Monimuotoisuus I Monimuotoisuus.

Esitys aiheesta: "Monimuotoisuus I Monimuotoisuus."— Esityksen transkriptio:

1 Monimuotoisuus I Monimuotoisuus

2 3. Monimuotoisuuden kaventuminen
1. Avainsanat 2. Monimuotoisuuden uhanalaisuus 3. Lajiston uhanalaisuus 4. Eri alueiden uhanalaisuus 5. Sukupuutto 6. Tehtävät 7. Kuvat

3 Avainsanat: Uhanalainen laji Vaarantunut laji Tulokaslaji Vieraslaji
Sukupuutto Massasukupuutto

4 Monimuotoisuuden uhanalaisuus
Elinympäristöjen tuhoutuminen syitä: kaupunkien rakentaminen, tiestön rakentaminen, metsien hakkuut, maatalouden leviäminen, herkkien alueiden kestämätön käyttö Saastuminen syitä: teollisuustuotannon ja liikenteen lisääntyminen, matkustaminen Tulokaslajit leviäminen: omin avuin, muin keinoin (vieraslaji) Ilmastonmuutos Kuva kirjan sivulta 72

5 Lajiston uhanalaisuus
Uhanalaisuus: laji on häviämässä alueelta tai laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon Merkkejä uhanalaisuudesta: yksilömäärä vähentynyt nopeasti vähenemisen aiheuttama tekijä on edelleen olemassa Uhanalaisten lajien kolme pääryhmää: äärimmäisen uhanalaiset (saimaannorppa) erittäin uhanalaiset (tammihiiri) vaarantuneet (liito-orava) silmälläpidettävät (saukko) Avainlaji: ekosysteemin kannalta tärkeä laji häviäminen johtaa eliöyhteisön koostumuksen muutoksiin Kuva kirjan sivulta 72

6 Eri alueiden uhanalaisuus
Maailma tarkkaa uhanalaisten lajien määrää ei tiedetä kaikista nisäkkäistä ja lintulajeista tehty uhanalaisuusarvio Suomi noin 40 % uhanalaisista lajeista elää metsissä noin 30 % elää kedoilla ja niityillä suurin osa selkärangattomia lajien uhanalaisuuden syyt: metsien hoito maatalousympäristöjen pensoittuminen rakentaminen Kuva kirjan sivulta 72

7 Sukupuutto Suurin osa maapallon muinoin eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon Viisi massasukupuuttoaaltoa syy: elottoman luonnon aiheuttamat muutokset → Vaikutus ilmastojen muuttumiseen Kuudes massasukupuuttoaalto ihmisen aiheuttama

8 Tehtävät Uhanalaisuus Uhanalaisuuden syyt Laatikkotehtävät
Tulokaslajit Kaksi uhanalaista lajia YO K-07

9 1. Uhanalaisuus Tarkastele kaaviota 25A. Mitkä tekijät vaikuttavat eniten seuraavien lajien uhanalaisuuteen: liito-orava naali peltopyy jokihelmisimpukka saarni naava?

10 2. Uhanalaisuuden syyt Sijoita taulukkoon seuraavien (ala)lajien uhanalaisuuden syyt: 1. jääkarhu, 2. saimaannorppa, 3. vuorigorilla, 4. aasiannorsu, 5. valkoselkätikka, 6. kiljuhanhi, 7. Guam-saarten linnut (s. 24), 8. tiikeri, 9. hämeenkylmänkukka, 10. liito-orava suppea elinalue vain yksi tai muutama populaatio K-laji: hidas lisääntyminen, alhainen tiheys vaarallinen muuttomatka tiukat elinympäristövaatimukset ihminen tuhoaa lajin elinympäristöjä Laji ei ole sopeutunut vieraslajeihin. metsästys tai vaino. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

11 3. Laatikkotehtävät kuollut sukupuuttoon: äärimmäisen uhanalainen:
Sijoita seuraavat lajit oikeisiin laatikoihin (suluissa Suomen populaatiokoko): vesikko ja siperianlillukka (0 yksilöä), ahma (120), naali (0-5 paria), saukko (3 000 yksilöä), merikotka (1 000 yksilöä), talitiainen ( paria). kuollut sukupuuttoon: äärimmäisen uhanalainen: erittäin uhanalainen: vaarantunut: silmällä pidettävä: elinvoimainen:

12 4. Tulokaslajit Tunnista piirroksen 26 B tulokaslajit ja selvitä jonkun tai joidenkin lajien tulohistoria Suomeen ja merkitys Suomen luonnon eliöyhteisöissä. Piirroksen lajien tieteelliset nimet ovat: kasvit: Heracleum mantegazzianum, Lupinus polyphyllus, Rosa rugosa Niveljalkaiset: Eriocheir sinensis, Pacifastacus leniusculus Muut selkärangattomat: Marezelleria viridis Kalat: Oncorhynchus mykiss Linnut: Phalacrocorax carbo, Branta canadensis, Branta leucopsis, Cygnus olor, Phasianus colchicus Nisäkkäät: Mustela vison, Odocoileus virgianus, Nyctereutes procyonoides

13 5. Kaksi uhanalaista lajia
Valitse kaksi erilaista uhanalaista laji. Tarkastele vähintään seuraavia seikkoja: Levinneisyys ja kannan koko Uhanalaisuusluokitus ja uhanalaisuuden syyt Suojelukeinot ja lajin tulevaisuus Etsi tietoa ja vertaile lajeja kirjallisuuden ja Internetlähteiden avulla. Voit valita uhanalaiset lajit seuraavasta luettelosta: aasiannorsu, afrikannorsu, amurinleopardi, bonobo, gorilla, jokidelfiini, jättiläispunapuu, jääkarhu, lumileopardi, merikilpikonnat, oranki, isopanda, partakorppikotka, sarvikuonot, silmälasikarhu, simpanssi, tiikeri, vuorigorilla, valaat.

14 6. YO K-07 Miksi yhä useammat maapallon kasvi- ja eläinlaji ovat uhanalaisia? Mitä ihmiskunta menettää, kun lajeja kuolee sukupuuttoon? Miten voidaan estää uhanalaisten lajien häviäminen tai hidastaa sitä?

15 VASTAUS 1: Uhanalaisuus
metsätalous ilmastonmuutos maatalous elinympäristöjen tuhoutuminen saastuminen

16 VASTAUS 2: Uhanalaisuuden syyt
1. jääkarhu – c, e, f, h 2. saimaannorppa – a, b, c, e 3. vuorigorilla – a, b, c, h 4. aasiannorsu – f, h 5. valkoselkätikka – e, f 6. kiljuhanhi – d, f, h 7. Guam-saarten linnut – g 8. tiikeri – c, f, h 9. hämeenkylmänkukka – a, b, e, f 10. liito-orava – c, f, g

17 VASTAUS 3: Laatikkotehtävät
kuollut sukupuuttoon: vesikko ja siperianlillukka äärimmäisen uhanalainen: naali erittäin uhanalainen: ahma vaarantunut: merikotka silmällä pidettävä: saukko elinvoimainen: talitiainen

18 VASTAUS 4: Tulokaslajit
Kasvit: Heracleum mantegazzianum (komealupiini), Rosa rugosa (kurtturuusu) Niveljalkaiset: Eriocheir sinensis (villasaksirapu), Pacifastacus leniusculus (täplärapu) Muut selkärangattomat: Marezelleria viridis (amerikanmonisukasmato) Kalat: Onorhynchus mykiss (kirjolohi) Linnut: Phalacrocorax carbo (merimetso), Branta canadensis (kanadanhanhi), Branta leucopsis (valkoposkihanhi), Cygnus olor (kyhmyjoutsen), Phasianus colchicus (fasaani) Nisäkkäät: Mustela vison (minkki), Odocoileus virgianus (valkohäntäkauris), Nyctereutes procyonoides (supikoira)

19 VASTAUS 5: Kaksi uhanalaista lajia
-

20 VASTAUS 6: YO K-07 Uhanalaisen lajin määritelmä
erittäin uhanalaiseksi kutsutaan lajia tai alalajia, jota uhkaa sukupuuttoon kuoleminen lyhyellä aikavälillä. vaarantuneeksi sanotaan lajia tai alalajia, joka ilman suojelutoimia päätyy nopeasti erittäin uhanalaiseksi. vaarantuneen lajin populaatioita uhkaa nopea pieneneminen

21 VASTAUS 6: YO K-07 1) Metsästys, kalastus ja keräily vaikuttavat lajien olemassaoloon, sillä jos populaation uusiutumiskyky on pienempi kuin populaatiosta poistettavien yksilöiden määrä, lajia uhkaa sukupuutto. Ihminen on metsästänyt monia lajeja sukupuuttoon, esimerkiksi Pohjois-Atlantilla eläneen siivettömän ruokin. Monia eläin- ja kasvilajeja uhkaa niillä käytävä kauppa. Tällaisia lajeja ovat mm. monet orkideat ja koristeelliset kalat. 2) Ihminen muuttaa ja hävittää lajien elinympäristöjä tehokkaan maankäytön, ravinnontuotannon ja teollisuuden seurauksena (25B). Suomessa tärkeimmät uhanalaisuuden syyt ovat metsätalouden muutokset ja niittyjen häviäminen ja sulkeutuminen sekä uusien alueiden rakentaminen. Ihminen uhkaa erityisesti sademetsien ja trooppisten kosteikkojen elinympäristöjä.

22 VASTAUS 6: YO K-07 3) Ottamalla uusia alueita maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden ja asutuksen käyttöön ihminen pirstoo lajien elinympäristöjä liian pieniksi, minkä seurauksena lajeilla ei ole riittävän elinkelpoisia populaatioita missään. 4) Ympäristön happamoituminen ja ravintoketjuissa huippupetoihin kertyvät ympäristömyrkyt ovat uhanneet monen lajien olemassaoloa. 5) Uutena uhkana on ilmeisesti hyvin nopeasti tapahtuva ilmastonmuutos, minkä seurauksena alueiden lämpötiloissa ja sademäärissä tapahtuu suuria muutoksia. Nämä muutokset heijastuvat hyvin nopeasti kasvillisuuteen ja eläimistöön. 6) Ihmisen levittämät haitalliset tulokaslajit ovat aiheuttaneet erityisesti eristäytyneillä saarilla monien lajien sukupuuton. Uudet lajit saattavat heikentää alkuperäisen lajiston elinmahdollisuuksia ja muuttaa eliöyhteisön herkkiä ekologisia vuorovaikutussuhteita.

23 VASTAUS 6: YO K-07 7) Suurikokoiset, hitaasti lisääntyvät lajit ovat suurimmassa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Osaa näistä lajeista pidetään ihmisen kilpailijoina tai uhkina (esim. susi), osa lajeista ei löydä enää maapallolta riittävästi sopivia elinympäristöjä (esim. tiikeri). Ks. taulukko s. 27.

24 VASTAUS 6: YO K-07 Lajien sukupuuton seuraukset:
1. Lajien väliset suhteet muuttuvat, minkä seurauksena ekosysteemin toiminta vaarantuu. Näin voi tapahtua erityisesti, jos joku avainlaji tai sateenvarjolaji häviää alueelta. Monimuotoinen eliöyhteisö kestää yleensä olosuhteiden vaihtelut paremmin kuin vähälajisempi eliöyhteisö. 2. Ihminen kärsii taloudellisesti lajien sukupuutosta, sillä ihminen käyttää suoraan hyödyksi monia lajeja esimerkiksi kotieläiminä, viljelykasveina ja lääkekasveina. Sukupuuttojen seurauksena ihminen saattaa menettää monia arvokkaita lääkekasveja. 3. Lajiston köyhtyminen vaarantaa ekoturismin suosiota. Ks. myös kaavio 19A.

25 VASTAUS 6: YO K-07 Lajien suojelu:
1. Suojelualueiden perustaminen. Suomessa on nykyisin yhteensä viitisenkymmentä kansallis- tai luonnonpuistoa. Lisäksi maassamme on lukuisia yksityisillä mailla olevia suojelualueita. 2. Avainbiotooppien etsintä ja niiden suojelu. Esimerkiksi Suomen metsäluonnosta on määritelty monia elinympäristöjä, joita pitää suojella niiden luontoarvojen takia. Tällaisia alueita ovat mm. tervaleppäkorvet ja puron varret. 3. Alueiden käytön suunnittelu (YVA eli ympäristönvaikutusten arviointi) siten, että alueen uudet käyttötavat eivät vaaranna alueella eläviä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. 4. Alueiden hoito. Esimerkiksi Suomessa monien perhoslajien suojelun tärkein menetelmä on pitää niittyjä avoimina ympäristöinä.

26 VASTAUS 6: YO K-07 5. Lajien tunnistaminen, elinympäristöjen ja elinvaatimusten selvittäminen on välttämätöntä, jotta esimerkiksi lajeja voidaan suojella. Suurimmassa sukupuuttovaarassa ovat lajit, jotka ovat elinympäristövaatimuksiltaan kapea-alaisia ja pitkälle erikoistuneita. Esimerkiksi osa tropiikin kasveista leviää vain tietyn eläimen välityksellä. Täten kasvin suojelun onnistumiseksi on sen leviämisen mahdollistavan lajinkin suojelu välttämätöntä. 6. Kulutustottumukset. Esimerkiksi sademetsien suojeluun voi osallistua ostamalla vain sellaisia sademetsien puista valmistettuja huonekaluja, joiden valmistaja on sitoutunut käyttämään sademetsien puuvaroja hyväksyttävällä tavalla. 7. Kansainväliset sopimukset: lajikohtaiset suojelusopimukset, eläin- ja kasvikauppaa rajoittava CITES-sopimus.

27 VASTAUS 6: YO K-07 8. Uhanalaisten lajien lisääminen eläintarhoissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa ja palauttaminen luontoon. 9. Siemenpankit, geenipankit ja biotekniset menetelmät. Siemen- ja geenipankeissa säilytetään uhanalaisten lajien perimää. Bioteknisillä menetelmillä voidaan jopa sukupuuttoon kuollut laji ”herättää henkiin”, jos säilytettyjä lajin munasoluja saadaan kehittymään lähisukulaislajin yksilön kohdussa. 10. Suotuisan suojelutason saavuttaminen. Tavoitteena on, että jokaisen lajin populaatiot ovat niin elinvoimaisia, että laji ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon.

28 Kuvat

29

30

31

32

33

34

35

36

37