avoimempaa täytäntöönpanoa Vankia ei sijoiteta suljetumpaan vankilaan tai osastolle kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Toimitila- ja laitosrakennetta kehitetään siten, että vankien sijoittaminen on mahdollista tehdä valvonnan tarpeen mukaan erilaisiin laitoksiin ja osastoille. Valvonnaltaan erilaisissa laitoksissa on mahdollisuus osallistua monipuolisesti rangaistusajan suunnitelman mukaisiin toimintoihin. Toimitilarakenne mahdollistaa tutkintavankien ja alaikäisten vankien erillään pitämisen. Investointihankkeet, uudisrakentaminen ja toimitilojen korjaus- ja kehittämistoimenpiteet arvioidaan aina yhteistyössä vuokranantajan kanssa suhteessa Rikosseuraamuslaitoksen strategiaan. Toimitilojen käyttö on kustannustehokasta. Vankien suunnitelmallisen vapauttamisen ja siihen liittyvän verkostotyön edistämiseksi vapauttamista tukevaa toimintaa tehostetaan niillä paikkakunnilla, joihin vapautuu eniten vankeja. Ensimmäisistä vapauttamisyksiköistä saatujen kokemusten perusteella arvioidaan uusien vapauttamisyksiköiden perustamistarve keskeisiin kaupunkeihin.

14 ”Mielekäs työ, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö”
Rikosseuraamuslaitoksen tehtävät ovat mielekkäitä ja merkityksellisiä ja johtaminen ja toimintakulttuuri tukevat työhyvinvointia ja uusien toimintamallien luomista. Tehtävänkuvat sekä ammattitaidon ja uran kehittämismahdollisuudet ovat monipuolisia. Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi. Henkilöstöllä on yhteinen näkemys työn tavoitteista ja arvoista. Työyhteisössä kannustetaan innovatiivisuuteen ja työprosessien kehittämiseen. Esimiestyö on osallistavaa. Palkkaus on tasapuolinen, kilpailukykyinen ja hyvään suoritukseen kannustava. Rikosseuraamusalalla on kattava alalle tulokoulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmä Alalle tulokoulutusta ja täydennyskoulutusjärjestelmää kehitetään eri henkilöstöryhmät huomioivana kokonaisuutena vastaamaan alan muuttuvia haasteita. Rikosseuraamusalalle rekrytoidaan myös ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa. Lähiesimiesten koulutusohjelmalla lisätään esimiesvalmiuksia ja tuetaan esimiesten työtä muuttaa strategisia tavoitteita käytännön toiminnaksi. Johtajilta edellytetään hyvää johtamisosaamista, osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Rikosseuraamuslaitos on luotettava ja arvostettu asiantuntijaorganisaatio Aktiivisella viestinnällä lisätään kansalaisten tietoisuutta Rikosseuraamuslaitoksen tehtävästä ja keinoista vaikuttaa uusintarikollisuusriskiin ja siten lisätä yhteiskunnan turvallisuutta. Rikosseuraamuslaitoksen työn tavoitteet ovat uskottavia ja yleisesti hyväksyttyjä. Rikosseuraamusalan työnantajakuva on houkutteleva ja alalle hakeutuu motivoituneita ja kehittymiskykyisiä osaajia. 14

15 6. Toiminnan edellytysten kehittäminen
Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan laadun, palvelukyvyn, toiminnallisen tehokkuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi sekä yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpanon kehittämismahdollisuuksien varmistamiseksi: Turvataan rangaistusten täytäntöönpanolle riittävät voimavarat ja määritellään talous- ja henkilöstöresurssien oikein kohdennetut mitoitukset. Huolehditaan talouden johtamisjärjestelmien toimivuudesta. Varmistetaan toiminnan laatu ja yhdenvertaisuus käsikirjoilla ja yhtenäisillä linjauksilla. Jatketaan tietotuotannon, tunnuslukujen ja kustannuslaskennan kehittämistä. Parannetaan toimitilojen hallintaa ja tilankäytön tehokkuutta ja otetaan käyttöön toimitilahallinnan ja -suunnittelun tueksi tiedonhallinnan ratkaisuja. Laaditaan suunnitelma ns. paljuselleistä eroon pääsemiseksi. Koordinoidaan ICT-toimintojen ja tietohallintoasioiden hoitamista, hyödynnetään tietojärjestelmiä perustehtävän tukena sekä valmistaudutaan valtion yhteisten tietohallintoratkaisujen käyttöönottoon. Otetaan käyttöön yhteinen asiakastietojärjestelmä Laaditaan hankintatoimelle toimintamallit ja kehitetään hankintatoimen työvälineitä. Varmistetaan kehittämistoimenpiteiden oikea kohdentaminen kehittämällä hankehallintaa ja riskienhallinnan työkaluja.

16 Risen tuottavuusohjelma : seuraamusjärjestelmän kehittäminen ja sen myötä vankiluvun aleneminen ovat antaneet vahvan tuen ”kohti avoimempaa täytäntöönpanoa”- linjaukselle ja siten tuottavuusohjelman toteuttamiselle sakon muuntorangaistuksen käytön vähentäminen avolaitosten ja valvotun koevapauden käytön lisääminen vaiheittainen vapauttaminen, vapauttamisyksiköt valvontarangaistus alkaen Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstösäästötavoite saavutettiin (n. 300 htv, n. 10 %) Riseala 2010 –hanke : Yhtenäinen: Rikosseuraamuslaitos alkaen Hyvinvoiva: viime vuoden siirtyvä toimintamääräraha n. 10 milj. euroa eli 4,4 % Vaikuttava: palvelukykyyn ja laatuun liittyvät tulostavoitteet ovat pääosin toteutuneet

17 Rikosseuraamuslaitoksen määrärahakehitys ilman talouden sopeuttamistoimia = toimintamenomäärärahojen sopeuttamistarve 2012 2013 2014 2015 2016 Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot Tulot Menot yhteensä Toimintamenomääräraha Siirtyvä määräraha Määrärahat yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle

18 Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamissuunnitelma 2012-2016
valmistui sopeuttamistoimien kumulatiivinen vaikutus n. 14,1 milj. euroa 197 htv:n vähennys strategia muodostaa perustan: avoimempi täytäntöönpano, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, henkilöstön hyvinvointi keinot: työprosessien kehittäminen, toimitilojen karsiminen ja kehittäminen, toimintojen tehostaminen, tulojen kasvattaminen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma

19 Rikosseuraamusalan toimintamenorakenne

20 Vanki- ja asiakasmääriin vaikuttavat tekijät
seuraamusjärjestelmän tiedossa oleva kehitys – vankimäärää lisäävät ja supistavat tekijät ”kumoavat toisensa” väestönkasvun ja väestön, erityisesti työikäisten miesten, alueellisen jakautumisen kehitys – keskittyminen Etelä-Suomeen ja alueiden sisällä taajamiin jatkuu rikollisuuden ennakoitu kehitys – ei suuria muutoksia odotettavissa Sopeuttamissuunnitelma perustuu arviolle vanki- ja yks-asiakasmäärien pysymisestä suunnilleen nykyisellä tasolla.

21 Henkilötyövuosisäästöt 2012-2016 yht. 197 htv:
vuodelle 2012 on tulossopimuksissa sovittu htv Haminan vankilan lakkauttaminen lukien htv muodollisen täytäntöönpanon kehittäminen ja rangaistusaikojen koneellinen laskenta htv asiakastietojärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvä täytäntöönpanon prosessien kehittäminen sekä vankien toimintaraha- ja palkkausuudistus htv vankitilojen luokittelun käyttöönotto htv talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien keventäminen ja tukipalvelutehtävien keskittäminen htv

22 Toimintojen ja prosessien kehittäminen osana ATJ-hanketta
vankirahajärjestelmän yksinkertaistaminen koneelliseen rangaistusajan laskentaan siirtyminen rangaistusajan suunnitelmien tekeminen ja seuranta yhteisessä järjestelmässä prosessien tehostaminen syyttäjälaitokselle toimitettavien asiantuntijalausuntojen käsittelyssä manuaalisten kirjaamisten, papereihin perustuvien työvaiheiden ja mekaanisesti toistuvien työsuoritteiden minimointi

23 Vankilatilojen luokittelu valvonnan intensiivisyyden mukaan -selvitys
Laatia kriteerit, joiden perusteella vankilatilojen määrittely / luokittelu valvonnan intensiivisyydeltään erilaisiin laitoksiin ja osastoihin toteutetaan. Tehdä ehdotus vankiloiden / vankilan osastojen jakautumisesta valvonnan intensiivisyyden mukaan 4-6 ryhmään / luokkaan. Ehdotuksen tulee perustua käytettävissä olevaan tietoon erityyppisten vankipaikkojen tarpeesta ottaen huomioon ajankohtaiset tiedot vankien tilanteesta (tarpeet, uusimisriskit jne). Laatia vankien sijoittelua varten tyyppikuvaukset siitä, minkälaisille vankiryhmille em. luokkiin jakautuvat vankitilat on tarkoitettu. Tehdä ehdotus kunkin em. luokan henkilöstömitoituksesta (htv / vankipaikat). Määritellä valvonnan intensiivisyyttä koskevat reunaehdot ja yleiset laatuvaatimukset kussakin luokassa.

24 Toimitilasäästöt: toimitilojen käytön tehostaminen, Keha euroa toimitilojen käytön tehostaminen, yks-toimistot euroa energiakulutuksen vähentäminen euroa Haminan vankilan vuokrakulujen poistuminen euroa työsuhdeasunnot (määrä, vuokrataso) 1,8 milj. euroa toimitilaverkoston kehittäminen

25 Toimitilaverkoston kehittäminen
Arvioidaan valvonnan tasoltaan erilaisten vankipaikkojen tarve suhteessa vankiluvun kehitykseen kullakin rikosseuraamusalueella. Vankitilojen luokittelu antaa pohjan henkilöstön mitoitukselle, tilojen rakennevaatimuksille ja turvatekniikan mitoitukselle. Kehitetään laitosrakennetta vankipaikkojen alueellisen ja laadullisen tarpeen ja toimitilaverkostoselvityksen investointitarpeita koskevien tietojen perusteella. Voidaanko vähenevillä henkilötyövuosilla pitää yllä nykyisenlaajuista yksikkörakennetta? Onko mahdollista luoda tulevaisuuden visio toimitilaverkostosta?

26 Säästöt muissa toimintamenoissa:
toimintojen kehittäminen rikosseuraamusalueilla 0,5 milj. hankintatoimen kehittäminen ,4 milj. Haminan vankilan muut toimintamenot ,21 milj. opintososiaalisten etujen hyödyntäminen ,3 milj. Tulot: RTHY:n ja RSKK:n maksullisen toiminnan maksujen korottaminen työtoiminnan tuottojen parantaminen

27 Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen ja menojen kehitys sopeuttamistoimin
2012 2013 2014 2015 2016 Palkat Kiinteistövuokrat Muut menot Tulot Menot yhteensä Toimintamenomääräraha Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha Määrärahat yhteensä Siirtyy seuraavalle vuodelle


Lataa ppt "Rikosseuraamuslaitoksen strategia ja kehyspäätöksen aiheuttamat talouden sopeuttamistoimet Rikosseuraamusalan neuvottelukunnan kokous 15.5.2012 Ylijohtaja."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google