Teemakartta ja sen ominaisuudet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pääotsikko – Rivi alaotsikkoa varten. ©2012 VJS. Otsikkorivi Vantaan Jalkapalloseura eli VJS on Länsi- ja Keski-Vantaalla toimiva jal- kapalloon erikoistunut.
Advertisements

-ilman valoa ei ole värejä.
Yhtälön ratkaiseminen
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson.
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
Tyypillinen esimerkki suorasta häikäisystä on suojaamaton ikkuna katsekohteessa. Opastekylttiä ei pysty lukemaan koska silmät sopeutuvat voimakkaaseen.
Valosta 1.
ATTRIBUUTTITARKASTUS
Tietojen hallinta Alkuperäinen teksti:
Punainen Yksi pääväreistä.
Lyhyt oppimäärä väriopista ja suunnittelusta
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Maa Geomatiikka -luennot
OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT. LUOKKA JAVA ohjelma koostuu luokista LUOKKA sisältää metodeja molemmat sisältävät attribuutteja eli muuttujia.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Tehtävä 3: PowerPoint Harjoitus.
Prosenttilaskua, tiivistelmä
1.2. Tuloperiaate ja permutaatiot
JulkICTLab Tietojohtamisen karttapalvelun pilotointi Helsinki
2. Vuokaaviot.
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
miten teet rytmisoittimen ilmapallosta ja sanomalehtipaperista
Kuinka tehdä blogi o365:ssä
Tilastollisia menetelmiä
Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi (kl
Matematiikka ja fysiikka AUTO-ALA
Uudet vesistörajoitteet tulee ottaa käyttöön kasvukaudella 2015, ollut mahdollista Vesistön kuulumisen rajoitusten piiriin voi tarkistaa tilatunnuksella.
Kuusela: Tietoaika Lähde: Kuusela 2000: 57.
@ Leena Lahtinen OHJELMAN OSITTAMINEN LUOKKA ATTRIBUUTIT METODIT.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
OHJELMOINTITAITO ICT02D 12 ECTS. OPINTOJAKSON TOTEUTUS  KESTO: –  AVOIMEN OPISKELIJAT: – YKSI LUOKA (SUOMI) – LUOKKA ICT02O-1.
Matkailun nettisivujen analysointi
Tulkinnan perusteita Fysiologiset perusteet
Kotitehtävän 21 ratkaisu Ensimmäisen havaintoaineiston luokittelu – Ryhmäkeskiarvot hakeutuvat niin, että ryhmään kuuluvat pisteet ovat mahdollisimman.
Vaihteluväli ja keskipoikkeama
Kuinka monenteen diaan asti pysyt perässä? Koita sanoa ääneen monennessako diassa olet ja minkä värinen sen tausta on. Jos sinulla on kaveri vieressä,
TUME II / TILASTOLLINEN OSUUS DATAN LAATU SEPPO RÄSÄNEN SAVONIA-AMK TERVEYSALA KUOPIO KEVÄT TYTUT21.
1. Probleema –Onko täysikuu yhtä korkealla ollessaan eteläisellä taivaalla sekä kesällä että talvella?
Tiedon visualisointi Liitteiden laatiminen Proseminaari
S ysteemianalyysin Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Ohjaamaton oppiminen– Heikki Vesterinen Optimointiopin seminaari - Syksy 2010 Ohjaamaton.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Tehtävä 3: PowerPoint Tomi Ilmonen. Ohjeistus Tämä on tehtävä 3: Power Point Etene tässä olevien ohjeiden mukaan. ◦ Älä ”hypi” eli käy kohta kohdalta.
Tehtävä 3: PowerPoint Jarmo Lautamäki. Tämän tulee olla DIA 2. Tämä dia on nyt dia 1. ◦ Siirrä tämä dia siten, että siitä tulee dia 2. ◦ Lisää tähän esitykseen:
Valintarakenne valintarakenne alkaa aina kysymyksellä eli ehdolla ehto tarkoittaa, että muuttujan sisältöä verrataan toisen muuttujan sisältöön tai vakioon.
ÄÄNI.
MapInfon tiedostot TAB – Tiedosto, jonka avulla tietokanta avataan MapInfossa. Tiedostossa tietoja kentistä ja koordinaattijärjestelmästä. DAT, XLS. TXT.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Reittihaku Google Maps –palvelussa
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa tehtävän idea: luokanopettaja Minna Glogan toteutus: koordinaattori Virpi Hirvensalo.
Tällä ohjelmalla väänetään sun naama uuteen uskoon Klikkaa tätä.
Kartta ei vastaa todellisuutta Pienennetty kuva maapallon jostakin osasta Luonnossa kohteet 3-ulotteisia Maapallon pyöreää muotoa ei saa kuvattua tasolle.
UNIVERSITY OF TURKU MONIMUUTTUJAMENETELMÄT SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSESSA Leena Koivusilta Turun yliopisto, Sosiaalipolitiikan laitos.
Hei! Minä olen Mustafa. Minä tulen Syyriasta. Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet?
Määrällinen tutkimus.
Matematiikkaa 3b © Varga–Neményi ry 2017
VÄRI.
Suunnistuksen kuivaharjoitus
Tilastokuvaajien tulkinta
Missä kaupunki X? Esimerkki PaikkaOpin käytöstä opetuksessa
AISTIT *tehtävä: välittää tietoa ympäristöstä sopeu-
PaikkaOppi Mobiilin käyttöohje
VÄRIT.
Sammonlahden sprintticup reittianalyysit
Lattialista, kuminen T y ö h v i n o t a s A j e l
Kartta ei vastaa todellisuutta
Teemakartat.
Karttamerkit 2
Esityksen transkriptio:

Teemakartta ja sen ominaisuudet OPETUSKERTA 3 Teemakartta ja sen ominaisuudet

TEEMAKARTAN TEKO Teemakarttaa piirrettäessä aineisto täytyy luokitella, sillä jokaiselle havannolle ei voi antaa omaa symbolia Yleistä luokittelusta Luokkien lukumäärä saadaan arvioitua Teoreettinen maksimimäärä= 5log N Teoreettinen minimimäärä = kuutiojuuri N , (N = havaintojen lukumäärä) MapInfon luokittelutavat: Equal count eli sama määrä Equal ranges eli tasaväliset Natural brake eli luonnolliset luokat Standard deviation eli keskipoikkeama Quantile eli kvantiili Oma eli omavalintaiset luokkavälit

Sama määrä: Tasaväliset: kussakin luokassa pyritään pitämään yhtä monta havaintoa. Aineisto ei saa sisältää ääriarvoja, mikäli käytetään tätä luokittelutapaa Tasaväliset: yhtäsuuret vaihteluvälit (esim. 1-25, 25-50…). Aineistosta saattaa syntyä luokkia, joissa ei ole yhtään havaintoa

Luonnolliset luokat: Jakaa aineiston mahdollisimman tasaisesti luokkiin siten, että luokan keskiarvo on mahdollisimman lähellä kaikkia luokan arvoja Keskipoikkeama: Lasketaan keskihajonnan mukaan siten, että keskimmäiset luokat katkeavat keskiarvon kohdalta, ylä- ja alapuoliset keskihajonnan päästä keskiarvosta

Luokittelee aineistot kvantiilien mukaan… Kvantiilit ovat luokkia, joissa kaikissa on sama määrä havaintoja. Kvantiilit voidaan jakaa : 2 luokkaa = mediaani 3 luokkaa = tersiili 4 luokkaa = kvartiili jne….

KARTOGRAFIAA Karttojen väreistä ASTEIKOISTA Väriasteikolla vaaleasta tummaan esitetään yleensä ilmiötä vähäisestä intensiteetistä suureen intensiteettiin (tumma). Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, jos kuvataan esim. auringonsäteilyn määrää tms., joka ”nähdään” vaaleana. Jos tehdään kahdella värillä asteikko (vaikka lämpötila-asteikko) aloitetaan esim. tummansinisestä ja edetään vaalean kautta punaiseen ja lopuksi kuumin esitetään tummanpunaisella

VÄREISTÄ Terävinä väreinä aistitaan mm. musta, punainen ja sininen, joten niillä kannattaa esittää tärkeitä kohteita tai muuten heikosti näkyviä, kuten viivoja. Keltainen väri ei sovellu viivojen piirtämiseen (ei näy). Ruskea taas on sekoite muita sävyjä, joten ruskeaa ei kannata käyttää pohjavärinä. Eurooppalaisessa kulttuurissa punainen symboloi lämpöä ja esim. ylänköä, vihreä on viileän ja runsaan kasvipeitteen väri ja sininen kylmän ja veden väri VÄRIKONTRASTIN on oltava riittävän suuri

k k k k kuinka hyvin näkyy keltainen teksti

Erilaisia teemakarttoja: kvalitatiiviset = sijainti ja laatu (esim. tyrnin levinneisyys kvantitatiiviset = sijainti ja määrä (pisteen koko riippuu siitä kuinka monta tyrniä kasvaa kussakin kohteessa) Kartat voidaan jakaa piste-, viiva- ja alueluokituskartoihin: 1) pistekartat (esim. tyrnin levinneisyys pisteinä) 2) viivakartat (esim. viivamaisia kohteita kuvaavat tiekartat tai isaritmikartat)

Isaritmikartoissa käyrävälit on interpoloitu absoluuttisten lukujen mukaan, esimerkkinä lämpötilojen samanarvokartat Isopleettikartoissa (valeisaritmit) käyrät on interpoloitu havaintoalueen suhteellisia arvoja kuvaavien mielivaltaisten pisteiden avulla. Esimerkkinä kahdesta tekijästä koostuvat kartat, kuten väentiheyskartat (as/km2) INTERPOLOINTI:

TOSIN YLEENSÄ INTERPOLOINTI SUORITETAAN SILMÄMÄÄRÄISESTI *ISARITMIkartoissa käyrät on interpoloitu havaintopisteiden absoluuttisten mittalukujen avulla. *LASKUKAAVA: Jos pisteiden välinen etäisyys = 2 cm ja niiden välinen arvojen erotus on 0.5 (20.1-19.6), niin 20 käyrän paikka lasketaan : 20.1-20=0.1 0.1*2 cm /0.5 = 0.4 cm. Eli sen etäisyys pisteestä 20.1 = 0.4 cm:n päässä.   TOSIN YLEENSÄ INTERPOLOINTI SUORITETAAN SILMÄMÄÄRÄISESTI *   

3)Alueluokituskartat ilmiö tasataan aluetta kuvaavaksi. -Yksi tärkeimpiä sääntöjä on, ettei absoluuttisia lukuja saa esittää erisuuruisiin kohteisiin (alueisiin) sidottuina, vaan esim. asukasmäärä on sidottava pinta-alaan. Alueluokituskarttoja on kvalitatiivisia, jossa ilmiöiden jakaantuminen esitetään alueittain (maaperäkartat) sekä kvantitatiivisia, jossa kuvataan ilmiöiden määräsuhteita (esim. suon osuus %:na maa-alasta, tai väentiheyskartta kunnittain)

TYÖKERTA 3 Harjoitus 1. MapInfolla on helppo tuottaa huonoja karttoja! Tehtävä:Teemakartan virheiden tarkastelu Etsi kaikki virheet, mitä kartasta löydät

absoluuttisten arvojen esittä- minen aluekartassa luokitteluvälit, Hyvinkää samassa kuin Helsinki rasteroinnin ”järjestys” ja tyyli eri luokat alka- vat samasta ar- vosta Mittakaava Pohjoisnuoli, koordinaatit