Kasvillisuusalueet
Kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita Kasvillisuusalueet ovat kasvillisuudeltaan toisistaan eroavia alueita. Kasvillisuusalueet määräytyvät ilmaston ja maannoksen perusteella. Merkittävin tekijä kasvillisuusalueissa on ilmasto joten kasvillisuusalueet menevät melkein samanlailla kuin ilmastovyöhykkeet. Biomi on suurekosysteemi joka käsittää laajan alueen ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja muun eliöstön muodostaman kokonaisuuden joka muodostaa esimerkiksi havumetsävyöhykkeen biomin.
Kasvillisuusvyöhykkeitä on 12: Jäätikkö ja kylmyysaavikko Jäätiköllä ei kasva kasveja mutta kylmyysaavikolla kasvaa lähinnä jäkäliä ja yksisoluisia leviä Tundra Kasvaa matalakasvuisia pensaita, ruohoja ja varpuja Boreaalinen vyöhyke eli havumetsävyöhyke Havupuita ja eräitä kesävihantia lehtipuita, aluskasvillisuus lähinnä varpukasveja. Lauhkea lehti- ja sekametsä Lähinnä kesävihantia lehtipuita, havupuut harvinaisempia. Aro Lähes puutonta ruohokasvillisuutta. Subtrooppinen sademetsä Ainavihantia lehtimetsiä.
Nahkealehtinen kasvillisuus Kasvillisuus ainavihantaa matalaa kuivaa metsää. Monsuunimetsä kesävihantia lehtipuita jotka pudottaa lehdet kuivakauden ajaksi. Kuivuusaavikko Lähes kasviton alue, ainoat kasvit kaktuksia. Savanni Ruohoa ja vähän puita. Trooppinen sademetsä Ainavihantia korkeita metsiä. Vuoristokasvillisuus Tundramaista kasvillisuutta jota esiintyy vuoren rinteillä.
Kasvillisuusvyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät Suurin vaikuttaja kasvillisuuteen on ilmasto etenkin lämpötila ja sademäärä sekä niiden vaihtelut vuodenaikojen mukaan myös maannos vaikuttaa kasvillisuuteen. Mitä korkeammalle mennään niin sitä karummaksi kasvillisuus muuttuu kuten kuvasta näkyy niin tuntureilla ja vuorilla ei ole paljoa kasvillisuutta.
Kasvillisuusalueet kartalla.