OPPIMISEN JA KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Johdanto Idean projektityöni aiheeseen sain erään koulun opettajalta, joka kertoi koulunsa olevan kiinnostunut.

Esitys aiheesta: "OPPIMISEN JA KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Johdanto Idean projektityöni aiheeseen sain erään koulun opettajalta, joka kertoi koulunsa olevan kiinnostunut."— Esityksen transkriptio:

1 OPPIMISEN JA KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Johdanto Idean projektityöni aiheeseen sain erään koulun opettajalta, joka kertoi koulunsa olevan kiinnostunut verkko-oppimisympäristöstä, jota voitaisiin käyttää opetuksen apuna. Verkko- oppimisympäristöä hyödynnettäisiin etenkin ympäristökasvatuksen opiskelussa. Oppimisympäristön valintaan vaikuttaisi oppimisympäristön maksuttomuus. Projektityöni tarkoituksena oli tutkia verkko-oppimisympäristöä, joka tunnetaan nimellä Future Learning Environment eli FLE3. Se asennettiin Oulun yliopiston palvelimelle. Tutustuin sen toimintaan, ja tarkastelin ympäristön mahdollisuuksia ja rajoituksia oppimisen infrastruktuurien avulla. En toteuttanut verkko-kurssia, vaan itsenäisen tutkimisen ja työskentelyn avulla selvitän tutkittavan verkkoympäristön toimintaa ja hyödyntämistä oppimisprosessin kannalta katsottuna. Päätutkimusongelmani oli soveltuuko FLE3 -verkko- oppimisympäristö erään koulun opetuksen tueksi? Lisäksi selvitin miten FLE3 tukee oppimista, ja mitä oppimiseen liittyviä rajoituksia FLE3-oppimisympäristössä on? FLE3 Taideteollinen korkeakoulu Media Lab kehitti Future Learning Environment -oppimisympäristön eli FLE:n. Tarkastelin uusinta versiota, FLE3:a. Se suunniteltiin yhteisöllisen oppimisen tueksi, jotta oppijan asiantuntijuus kehittyisi, kun hän on tiedon tuottaja ohjaten ja arvioiden omaa oppimisprosessiaan ryhmän ja ohjaajan kanssa. FLE3 perustuu viiteen periaatteeseen: itseohjautuvuus, tutkiva oppiminen, vuorovaikutus yhteisössä, metakognitio ja tuki. FLE3 mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen verkossa. Yhteisöllisyyttä tukeva tekniikka auttaa luomaan yhteisiä tarkastelutapoja sekä rakentamaan ja käsittelemään tietoa. Metakognition kehittämistä pidetään merkittävänä tavoitteena kohti oman oppimisen parempaa hallintaa ja asiantuntijuutta, ja tämä kehittäminen on oppimaan opettamista ollen osa elinikäistä oppimista. Opettajalla on keskeinen rooli tuen antajana; hän ohjaa oppimisprosessia, keskustelua ja tavoitteiden saavuttamista. Koulutusteknologian perusopinnot, Projektiopiskelu, kevät 2009 Katri Alaraatikka FLE3-oppimisympäristön tarkastelua Tärkeimmät lähteet - Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (1999). Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY - Kirjapainoyksikkö. - Lakkala, M. & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa Korhonen, V. (Toim.)Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Cityoffset Oy. - http://fle3.uiah.fi/users.html Kuva. Tiedon rakentaminen Kuva. Työpöytä-näkymä tiedostojen, kurssien ja kansioiden lisäämisen jälkeen Projektin tulokset FLE3-oppimisympäristössä on potentiaalia alakoulun opetuksessa. Se tuntuu soveltuvan etenkin lähiopetuksen tueksi, mutta se ei ole yleiskäyttöön soveltuva ympäristö, ja siksi sen käyttö opetuksessa on rajallinen. Tämä johtuu siitä, että oppimisympäristö nojautuu vahvasti tutkivan oppimisen periaatteeseen, johon se yksinomaan on rakennettu. Koska ongelman asettelu lähtee oppilaasta, tulee tutkimiseen motivaatiota, joka lisää tutkimuksen onnistumista. Tiedonrakentelun merkitys on korostunut FLE3:ssa. Oppilaan oppimisprosessin kehittymisessä on metakognitio apuna, työkalujen muodossa tai tiedon säilyvyydessä. Vuorovaikutuksen avulla tuotetun yhteisen tiedon näkyvyydellä mahdollistuu korkeammantasoisen tietämyksen rakentuminen, ja oppiminen siten tehostuu. Päätutkimusongelmani liittyi FLE3:n soveltuvuuteen tietyn koulun lähiopetuksen tueksi. Oppimisympäristön valinnan kriteereinä olivat ilmaisuus, materiaalin tuottaminen ja ongelmalähtöisen tutkimisen mahdollisuus. Nämä vaatimukset täyttyvät FLE3:ssa, joten voin suositella tätä, kunhan vain oppimisympäristön käyttämiseen käytetään huolella aikaa. Pohdintaa Kurssin aikana tutustuin erilaisiin projektinhallintatyökaluihin, joista yhtä käytin oman työskentelyn tukena. Valitsin Scrumyn, sillä sitä oli helppo käyttää ja siinä tarvitsi vain listata omat tehtävät. Projektityön tekemisen vaikeimpana asiana koin aikataulutuksen. Vaikka yritin aikatauluttaa realistisesti omaa työskentelyäni, niin se ei tuntunut toimivan. Kun samalla opiskelen perusopintojani, niin en pystykään aikatauluttamaan tekemisiäni tarkasti, sillä joka viikko tuntui tulevan uusia tehtäviä, joista ei kurssin alussa ollut välttämättä mainittu.