Afrikan luonnonolot ja väestörakenne

Esitys aiheesta: "Afrikan luonnonolot ja väestörakenne"— Esityksen transkriptio:

1 Afrikan luonnonolot ja väestörakenne
11/15/2018 Arvi Hurskainen

2 Sään vaihtelut sääoloihin vaikuttavat eniten sateet
sateet tulevat ns. 'kesällä' ja talvet ovat sateettomia poikkeuksen tekevät trooppiset sademetsät ja päiväntasaajan alue, missä sataa vuoden ympäri mantereen luoteisosassa ja lounaisosassa sateet tulevat talvella 11/15/2018 Arvi Hurskainen

3 11/15/2018 Arvi Hurskainen

4 11/15/2018 Arvi Hurskainen

5 Sään vaihtelut korkeimmat sademäärät (yli 1,400 mm) Kongon sademetsässä ja Guinean lahden rannikolla sademäärät vähenevät vaiheittain mentäessä pohjoiseen kohti Saharaa, koilliseen kohti Afrikan sarvea ja etelään kohti Kalaharin allasta ja Namibin erämaata autiomaissa sademäärä on alle 100 mm/v ja lähialueilla alle 400 mm/v 11/15/2018 Arvi Hurskainen

6 Sään vaihtelut maailman keskiarvo on 800-900 mm/v
sateiden epäsäännöllisyys ongelma Malawin ja Mosambikin alueella liikaa sateita Vähäsateisuus yleisempää kuin ennätyssateiden vuodet 11/15/2018 Arvi Hurskainen

7 Sään vaihtelut kesäsateiden vyöhykkeillä sateet usein kuuroluonteisia, rankkasateita, ukkosta, rakeita ajoittaiset liiallisen kuivuuden kaudet yleisiä, joskus kuivuus kestää useita vuosia joet ja patoaltaat kuivuvat 11/15/2018 Arvi Hurskainen

8 Kolme pääasiallista säätyyppiä
1. kääntöpiirien kohdalla vallitsee korkeapaine kirkas sää, aurinkoinen sää, vähän sadetta kesäkaudella korkeapaine työntyy kauemmas pohjoiseen kravun kääntöpiirillä ja etelään kauriin kääntöpiirillä 11/15/2018 Arvi Hurskainen

9 Kolme pääasiallista säätyyppiä
Etelä Afrikassa mereltä matalapaineen mukana tuleva kosteus tuo sadetta mantereen etelä- ja kaakkoisosaan länsiosassa sen sijaan sateet ovat vähäiset talvella Etelä-Afrikan sisämaassa kiertää korkeapaine, joka tuo kylmiä rintamia etelä-Atlantilta mutta puhaltaa pois kostean ilman 11/15/2018 Arvi Hurskainen

10 Kolme pääasiallista säätyyppiä
2. Sahara on laaja alue, jolle tulee vain vähän kosteita tuulia mereltä etelätuulet eivät kykene tuomaan sateita yli 2000 km päähän Saharaan 11/15/2018 Arvi Hurskainen

11 Kolme pääasiallista säätyyppiä
3. trooppinen Afrikka on matalapaineen aluetta maalis-syyskuussa matalapaineen ja korkeapaineen kohtaaminen saavat aikaan intertrooppisen konvergenssivyöhykkeen (ITCZ), mikä saa aikaan kosteuden tiivistymistä sateeksi 11/15/2018 Arvi Hurskainen

12 Kolme pääasiallista säätyyppiä
pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana (maalis-syyskuu) ITCZ tuo sadetta Länsi-Afrikkaan (Senegal, Sahel, eteläinen Chad, eteläinen Sudan, Etiopian ylänkö) eteläisen pallonpuoliskon kesän aikana (syyskuu-maaliskuu) ITCZ ja sateet siirtyvät etelään Zimbabwen ja Pohjois-Namibian tasolle 11/15/2018 Arvi Hurskainen

13 Kolme pääasiallista säätyyppiä
Intian valtamerellä kesä on voimakkaiden sadekuurojen ja myrskytuulten aikaa talvisateita tulee suppeilla alueilla Atlasvuorilla ja Länsi-Kapin alueella talvisateet tulevat lännestä Atlantilta kylmien virtojen alueelta 11/15/2018 Arvi Hurskainen

14 Kasvillisuusvyöhykkeet
Kasvillisuusalueet noudattelevat sademääriä 11/15/2018 Arvi Hurskainen

15 11/15/2018 Arvi Hurskainen

16 Kolme päätyyppiä: 1. Tiheä metsä
Kongon altaassa ja Guinean lahden alueella ikivihreää päiväntasaajan metsää ja sademetsää (vaatii vähintään 1,400 mm/v) jonkin verran tiheää metsää on myös lämpimien virtojen alueella rannikkovyöhykkeillä ja merten saarilla öljypalmu, kumipuu, kovia puulajeja puuvarannot vähenevät nopeasti hakkuiden seurauksena 11/15/2018 Arvi Hurskainen

17 Kolme päätyyppiä: 2. Savanni
Sademetsän reuna-alueilta alkaa laaja savannialue, jolla sadekaudet ja kuivat kaudet vuorottelevat puusto kosteammilla alueilla kookkaampaa ja tiheämpää, samoin ruoho pidempää puusto kuivemmilla alueilla luonnostaan harvahkoa, puistomainen kasvusto vielä kuivemmilla alueilla pensastoa ja tupsuina kasvavaa ruohoa runsaasti eri kasvi- ja eläinlajeja 11/15/2018 Arvi Hurskainen

18 Kolme päätyyppiä: 2. Savanni
ylilaidunnus ja villieläinten liian suuret kannat luonnonpuistoissa ongelmana puuston nopea katoaminen voimistaa eroosiota ja edistää aavikoitumista 11/15/2018 Arvi Hurskainen

19 Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko
kuivan savannin äärialueilla puusto muuttuu matalammaksi ja harvemmaksi (akasialajit yleisiä) ja pensaat matalammiksi tupsumainen ruoho sekä karjan että villieläinten ravintona puoliaavikon kasvustona harva matala pensasto ja lyhyt ruoho (steppe) 11/15/2018 Arvi Hurskainen

20 Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko
karoo Etelä-Afrikassa kattaa laajat alueet kotoperäiset varpukasvit ja mehikasvit soveltuvat hyvin lampaiden ympärivuotiseen kasvatukseen pohjoisessa siirtyminen sademetsästä eri vaiheiden kautta aavikoksi on selvästi havaittavissa 11/15/2018 Arvi Hurskainen

21 Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko
Etelä-Afrikassa siirtyminen metsästä aavikoksi tapahtuu idästä länteen Kalahari puoliaavikkoa Namib aavikkoa Namib ja Sahara ovat mantereen todellisia aavikoita, sadetta alle 50 mm/v 11/15/2018 Arvi Hurskainen

22 Kolme päätyyppiä: 3. Puoliaavikko ja aavikko
Saharassa hajallaan keitaita pysyviä vesilähteitä, omaperäisiä kasveja, jonkin verran savannikasvillisuutta, satunnaisia sateita ruohosavannit, joilla ei kasva puita eikä pensaita Etelä-Afrikan sisätasanko (highveld) Etiopian ylänkö 11/15/2018 Arvi Hurskainen

23 vuoristosademetsät (mm. Atlas-vuoret) mangrovesuot rannikoilla
kookospalmuvyöhykkeet trooppisilla rannikoilla 11/15/2018 Arvi Hurskainen

24 Afrikan parhaat viljelysmaat ovat jokien tulvatasangot ja vulkaaninen maaperä (Itä-Afrikka ja Kamerun) päiväntasaajan alueen maat ovat köyhiä, sillä rankkasateet ja kuumuus liuottavat ja suodattavat mineraaleja ja humusta ja ne joutuvat veden mukana jokiin ja mereen savanneilla sadekausien ja kylmien kausien vuorottelu synnyttää maahan kovan kuoren (lateriitti), vaikea viljellä 11/15/2018 Arvi Hurskainen

25 Luonnonvarat ja riskit
energiavarat maatalouden mahdollisuudet merelliset luonnonvarat epätasaisesti jakaantuneet luonnonolojen vaihtelut lisäävät riskejä ihmisten lisääntyminen ja taipumus ylihyödyntämiseen 11/15/2018 Arvi Hurskainen

26 Luonnonvarat ja riskit
mineraalit energialähteet meri resurssit jakaantuneet hyvin epätasaisesti luonnon asettamat rajoitukset ihmisen harjoittama liiallinen hyödyntäminen 11/15/2018 Arvi Hurskainen

27 Luonnonvarat ja riskit
pintaveden epätasainen jakautuminen Kongon altaassa ja Guinean lahdella runsaasti vettä muualla joko kuivaa tai sateet satunnaisia kastelukanavat mm. Niilillä patoaltaita ja sähkölaitoksia useilla alueilla 11/15/2018 Arvi Hurskainen

28 Luonnonvarat ja riskit
mineraalivarat runsaat kulta, platina, jalokivet rauta, kupari, kromi, magnesium, bauksiitti hiili, öljy, uraani fosfaatti, kalkki, suola 11/15/2018 Arvi Hurskainen

29 Luonnonvarat ja riskit
mantereesta 6% viljelykelpoista eri viljelykasvit vaativat hyvin erilaiset kasvuolosuhteet karjankasvatusta rajoittaa erityisesti tsetsekärpänen (kolmasosa mantereesta) 11/15/2018 Arvi Hurskainen

30 Luonnonvarat ja riskit
kalastusta kylmien merivirtojen alueella: Etelä-Afrikka, Namibia, Angola, Senegal, Mauritania, Marokko liiallinen kalastus vaarana 11/15/2018 Arvi Hurskainen

31 Luonnonvarat ja riskit
Luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen yleensä vaarana Afrikan oma alkuperäinen puusto yleensä hidaskasvuista ja soveltumatonta metsänviljelyyn 11/15/2018 Arvi Hurskainen

32 Luonnonvarat ja riskit
lisääntyvässä määrin istutusmetsiä eukalyptus (peräisin Australiasta, sahatavara ja paperi) eri mäntylajit (sahatavara, rakennuslevyt ja paperi) sypressi (sahatavara, rakennuslevyt ja paperi) 11/15/2018 Arvi Hurskainen

33 Luonnonvarat ja riskit
alkuperäisen luonnon säilyttäminen tärkeää monissa maissa - tukee turismia (valtavat luonnonpuistot) myös yksityisiä luonnonpuistoja salametsästys uhkana 11/15/2018 Arvi Hurskainen

34 Sairaudet tsetsen levittämä trypanosomiasis - uhkana sekä karjalle että ihmisille (kolmasosa mantereesta karjalle soveltumatonta tsetsen takia) punkit, madot, koit, kuoriaiset, jyrsijät, termiitit, heinäsirkat aavikkosirkka Pohjois-Afrikassa punainen sirkka keskisessä ja eteläisessä Afrikassa 11/15/2018 Arvi Hurskainen

35 11/15/2018 Arvi Hurskainen

36 Sairaudet malaria (Anopheles moskiitto) keltakuume (Aedes moskiitto)
bilhartsia (scistosomiasis) jokisokeus (Simulium kärpänen) länsi-Afrikassa jokien varsilla 11/15/2018 Arvi Hurskainen

37 11/15/2018 Arvi Hurskainen

38 11/15/2018 Arvi Hurskainen

39 Sairaudet tuberkuloosi, aiheuttaa eniten kuolemia Afrikassa ripuli
lavantauti punatauti (dysenteria) kolera 11/15/2018 Arvi Hurskainen

40 Sairaudet kwashiorkor (johtuu aliravitsemuksesta)
polio (poliomyelitis) tuhkarokko isorokko AIDS - nykyajan suurvitsaus 11/15/2018 Arvi Hurskainen

41 Väestönkasvu vuonna 1950 Afrikan väestö 280 miljoonaa
vuonna miljoonaa väestö lisääntyy n. 3% vuodessa väkiluku kaksinkertaistuu n. 25 vuodessa 11/15/2018 Arvi Hurskainen

42 11/15/2018 Arvi Hurskainen

43 11/15/2018 Arvi Hurskainen

44 11/15/2018 Arvi Hurskainen

45 11/15/2018 Arvi Hurskainen

46 11/15/2018 Arvi Hurskainen

47 11/15/2018 Arvi Hurskainen

48 11/15/2018 Arvi Hurskainen

49 11/15/2018 Arvi Hurskainen

50 11/15/2018 Arvi Hurskainen

51 11/15/2018 Arvi Hurskainen

52 11/15/2018 Arvi Hurskainen

53 11/15/2018 Arvi Hurskainen

54 11/15/2018 Arvi Hurskainen

55 Väestönkasvu syntyvyyden kautta lisäystä vuosittain 4,9 % v. 1950
kuolleisuuden kautta poistumaa 2,7% vuonna 1950 kuolleisuuden kautta poistumaa 1,2% vuonna 2000 v nettolisäys 2,2% v nettolisäys 3% v nettolisäys 2,9% 11/15/2018 Arvi Hurskainen

56 Väestönkasvu Afrikan väestönlisäys maailman korkein
joka vuosi Afrikan väkiluku lisääntyy yli 20 miljoonaa (vastaa Sambian ja Zimbabwen yhteistä väkimäärää) Voimakkaan väestönlisäyksen maita (3-3,6%): Botswana, Norsunluurannikko, Etiopia, Kenia, Libya, Malawi, Niger, Swazimaa 11/15/2018 Arvi Hurskainen

57 Väestönkasvu Alin syntyvyys (1-1,25%): Egypti, Marokko, Tunisia, Seychellit, Etelä-Afrikka Mauritius 0,9% hedelmällisyystaso Afrikassa 5-6 elävää lasta naista kohti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa 2,8 Euroopassa 1,7 150 vuoden kuluttua väkimäärän arvellaan olevan 3 miljardia 11/15/2018 Arvi Hurskainen

58 Väestönkasvu Afrikan väentiheys 26 h/km2 Maailman keskiarvo 42 h/km2
Euroopassa 102 h/km2 Aasiassa 116 h/km2 Väestö hyvin epätasaisesti jakautunut eri osissa Afrikkaa 11/15/2018 Arvi Hurskainen