Globaali monimuotoisuuskeskus Galapagossaaret Globaali monimuotoisuuskeskus
Yleistä 13 vulkaanisen pääsaaren ja kuuden pienemmän saaren muodostama, Ecuadorille kuuluva saariryhmä Syntyneet n. 4-5 miljoonaa vuotta sitten merenalaisen tulivuoritoiminnan seurauksena Väkiluku noin 25 000, asutus keskittynyt muutamalle suurimmalle saarelle Pinta-ala noin 8 000 km2 (vrt. Suomi n. 300 000 km2) Subtrooppinen ilmasto
Miksi Galapagossaaret ovat luonnoltaan korvaamattomat? Biodiversiteetti toteutuu kaikilla kolmella tasollaan Ekosysteemien monimuotoisuus ilmenee kasvillisuuden monipuolisuutena ja kasvillisuusvyöhykkeinä (esim. rannikon mangrovemetsät, aavikonkaltaiset kuivat alueet, sademetsämäinen kasvillisuus ja ylänköjen arot) Lajien monimuotoisuudesta kertovat lukuisat endeemiset eli kotoperäiset lajit, joita ei ole muualla maailmassa Lajien sisäinen monimuotoisuus ilmenee esimerkiksi sirkkulintujen populaatioiden geneettisellä vaihtelulla eri saarien välillä Saarien luonto on innoittanut luonnontieteilijöitä, kuten evoluutioteorian kehittäjää Charles Darwinia Meri on vuosimiljoonien ajan eristänyt saaret muusta maailmasta, jonka seurauksena sinne on kehittynyt ainutlaatuinen luonto
Galapagossaarten endeemisiä lajeja Laavakaktus Galapagossaarten endeemisiä lajeja Sinijalkasuula Galapagoksen jättiläiskilpikonna (osa alalajeista hyvin uhanalaisia) Galapagoksen pingviini (maailman pohjoisin pingviinilaji) Darwininsirkku Merileguaani (kooltaan n. 0,5-1 m) Miconiapensas
Mitä uhkia saarten ekosysteemeillä on? Tulokaslajit (esim. ihmisten tuoma karja) uhkaavat alkuperäisiä eliölajeja, joista osa on jo ennestään uhanalaisia Liikakalastus, laiton kalastus ja kalastusriidat Öljyvahingot Ilman ja veden saastuminen Väestön kasvu ja sen tuomat vaatimukset nykyaikaiseen teollisuuteen ja liikennöintiin Kasvava turismi voi olla uhka, mutta toisaalta sitä rajoitetaan ja valvotaan tarkasti, ja siitä saadaan varoja kansallispuiston ylläpitoon
Miten saarten luontoa suojellaan? Galapagossaaret olivat ensimmäinen kohde Unescon maailmanperintökohteiden listalla ja vuodesta 2007 alkaen uhanalainen maailmanperintökohde 97 % pinta-alasta on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi (1936) ja kansallispuistoksi (1959) Kansallispuisto suojelee luontoa mm. Hävittämällä ja kontrolloimalla ihmisten saarille tuomia eliöitä Suojelemalla uhanalaisia alkuperäislajeja Vahtimalla turismia (rajoitettu määrä turisteja vuodessa, pääsymaksu) Toteuttamalla yleistä valistusta Ympäröivät merialueet rauhoitettu merensuojelualueeksi Investoidaan parempiin öljytankkeihin ja neuvotellaan kalastajien kanssa ekologisesti kestävämpien kalastustapojen kehittämiseksi Yksityishenkilöt voivat auttaa vaikkapa adoptoimalla jättiläiskilpikonnan WWF:n internetsivuilla
Kirjan tehtävä (s. 147, t.4) Galapagossaarten sirkut Saarten sirkkulajit ovat syntyneet, kun niiden kantamuodon yksilöitä on päätynyt mantereelta saarille. Muodostunut populaatio on aikojen saatossa kehittynyt omaksi lajikseen sopeutuessaan ympäristöönsä mahdollisimman hyvin. Lajien suurta määrää voi selittää se, että saarilla niillä ei ole niin paljon samasta ekolokerosta kilpailevia lajeja kuin mantereella olisi. Suurimmilla saarilla sirkkulajeja on eniten, koska suurella alueella on enemmän tilaa kilpaileville lajeille. Lisäksi esimerkiksi Santa Fen saarella on aika paljon sirkkulajeja sen kokoon nähden, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla saaristoa, jolloin muiden saarten sirkkulajit saattavat helposti siirtyä sinne.
Lähteet http://fi.wikipedia.org/wiki/Gal%C3%A1pagossaaret viitattu 28.10. http://kids.britannica.com/elementary/art-88854 viitattu 28.10 http://www.galapagos.org/about_galapagos/people-today/ viitattu 28.10. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hirvioiden_lumous_on_tallella viitattu 30.10 http://www.pikaialodgegalapagos.com/galapagos-islands-information/galapagos- islands-life-zones viitattu 30.10. http://www.teachinggeography.org/GalapagosSustainability.pdf viitattu 30.10. http://www.worldwildlife.org/places/the-galapagos viitattu 30.10.