Sisäilmahaasteiden kohtaaminen taloyhtiössä Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Sisäilmayhdistys ry Turvallinen & terveellinen taloyhtiö -koulutusristeily 5.3.2015

Aiheita tänään Hyvä sisäilma ja sen pilaajat Huonon sisäilman terveyshaitat Ilmanvaihto Kosteus- ja homevauriot Huollon ja ylläpidon tärkeys Mitä teen, jos epäilen sisäilmaongelmaa?

Mitä on hyvä sisäilma Hyvä sisäilma on sopivan lämpöinen, vedoton, hajuton eikä aiheuta terveyshaittaa Hyvä sisäilma on huomaamatonta On kuitenkin olemassa sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, joita ei voi aistinvaraisesti havaita Sisäilmaan kiinnitetään yleensä huomiota vasta, kun siinä on jotain ongelmia

Mitä sisäilmasto on? Lämpö- ja kosteusolosuhteet: ilman ja pintojen lämpötilat, ilman suhteellinen kosteus, ilman liikenopeus Kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet Allergeenit (mikrobit, siitepölyt ym.) Sähkömagneettiset ominaisuudet Radioaktiivisuus, radon Valaistusolot Ääniolosuhteet Lämpö- ja kosteusolosuhteet (ilman- ja pintojen lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja ilman liikenopeus) vaikuttavat kehon lämmönluovutukseen ja siten aineenvaihdunnan tasapainoon. Tupakoinnista, rakennusmateriaaleista, prosesseista (esim. kopiointi) ja ulkoilmasta peräisin olevat kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet kulkeutuvat hengitysilman mukana hengitysteihin ja keuhkoihin, joissa ne voivat aiheuttaa oireita tai muuta haittaa terveydelle. Allergeenit ovat ilmassa olevia eloperäisiä hiukkasia (esim. siite- ja eläinpölyt, sieni-itiöt), jotka voivat aikaansaada allergisia reaktioita iholla, limakalvoissa tai hengitysteissä. Sähköjohtojen ja näyttöpäätteiden ym. laitteiden sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa ihmisen solujen sähkökenttiin ja niiden aineenvaihduntaan. Maaperästä ja rakennusmateriaaleista peräisin oleva radioaktiivisuus voi aiheuttaa muutoksia soluissa ja lisätä syöpäriskiä. Valaistuksen voimakkuus ja kontrasti ja häikäisevyys vaikuttavat näkökykyyn. Huonoissa valaistusolosuhteissa silmät rasittuvat ja keskittymiskyky heikkenee. Melu voi vaurioittaa kuuloelimiä ja haitata keskittymistä.

Lämpöolosuhteet Sopiva lämpötila yleisesti 21-22 °C Liian kuuma (>23°C) kuivuuden tunne tunkkaisuus materiaalipäästöt Liian kylmä (<20°C) vedon tunne lisääntyy lihas- ja nivelkivut palelu Optimilämpötilaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet aktiviteettitaso vaatetus Veto liian alhainen lämpötila kylmät pinnat ilman liike

Kosteusolosuhteet Kuivuuden tunne on yleistä lämmityskaudella Liian kostea (>45 %) pölypunkit ja mikrobit viihtyvät kosteuden tiivistymisen vaara Liian kuiva (<20 %) hengitysteiden limaneritys heikkenee tulehdusherkkyys lisääntyy (bakteerit menestyvät) allergisten oireet pahenevat Kostutusta tulee käyttää harkiten sekä huolehtia kostuttimen puhtaudesta ja huollosta (kostutin höyrystävä ja huoneilman kosteus max RH 40 %) Ihminen ei aisti suhteellista kosteutta, kuivuuden tunteen aiheuttavat myös ilman pölyisyys ilman kemialliset epäpuhtaudet (esim. formaldehydi)

Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Huonepöly on leijuvaa ja laskeutuvaa pölyä, joka koostuu epäorgaanisista ja orgaanisista hiukkasista. Hengitettävät hiukkaset ovat kooltaan <10 µm ja pienhiukkaset <2.5 µm. Epäorgaanisia kuitumaisia hiukkasia ovat mm. mineraalivillakuidut ja asbesti. Orgaanisia hiukkasmaisia epäpuhtauksia ovat mm. homeitiöt, bakteerit, virukset ja punkit. Ulkoiset lähteet: kaukokulkeuma, liikenne, katupöly, siitepöly, tupakointi – tarvitaan hyvä tuloilman suodatus Sisäiset lähteet: ihmiset, koneet ja laitteet, rakenteet ja materiaalit, kasvit, prosessit – tarvitaan tehokas ilmanvaihto

Mikrobit ja allergeenit Sisäilman mikrobeja ovat bakteerit, sädesienet ja homeet Ihmisissä oireita aiheuttavat mikrobien aineenvaihduntatuotteet (VOC ja toksiinit) ja hiukkaset (mikrobit, itiöt ja rihmaston kappaleet). Muita allergeeneja ovat esim. siite- ja eläinpölyt Peräisin ulkoilmasta, rakenteista, muista sisäisistä lähteistä (mm. kasvit, roskat), ihmisten mukana

Kaasumaiset (kemialliset) epäpuhtaudet Kemiallisia epäpuhtauksia ovat mm.: Aldehydit Ammoniakki Formaldehydi Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC/TVOC) Hiilidioksidi Hiilimonoksidi Otsoni PAH-yhdisteet Radon Rikkidioksidi Styreeni Typen oksidit Tupakansavu Kemialliset sisäilman epäpuhtaudet voivat olla lähtöisin joko rakennuksesta tai ihmisestä itsestään tai ihmisen toiminnasta. Rakennuksesta johtuvia päästöjä voi vähentää käyttämällä M1 luokan materiaaleja

Sisäilman radon Radon on näkymätön ja hajuton jalokaasu Radon lisää keuhkosyöpäriskiä (Suomessa vuosittain 300 radonin aiheuttamaa keuhkosyöpää) Radonpitoinen ilma virtaa maaperästä sisätiloihin Mittaa asuntosi radonpitoisuus Mittausaika on vähintään 2 kk (1.11. – 30.4.) Yli 400 Bq/m³ pitoisuus edellyttää korjausta Uusien asuntojen tavoitearvo alle 200 Bq/m³ Radonpitoisuuden alentaminen Radonimuri on tehokkain korjausmenetelmä Maanvarainen perustus tiivistetään Korkean radonpitoisuuden riski on suurinta Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella Vuosittain Suomessa sairastuu noin 300 ihmistä radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Noin 1300 Pohjoismaiden kansalaista kuolee vuosittain keuhkosyöpään sisäilman radonaltistuksen takia. Tämä on noin 10 prosenttia keuhkosyöpien kokonaismäärästä Pohjoismaissa.

Sisäilmasta oireilu Sisäilmasta sairastuminen ja oireilu on yksilöllistä. Yksi sairastuu jo lyhyen altistumisen jälkeen, toinen saa lieviä oireita, kolmas ei oireile lainkaan Altistumisen alkuvaiheessa sisäilmaongelmiin liittyvät oireet yleensä helpottavat tai häviävät, kun ihminen poistuu niitä aiheuttavasta tilasta. Vakavasti sairastuneet voivat saada oireita myös muissa rakennuksissa, kuin mistä altistus on peräisin. He voivat lisäksi herkistyä esimerkiksi hajuille ja kemikaaleille. Oireilun syynä ei välttämättä ole home!

Tyypillisiä sisäilman terveyshaittoja Yleisoireet väsymys päänsärky pahoinvointi kuumeilu nuha, yskä nivelsärky Tulehdukset (pitkittyneet) keuhkoputkissa poskionteloissa korvissa Ärsytysoireet, kutina hengitysteissä silmissä Iholla kurkun karheus, äänen käheys Pitkäaikaissairaudet allergiat astma homepölykeuhko Syöpä Tyypillistä on, että oireet alkavat kun tullaan rakennukseen ja helpottavat, kun ollaan pois

Lisätietoa Asumisterveysohje STM 2003 Asumisterveysohjeen soveltamisopas -> muutetaan asetukseksi 2015 Valmistelu on kesken ja voimaantulo venyy syksyyn 2014

Yleisin syy huonoon sisäilmaan on riittämätön ilmanvaihto

Ilmanvaihto Ilmanvaihdolla poistetaan rakennuksen sisäisiä epäpuhtauksia Ihmiset: CO₂, kosteus, pöly, ruoan käry Materiaalisen päästöt Eläimet Ilmanvaihdon määrä: koko ilma vaihtuu 0,5 1/h (tyhjässä rakennuksessa 0,2 1/h) Riittämätön ilmavaihto aiheuttaa Tunkkaisuutta, hajuja ja terveyshaittoja (mm. päänsärky ja väsymys) Kosteuden tiivistymistä – kosteuvaurioita Rakennus suunnitellaan yleensä ulkoilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jotta voitaisiin välttyä kosteusvaurioilta rakenteissa. Asunnon ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa

Ilmanvaihto Ilmaa poistetaan ”likaisista” tiloista (WC, keittiö, sauna, kylpyhuone, vaatehuone, varasto) Raitista ulkoilmaa tuodaan makuu- ja olohuoneisiin Ilman pitää päästä liikkumaan eri tilojen välillä Ilmanvaihtojärjestelmiä on Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen poistoilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ilmanvaihto tulee pitää aina päällä (tehostus tarvittaessa) Muista IV- koneen huolto Suodattimien vaihto ja venttiileiden puhdistus IV-kanavien puhdistus (5-10 vuoden välein)

Kosteus- ja homevauriot

Milloin voi epäillä kosteusvauriota? Olemassa olevan kosteusvaurion tunnusmerkit: näkyvä mikrobikasvu tunkkainen homeen haju tai maakellarimainen haju kosteus rakenteissa, kosteus- ja valumajäljet pinnoilla ja rakenteissa rakennusmateriaalien, kuten pinnoitteiden, irtoaminen, värin muuttuminen tai materiaalin turpoaminen sekä kalkkihärmän esiintyminen tiili- tai betonipinnassa kiinteistön vesimittari liikkuu, vaikka kaikki vesipisteet ovat kiinni Rakenteiden tekninen ikä saavutettu Ihmisten oireilu

Lisätietoa Ympäristöministeriön verkkosivut Järjestöt: http://www.hometalkoot.fi/ http://uutiset.hometalkoot.fi/ http://www.korjaustieto.fi/ Järjestöt: Sisäilmayhdistys www.sisailmayhdistys.fi Allergia- ja Astmaliitto www.allergia.fi Asumisterveysliitto www.asumisterveysliitto.fi Hengitysliitto www.hengitysliitto.fi

Huollon ja ylläpidon tärkeys

Rakennusta rasittavat kosteuslähteet Lähde: Sisäilmaopas

Tarkasta vähintään kerran vuodessa Vesikaton ja sen läpivientien kunto Kattokaivot, sadevesikourut ja rännien kunto - PUHDISTUS! Yläpohjan tuuletustilan kunto Ulkoseinien pintojen, ikkunoiden ja ovien kunto Ryömintätilojen kunto Maanpintojen kaltevuus talosta poispäin – ei kukkapenkkejä seinän viereen Salaojituksen toiminta Sisätilojen pintojen kunto (erityisesti kosteissa tiloissa) Vesijohtojen tiiveys (pyöriikö vesimittari itsekseen) Ilmanvaihtolaitteiden kunto – suodattimien vaihto

Ennakoiva kunnossapito Aina halvempaa kuin kiireellinen korjaaminen Edellyttää tietoa rakennuksen nykytilasta ja tulevaisuuden korjaustarpeista Lähtötietojen selvittämiseen käytettäviä työkaluja ovat mm. kuntoarviot, kuntotutkimukset ja energiakatselmukset Huoltokirja ja faktatietoihin perustuva PTS olennaisia asiakirjoja Osakkaiden/asukkaiden valistaminen (mitä saa/pitää tehdä itse)

Mitä tehdä, jos epäillään sisäilmaongelmaa?

Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen) Tunkkainen ilma Liian alhainen lämpötila tai veto Liian korkea lämpötila Näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä, esimerkiksi maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, parketin tummuminen, kaakeleiden irtoaminen alustasta tai muovimaton saumojen aukeaminen Riittämätön ilmanvaihto, ei tulo- tai korvausilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä Oireilu, joka helpottuu tai katoaa muualla oleskeltaessa Usein toistuvat hengitystieinfektiot

Sisäilmaongelman ratkaiseminen Kiinteistönomistaja vastuussa vastuunjakotaulukon mukaisesti valitaan pätevä asiantuntija johtamaan selvitystyötä selvitetään asukkaiden kokemukset ja havainnot tutkitaan rakennuksen kunto kokonaisvaltaisesti tehdään johtopäätökset havaintojen ja asukkaiden kokemusten perusteella siitä, mikä (mitkä) tekijä rakennuksessa mahdollisesti aiheuttaa koetut haitat korjataan haittoja aiheuttavat vauriot ja ongelmat huolehditaan tiedonkulusta asukkaiden ja taloyhtiön välillä. Maksuton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin ma–to klo 9–15 numerossa 020 757 5181 Älä säästä väärässä paikassa!

Yhteenveto – Kodin hyvä sisäilma Hallittu ja huollettu ilmanvaihto ja sopiva lämpötila Säännöllinen ja suunniteltu huolto ja ylläpito Vähäpäästöiset materiaalit Ongelmiin tartutaan heti Vauriot korjataan viipymättä - ei peitetä Käytetään asiantuntijoita – selvitä taustat Siivous säännöllisesti pölyä sitovin menetelmin Käytetään kemikaaleja harkitusti Jos jokin kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta – se yleensä on sitä!

Kummasta pidät parempaa huolta? Uudisrakennuksille huoltokirja on pakollinen www.sisailmayhdistys.fi mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi