Kaikki ruoka-aineet eivät sovi kaikille Kihti ja keliakia
Kihti Kihti johtuu uraatin eli virtsahapon kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin. Uraattikiteet ovat neulamaisia ja aiheuttavat nivelissä kivuliaan tulehdusreaktion. Oireet alkavat yleensä keski-iässä, ja 80 - 90 prosenttia sairastuneista on miehiä. Miehistä kihtiin sairastuu 1 - 4 henkilöä tuhannesta. Yleisin sairastumisikä on noin 60 vuotta, mutta kihti voi alkaa joskus nuorella aikuisiällä. Kihti on yleistymässä, minkä selittää väestön lihominen ja lisääntynyt alkoholinkäyttö. Ruokavalion tarkoituksena on vähentää kihtiä aiheuttavien puriiniemästen saantia. Sen vuoksi vältetään tai vähennetään runsaasti puriineja sisältäviä ruokia. Puriiniemäksiä on runsaasti eläinten nahassa ja sisäelimissä. Siksi vältetään seuraavia: • Sisäelimet, kuten maksa, munuainen ja kateenkorva • Pikkukalat, joita syödään kokonaisina (muikku, sardiinit, silakka) • Broilerin nahka • Hiiva Rajoitetusti syötäviä (yhteensä 100 - 150 g päivässä): mäti, äyriäiset, liha, herneet, pavut, soijatuotteet ja sienet Pääsääntöisesti hoidetaan oikealla ruokavaliolla, mutta äkillinen kihtikohtaus hoidetaan levolla, kylmällä ja tulehduskipulääkkeillä
Keliakia Viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni (vehnä, ohra, ruis) vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa, jos henkilöllä on perinnöllinen alttius taudille Gluteenittomat viljatuotteet, esim. maissi, hirssi, tattari, kaura (max. 20mg/kg) Oireita: kovat vatsakivut, ripuli, laihtuminen, nivelsäryt Todettu noin 2%:lla suomalaisista