Sisäilma TERVEYDENSUOJELULAKI – Kunnan viranhaltijat sekä asumisterveysohje, STM Myös MRL (maankäyttö- jarakennuslaki) –

Esitys aiheesta: "Sisäilma TERVEYDENSUOJELULAKI – Kunnan viranhaltijat sekä asumisterveysohje, STM Myös MRL (maankäyttö- jarakennuslaki) –"— Esityksen transkriptio:

1 Sisäilma http://uutiset.hometalkoot.fi/ TERVEYDENSUOJELULAKI – Kunnan viranhaltijat sekä asumisterveysohje, STM Myös MRL (maankäyttö- jarakennuslaki) – Rakennusten kunnossapitovelvollisuus, jota valvoo rakennusvalvontaviranomaiset Rakentamismääräyskokoelma – http://www.ym.fi/fi- FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rake ntamismaarayskokoelma

2 Sisäilman aiheuttama tautikuorma 2010

3 STM valmistelee lakimuutosta TSL:n (terveydensuojelulakiin), jossa sertifioitaisiin ulkopuoliset asiantuntijat valvonnassa.. Koska kunnan viranomaisten resurssit eivät riitä – Lisäksi korostetaan kiinteistön omistajan omaa vastuuta terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi

4 SISÄILMAN VAIKUTUKSET IHMISEN TERVEYTEEN Ihminen hengittää 40 m3 ilmaa /vrk Huono sisäilma aiheuttaa terveyshaittoja, jotka aiheuttavat kansantaloudelle 450 milj euroa kuluja Suomalaisista 600 000 – 800 000 altistuu päivittäine kosteus – ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille 1800 ihmistä kuolee vuosittain Suomessa pienhiukkasten takia (tulee pääosin ulkoilmasta) Vuonna 2012 viranomaisten tietoon tuli noin 10 000 terveyshaittaepäilyä asunnoista tai muista oleskelutiloista Välitön korjaustarve – 25% hoitoalan rakennuksista – 25% pientaloista ja rivitaloista – 15 % kouluista

5 Sisäilmanlaatu – Fysikaaliset tekijät lämpötila, kosteus, melu, veto, radon (määritelty asumisterveysohjeessa) – Bioaerosolit eläinpöly, pölypunkit, siitepöly, viherkasvit, luonnonkumi, homesienet, bakteerit ja virukset – Kaasumaiset orgaaniset (formaldehydi), VOCit, epäorgaaniset (esim. ammoniakki, hiilidioksidi) – Hiukkasmaiset tupakansavu, huonepöly, kuidut (esim. asbesti) Ulkoilman hiukkaset, tulisijojen käyttö, liian tiivis rakentaminen ja riittämätön ilmanvaihto

6 Raja- ja toimenpidearvot – haitalliseksi tunnetut pitoisuudet l. HTP-arvot Usein teollisuudelle annettuja, näistä voidaan johtaa sisäilman pitoisuuksia… Sisäilman pitoisuudet eivät saa olla ylittää yhtä kymmenesosaa HTP- arvosta (RakMK D2) – Tavoitearvot, jako S1, S2, S3 ja S3:a huonompi luokka. S1 (90% on tyytyväisiä) S3 on viranomaisten vähimmäisvaatimustasoa (Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus, 1995) S-arvoja annettu mm. radonille, hiilidioksidille, ammoniakille, formaldehydille, CO:lle, otsonille, mikrobeille, rupakan savulle ja hiukkaspitoisuudelle sekä hajuille. Myös ilman ja lattian lämpötila, ilman nopeus ja suhteellinen kosteus kuuluvat luokitukseen

7 Ilmanvaihto Rakentamismääräyskokoelma D2 Ilmanvaihto – Koneellinen – Painovoimainen (korvausilma) – Poistoilmanvaihto – Ilmanvaihdon määrä vaikuttaa ratkaisevasti terveyshaittoihin 10 l/ s henkilöä kohti on suhteellisen hyvä (4l/s alin sallittu) Paperin tulisi tarttua poistoilmakanavaan – Voidaan esittää myös että noin puolet pitäisi vaihtua tunnissa – Huomioi, että ilmanvaihdon lisääminen lisää usein ulkoilman pitoisuuksia sisätiloissa, vaikka sisälähteistä oleva altistuminen väheneekin  pitää miettiä tarkkaan mikä on optimaalinen ilmanvaihto Ilmastointi

8 Säätö Rakenteiden ilmavuot – Ilman kulku ULKOA SISÄLLE… !!!!! – Asunnot lievästi alipaineisiksi RADON ongelma Rakentamismääräyskokoelma D2 – Esim. keittiöt Valmistus (15 l/s/m2, tulo ja poisto) Kuumennus (10 l/s / m2) Jakelukeittiöt (5 l/s/m2) alipaineisuus

9 Tuloilma puhtaampiin (esim. makuuhuoneet)  ja sieltä esim. suihkutiloihin Poistot likaisiin paikkoihin – Suora poisto ulos, tai lämmöntalteenoton (ei yhteydessä tuloon) kautta – Kiinteät epäpuhtauslähteet kohdepoistoin Liesi, suihku, kopiokoneet

10 Koneellinen pidettävä päällä koko ajan – Suodatus tärkeää – Jos ei pidetä päällä öisin, päälle 2-3 h ennen ihmisiä – Suodattimet 3-6 kk vaihto Karkeasuodattimet Hienosuodattimet (EU7/F7)

11 Sisäilmanlaadun tarkastelu Haju (heti sisään tultaessa) Korvausilman tulo sisäilmaan, etenkin olo- ja makuuhuoneet). Huomioi vetohaitat Keittiö ja kosteat tilat ---poistoventtiilit… – Venttiilien puhtaus, hormien puhtaus Kerran vuodessa tai väh. viiden vuoden välein putsaus (riippuu paikasta) – Poiston pitää toimia myös liesituulettimen ollessa päällä

12

13 SIIPIPYÖRÄ MANOMETRI (anemometri) Soveltuu virtauksen mittaamiseen kanavista

14

15 ACTIVENT 180º

16 Katsotaan video ainakin ilmanvaihdosta http://www.hometalkoot.fi/videot

17 Pintamateriaalien luokittelu (M1, M2 ja M3) – MI (luonnokivet yms), emissiotestatut Ei haise, pienet päästöt, vain vähän ammoniakkia jne – …….. – M3, ei emissiotestatut vähemmän turvalliset

18 http://www.rts.fi/M1/paastoluokituksen_piirissa_olevat.htm

19 Sisäilmastoluokat – S1 (paras, yksilöllinen) – S2 (hyvä, kesällä voi esim olla liian kuuma) – S3 (tyydyttävä, vähimmäistaso)

20 1. Ilman kosteus Ilmassa olevan vesihöyryn määrään ei lasketa mukaan sumuja ja pilviä. Ilman kosteus voidaan ilmoittaa kahdella tavalla: 1)Absoluuttinen kosteus g/m 3 – Kertoo kuinka paljon vettä on ilmassa 2)Suhteellinen kosteus % -kertoo kuinka monta prosenttia kosteus on kyllästyskosteudesta (siitä mitä se voisi ko. lämpöisessä ilmassa olla) -LÄMMIN ILMA VOI SISÄLTÄÄ ENEMMÄN KOSTEUTTA KUIN KYLMÄ

21 Kyllästyskosteus eri lämpötiloissa LÄMMIN ILMA VOI SISÄLTÄÄ ENEMMÄN KOSTEUTTA KUIN KYLMÄ

22 Kosteussuosituksia: Sopiva suhteellinen kosteus huoneilmassa olisi 25-45 % (talvisin). Kesäisin arvo saa olla suurempi (30-60%) Liian suuri suhteellinen kosteus (yli 40 %) sisäilmassa saattaa taas aiheuttaa kosteusvaurioita ja homeongelmia. Ongelmana myös kondensoituminen kylmiin pintoihin Koneellisten kostuttimien mikrobiongelmat Kuiva ilma aiheuttaa hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita sekä pölyävyyttä. 2. Lämpötila pitäisi olla 20-24ºC Lämpotilaero huoneen eri osien välillä ei saa olla liian suuri

23 Riskirakenteet Rakennuksen virheellinen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden Kattovedet liian lähelle perustuksia, salaojitusten puutteet Veden kapillaarinousu rakenteisiin – Laatat, sokkelit Liian pienet räystäät, ulkoseinärakenteet Vesikatto ja yläpohjarakenteet Kosteat tilat

24 http://www.hometalkoot.fi/videot

25 Arviointi Aistinvarainen – Tunkkainen haju, maakellarin haju – Näköhavainnot Sisäilman suhteellinen kosteus – SFS 5511 Rakennekosteus – Sähköinen havainnointi, mittaus

26 Kosteuden mittaus ilmasta ja materiaaleista Mittaus – Lämpötila ja ilman kosteus pidettävä mielessä ja suhteutettava 2 eri tapaa: Sähköinen HAVAINNOINTI (kosteudenilmaisin) Mittaus (kontakti) (kosteusmittari)

27 Homesienet ja kosteusvauriot Näimme kansaa siellä kuilun toisen jot’k ähkyy, korskuttavi kuonoansa ja itseänsä iskee käsin omin. Sen äyräät home peitti, synnyttämä alhaalta kohoavan kolkon huurun, mi silmän niin kuin nenänkin on kiusa. Dante: Helvetti, Jumalainen (näytelmä). Suomennus Eino Leino

28 Eri vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa ongelmat esiintyvät: 1950-luvun taloissa – eniten ongelmia kosteissa tiloissa 1960- ja 1970-luvulla – Levyrakenteiset väliseinät ja kantavien seinien alaosat (tiili/betoni) » Yleensä maanvastainen betonilaatta » Tuulensuojamateriaali katoissa (sisäilman kosteus tiivistyy) 1980-luvulla – kosteat tilat, levystä tehdyt väliseinät pesuhuoneissa, vedeneristyksen puutteellisuus

29 – Monet homesienet tuottavat myös toksiineja, jotka voivat aiheuttaa limakalvojen, ihon ja keskushermoston oireita. Mykotoksiineja tuottavat mm. Aspergillus flavus, A. fumigatus, A. versicolor, Fusarium poae, F. sporotrichoides, Penicillum citreoviride ja P.citrinum, yms…sekä Stachybotrys chartarum. – Näistä viimeksi mainittu on haitallisia ja erityisen myrkyllinen. USA:ssa todettu keuhkoverenvuotoja ja kuolemia sekä immuunijärjestelmän häiritöitä yms hengitystie- ja keskushermosto-oireita. Sienen löytyminen viittaa pitkäaikaiseen kosteusvaurioon

30 – Tuottavat myös itiöitä Itiöt kulkeutuvat keuhkoihin, usein syvällekin Tavallisimmin mitataan, kun tutkitaan terveysvaikutuksia (vaikka korrelaatiota ei ole havaittu) – Sienet / mikrobit tuottavat myös ärsytysoireita aiheuttavia VOC:a (haihtuvat orgaaniset yhdisteet). – Myös kuivunut homeseinä voi aiheuttaa ongelmia

31 – Homeiden lisäksi on aktinomykeettejä (bakteereita), jotka ovat hengitysteitä ärsyttäviä. Ne tuntee ”mullan” hajusta. Bacillus, mykobakteerit, streotomykeetit (aiheuttavat tulehdusvastetta jo hyvin pienillä annoksilla) – Muita, kuten Amebat

32 Homeet tuottavat myös allergeenejä – Arviolta 1-2% suomalaisista on homeille allerginen – näistä Cladosporium (ulko) ja Pencillium (sisä) yleisimpiä – Jos altistuminen homesienille on voimakasta, noin puolet altistuneista saa ärysytoireita muutaman viikon kuluessa. Lapset reagoivat herkästi ja infektioherkkyys lisääntyy. – jos altistuminen jatkuu, muutamalle prosentille kehittyy allergia. – Vasta-aineet ovat IgG-, IgE-välitteisiä (ei voida kuitenkaan tutkia vain yksittäisen henkilön aineita Yleensä tutkitaan vasta-aineita ryhmätasolla (uusittu Majvik II suositus) – Oireita aiheuttavat sienten itiöt ja rihmaston osat, kasvustosta vapautuvat orgaaniset yhdisteet (mikrobiVOC) sekä bakteerimyrkyt (endotoksiini) ja homesienimyrkyt (mykotoksiini).

33 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö (2002). Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Selvityksiä 2002:7.

34 2. Veto – Ilmanvaihto voi aiheuttaa vetoa -vältä esim. korvausilmaventtiilin asentamista väärään paikkaan (soveltuva esim. patterin yläpuolelle yms) – Veto aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa ja voi pahentaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita – Vrt. kuumalla ja kylmällä ilma

35 3.VOC ( haihtuvat orgaaniset yhdisteet) Tähän liittyvät myös homeiden tuottamat VOC:it Rakennusmateriaaleissa… uudet talot Aiheuttavat yleensä ärsytysoireita, päänsärkyä, pahoinvointia, voimattomuutta… Formaldehydi – Täytyy määritellä erikseen, ei näy normaalissa VOC-testissä – väritön ja pistävänhajuinen kaasu, jota vapautuu mm. lastulevyjen liimaukseen käytetystä ureaformaldehydihartsista, lakoista, maaleista, itsesiliävistä kankaista ja kokolattiamatoista – pitoisuudet ovat uudestaan nousseet 1990-luvulla – Sisäilman tavoitearvo on alle 30µg. 1980-luvulla esiintyi jopa 600 µg pitoisuuksia. – Ärsyttää silmiä ja limakalvoja sekä pahentaa astmaa Muita esim. styreeni, hiilivedyt yms.. VOC:ja on esitetty syyksi nk. sairasrakennusoireyhtymään

36 4. VALAISTUS Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk) Osa F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2001 (otteita) Kohta 3.1 Valoisuus ja valaistus 3.1.1 Määräys "Rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaan siten järjestetty, että valaistus on riittävä ja rakennuksen käyttö sekä huolto on turvallista." Mittarit: illuminanance meters Suosite (ei rak. Määr kokoelmasta) – Toimisto 200-2000 lux – Sairaalat 100-200 (huoneet), tutkimushuoneet (300-750) emergency (750-1500) – Koulut 200-750 (luokat) 500-1500 (labrat)

37 5. Epäorgaaniset yhdisteet O 3 – Pääosa liikenteen saasteista, mutta sisätiloissa myös hitsaamisesta, kopiokoneista, lasertulostimista ja ilmanpuhdistimista. – Oksidantti, joka rasvayhdisteiden yms. kanssa muodostaa vapaita radikaaleja Vaikutuksia etenkin hengityselimistöön – Keuhkoputkien supistuminen – Tulehdusreaktiot, ärsytysyskä, rintalastan takainen kipu… – Oireita, jos yli 200 µg/m3 SO 2 ja Sox (lähinnä ulkoilmasta) – hajurikkiyhdisteet paperintuotantopaikkakunnilla – haitallisia etenkin astmaatikoille ja allergisille

38 Typpiyhdisteet (NO 2 ja Nox (Ulkoilmasta pääosin) – Liikenne tuottaa – kaasuliedet ja tupakointi sisätiloissa – Astmaatikot saavat oireita jopa kymmenesosapitoisuuksista (terveisiin verrattuna) (jopa 380µg/m3 pitoisuuksista) – Ovat voimakkaita hapettimia, haittaavat hengitysteiden kudosten puhdistus- ja puolustusmekanismeja ammoniakki, vapautuu rakennusmateriaaleista sekä maaleista ja puhdistusaineista, käytetään epäsuorana mittarina, ei itse juurikaan aiheuta haittaa Hiukkaset: ulkoilmasta, takoista, kynttilöistä yms

39 CO 2 – 350 ppm ulkoilmassa, hyvässä sisäilmassa tavoite alle 1000 ppm. – ihmisen aineenvaihdunnan tulos. Ongelma koululuokissa ja päiväkodeissa sekä makuuhuoneissa aamuyöllä. CO – Sitoutuu hemoglobiiniin 200-kertaa voimakkaammin kuin happi ( muodostaa karboksihemoglobiinia) – Tupakoitsijoilla karboksihemoglobiinin pitoisuus on jopa 10 %, kun normaali arvo on alle 2% Rasituksessa haittaa ilmenee jo 4-5% karboksihemoglobiinipitoisuuksissa – Suositusarvot alle 2000 µg/m3 hyvässä ilmassa 60 mg/m3 voi jo aiheuttaa oireita Yli 1000 mg/m3 tappaa alle tunnissa – uunit, takat, tupakointi ja kaasuliedet. Myös autotallit, pysäköintihallit ja jäähallit. Lievä myrkytys aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia.

40 6.Allergiset tekijät Pölypunkit ja kissa maailmanlaajuisesti suurimmat sisäilman allergeenit. Kissa on voimakkain allergeeni sisäilmassa, mutta koirien suurempi määrä, tekee niistä laajemman ongelman Pölypunkkien määrä lisääntyy kosteassa ilmassa (jos yli 40%). Lämpimämmissä ilmastoissa suurempi ongelma kuin Suomessa. – Miten estetään pölypunkkeja? Kissa tai koira – allerginen ihminen hengittää keskimäärin 20 minuutissa sen verran eläinpölyä (kodissa jossa on koira tai kissa), jotta astmakohtaus alkaa. – Herkistyminen ja siihen kuluva aika vaihtelevat eläinlajeittain marsu 7 kk koira 5-7vuotta

41 VIHERKASVIT Viherkasveja on pidetty turvallisena vaihtoehtona allergiaoireista kärsivillekin, mutta nekin voivat aiheuttaa allergiaa, usein välittömänä allergiana. Viirivehka ja limoviikuna ovat suosittuja kotien, toimistojen ja monien muiden julkisten tilojen koristekasveja. Viirivehkan siitepöly, mutta myös muut kasvinosat voivat saada aikaan välitöntä allergiaa ja sen seurauksena silmätulehdusta, nuhaa, nielutulehdusta, kurkunpääntulehdusta ja astmaa sekä kosketusurtikariaa. Myös limoviikuna voi olla syynä työperäiseen hengitysallergiaan samoin kuin kosketusurtikariaan ja muihin välittömän allergian oireisiin. http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkole hdet/Tyoterveiset/1996-03/12.htm

42 Maailmanlaajuisesti tunnetuin allergisen koristekasvi- ihottuman aiheuttaja on huone-esikko (Primula obconica Hance). Kasvi on löytänyt uudestaan tiensä Suomeen Se on aiheuttanut useita ei-työperäisiä allergiatapauksia ja ensimmäiset ammatti-ihotautitapaukset yhdessä kauppapuutarhassa, jossa suurin osa kasvia käsitelleistä työntekijöistä ehti saada ihottumaa, ennenkuin kasvin viljely lopetettiin. Huone-esikko on lukuisista esikkolajeista merkittävin allergisen kosketusihottuman aiheuttaja. Syynä allergiaan on kasvin sisältämä kinoniyhdiste primiini, joka on todettu erittäin voimakkaaksi viivästyneen allergian aiheuttajaksi. ON KEHITETTY ALLERGISOIMATON ESIKKO

43 Limoviikunat, – maitiaisneste, karvat, vahahituset Kumiviikuna (huonekumipuu?) – Lehdet myrkyllisiä, 2 lehteä voi jo tappaa, muuten iho-oireita Ihmepensas (tyräkkikasvit) – maitiaisneste on tanniinipitoista, nokkosihottuma, viivästynyt kosketusallergia sekä GI-oireita Posliinikukka – voimakas tuoksu, syötynä myrkyllinen, muuten hengitystieoireita Vuoripalmu – ihotestissä reaktioita Vehkat – Peikonlehti, kirjovehka, viirivehka (allergista nuhaa yms.) – Myrkyllisiä suuri osa, maitiasneste. Ei alle 4 v läheisyyteen Hyasintit – Sipuli myrkyllinen, aiheuttaa kosketusihottumaa Traakkipuut ja jukat – hengitystieallergiaa aiheuttavia (tärkeimpiä allergisoivia limoviikunan lisäksi)

44 BAKTEERIT ja VIRUKSET – Ilmanvaihtokanavissa voivat levitä mm. tuhkarokko, influenssa, Legionella pneumophila – Kostutinkuume yleensä bakteerien toksiinit TUPAKANSAVU – Pahin sisäilman pilaaja – v. 1995 laki, joka kielsi tupakoinnin työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa – Passiivinen tupakointi 50-300 kuolemaa vuodessa Suomessa

45 Työperäiset allergiat Esimerkkejä – Leipomoissa on useita pölyisiä työvaiheita ja jauhopölyn kahdeksan tunnin HTP-arvo 5 mg/m3 on ylittynyt monissa töissä. Pölyisimpiä töitä ovat olleet pelkkä taikinanteko, taikinanteko ja ylöslyönti sekä pelkkä ylöslyönti ja viiralla tai reikäleipäkoneella työskentely. Taikinanteossa keskimääräinen kokonaispölypitoisuus on ollut noin 2-kertainen orgaanisen pölyn raja-arvoon nähden ja lisäksi tulosten vaihtelu on ollut suurta. Suurimmat pitoisuudet ovat olleet useita kertoja suurempia kuin HTP-arvo. Lisäksi entsyymien ja muiden lisäaineiden punnituksessa on mitattu lähes HTP-tasoja. http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/ Tyoterveiset/1996-03/03.htm

46 Lähde: Haahtela ja Reijula (1997). Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveusministeriön työryhmämuistioita.

47

48