Jyväskylän kristillinen opisto LAPSEN OSALLISUUS Jyväskylän kristillinen opisto

LAPSEN OIKEUS OSALLISUUTEEN YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, tulee taata oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti. (artikla 12) Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä, vapaus hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. (artikla 13)

OSALLISTUMINEN VS. OSALLISUUS 1/2 Voi tapahtua: kielellisesti, nonverbaalisesti, fyysisesti, sosiaalisesti tai konkreettisella toiminnalla Voi olla mekaanista ja passiivista, jolloin lapset ovat fyysisesti mukana toiminnassa ilman omaa vaikutusvaltaa OSALLISUUS Tulee esille: lasten aloitteellisuudessa, toimintaan sitoutumisessa ja toimintatavoissa Tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa, jolloin heidän näkemyksensä voivat saada aikaan konkreettisia muutoksia toiminnassa.

OSALLISTUMINEN VS. OSALLISUUS 2/2 Toimintaan osallistuminen on sitä osallisempaa, mitä enemmän lapsen oma suunnittelu, päätöksenteko, toiminnan organisointi ja lopputulos tulevat esille toiminnassa. (Lehtinen 2009b)

OSALLISUUDEN MERKITYS Tiedon konteksti- eli tilannesidonnaisuudella on suuri merkitys opitun omaksumiselle ja tiedon soveltamiselle käytännössä. Osallisuus keskiössä Osallisuudellaan lapset rakentavat omia ja muiden lasten sosiaalisia asemia sekä kehittelevät toiminnan sisältöä. Osallisuuden toteutumisella ja vaikutusmahdollisuuksilla voidaan tunnistaa olevan merkitystä lasten toimijuuden esille tulemisessa. Osallistuminen kasvaa, mitä osallisempaa toiminta on (Lehtinen 2009b)

LAPSI OPPIJANA –Reggio Emilia Reggio Emilian ”oppi-isä” Loris Malaguzzi: ” – lapsuudenympäristö, joka rohkaisee ongelmanratkaisuun, valintoihin ja sadan kielen käyttämiseen, vaikuttaa aivosolujemme kytkeytymismahdollisuuksiin, lukumäärään ja moninaisuuteen. Aivot kehittyvät jos niitä käytetään.” ” Aivojen sata kieltä voivat olla alituisessa vuorovaikutuksessa keskenään kuin sinfoniaorkesteri, jossa jokainen soitin ja jokainen ääni vahvistaa toinen toistaan ja on tarpeellinen kokonaisuuden kannalta.” ” Jos pedagogiikassa olisi etiikka,… niin sen mukaan lapsia ei pidä muovata valmiiden ohjelmien mukaan, vaan sen sijaan seurata heitä avoimien projektien ja teematyöskentelyn myötä.” (Wallin 2000)

LAPSEN OIKEUKSIEN JA OSALLISUUDEN TOTEUTUMINEN Vaikka lapsen osallisuuden merkitys on osoitettu tutkimuksin ja informaatio-ohjauksen asiakirjoissa (VASU, VAKE) on otettu lapsen oikeudet kuulluksi tulemisen lähtökohdaksi, jäävät nämä valitettavan usein sanahelinäksi. (Lehtinen 2009a & Karila 2009)

SANOISTA TEOIKSI Miten jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lapsen oikeus osallisuuteen toteutuisi?

LÄHTEET Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Jyväskylä. PS-kustannus. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2005. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. Karila, K. 2009. Lapsuuden tutkimus ja päiväkotien toiminta. Teoksessa Alanen, L. & Karila, K. (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere. Vastapaino. Lasten oikeuksien sopimus. Lehtinen, A-R. 2009a. Lapset toimijoina päiväkodin vertaissuhteissa. Teoksessa Alanen, L. & Karila, K. (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere. Vastapaino. Lehtinen, A-R. 2009b. Lasten toiminta, toimintaresurssit ja toimijuus päiväkotiympäristössä. Teoksessa Alanen, L. & Karila, K. (toim.) Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere. Vastapaino. Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki. WSOY. Wallin, K. 2000. Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. Helsinki. LK-kirjat.

ETÄTEHTÄVÄ 13.-14.2.2012 VUOROVAIKUTUS http://papunet.net/tietoa/vuorovaikutus Jakaantukaa 6 hengen ryhmiin (3/ryhmä) Ryhmä 1: Lupa vuorovaikutukseen Ryhmä 2: Varhainen vuorovaikutus Ryhmä 3: Toimiva vuorovaikutus Ryhmä 4: Vuorovaikutuksen tukeminen Ryhmä 5: Aistit ja vuorovaikutus Ryhmä 6: Vuorovaikutuksen havainnoiminen TUTUSTUKAA AIHEESEEN JA LAATIKAA SELLAINEN ESITYS, JONKA AVULLA PYSTYTTE OPETTAMAAN AIHEEN TOISILLE. JOKAISEN RYHMÄLÄISEN PANOSTUKSEN TULEE NÄKYÄ! KIITOS!