7. TOINEN PALATSIKAUSI KREETALLA MM III-LM IB
Parhaiten tunnettu vaihe -Runsaasti aineistoa, varhaisempi usein tuhoutunut ”Minolaisen kulttuurin kulta-aika” -Kreetalainen yhteiskunta kompleksisimmillaan 1. palatsikauden kehitys jatkuu 2. palatsikaudella
Asutus ja arkkitehtuuri Palatsit rakennetaan uudelleen -Faistos kirjaimellisesti -Knossoksessa ei kahta erillistä palatsia Kaupungit suurimmillaan -Urbanisaation aste erottaa Kreetan muista Aegean alueista -Pieniä Lähi-itään verrattuna
Hagia Triada Faistos Gournia Palaikastro Knossos Mallia Keskeisiä kohteita Pseira Archanes Zakros Hania
Palatsit Neljä ”tyypillistä” palatsia -Knossos, Faistos, Mallia, Zakros -Zakros ei tosin kovin tyypillinen Knossoksen palatsi
Faistoksen palatsi (vas.) ja Mallian palatsi (ei samassa mittakaavassa)
-Orientaatio -Sisäpiha -Länsipiha -Monta kerrosta -Viljamakasiinit länsisiivessä Knossos, Faistos ja Mallia: yhteisiä arkkitehtonisia piirteitä:
Zakroksen palatsi -Kaivettu muita paremmin (60-luvulla) -Palatseista pienin -Poikkeaa muista: ei länsipihaa, vähän merkkejä toisesta kerroksesta -Erillään asutuksesta
”Sadan palatsin Kreeta”? -Useita muita palatsimaisia rakennuksia löydetty viime vuosina: mm. Gournia, Kommos, Petras, Galatas, Archanes -Vähän yhteistä ”oikeiden” palatsien kanssa (sisäpiha) -Palatsin määritelmä ongelmallinen
Palatsien funktio Useita funktioita kuten ensimmäisissä palatseissakin Eroja ensimmäisiin palatseihin: -Pääsy palatseihin kontrolloidumpi -Viljavarastot länsipihoilta länsisiiven makasiineihin -Vähemmän tilaa varastoinnille, enemmän seremonialliselle toiminnalle (esim. Knossoksen palatsin länsisiipi)
Knossoksen palatsi
Knossoksen palatsin länsisiipi
Minolaiset ”villat” Palatsimaisia rakennuksia -Käytössä 2. palatsikaudella Keskenään hyvin erilaisia -Sekä kaupungeissa että maaseudulla Funktio epäselvä -Kuuluvat samaan hallinnolliseen järjestelmään kuin palatsitkin
”Kuninkaallinen villa”, Knossos
Villa, Amnisos
Rakennustekniikka ja arkkitehtuuri - yleispiirteitä Tutkimuksen lähteet -Jäännökset sinänsä -Taide Monumentaaliset kohteet parhaiten dokumentoitu ”Palatsin” jäänteitä Archanesissa
Savimalli (Archanes), ”Kaupunkimosaiikki” (Knossos)
Yksinkertainen rakennustekniikka -Savitiiliä kiviperustusten päälle -Tekniikka yleisesti käytössä -Ei rakentamiseen erikoistuneita ihmisiä? Tilojen sisäinen järjestely Villan perustuksia Makrygialonissa
Kreetan arkkitehtuurin monimuotoisuus -vrt. Egypti -Suunnitelmat, ei tarkkoja sääntöjä? -Modulaarisuus? -Käytössä standardimitta? Villa, Sklavokampos
Monumentaalirakentaminen Periaatteessa samat tekniikat -Ensimmäinen kerros karkeista kivistä -Ylemmät kerrokset savitiilistä -Puuta käytetty vahvikkeena, pylväisiin ja koristeellisiin tarkoituksiin -Polykromia -Julkisivut ja ”muurarin merkit” -Maalauskoristelu
”Muurarin merkki”, Knossoksen palatsin viemäröintiä ja ”kulttisarvet”
2. palatsikauden arkkitehtuuria luonnehtii -Keveyden vaikutelma -Sokkeloisuus (pitkät käytävät) -Ulkoseiniä kiertävät pylväskäytävät -Omituiset sisennykset ja ulokkeet -Reiät seinissä (ikkunat ym.) -Avoimien tilojen integroiminen rakenteisiin
Knossoksen palatsi
Knossoksen palatsi, sisäpiha
Palatseissa ja villoissa myös -”Oviseiniä” (polythyron) -Upotettuja huoneita -Pilarihuoneita
Seinämaalaukset Figuratiivisen taiteen kukoistus Löydetty useista Kreetan kohteista -Knossoksessa selkeästi eniten 2 tekniikkaa: märälle ja kuivalle -Käytössä useita värejä -Suuret maalaukset, miniatyyrit ja reliefit Kuvattu ihmisiä erilaisissa toimissa, myös ”luontokuvia” -Omalaatuinen tyyli
”Pappiskuningas” ja aarnikotka valtaistuinsalissa (Knossoksen palatsi)
Hagia Triadan villa
”Kuningattaren megaron”, Knossoksen palatsi
Maalaus ”Freskojen talosta” (Knossos), yksityiskohta
”Pyhä lehto”, Knossoksen palatsi, yksityiskohta ”Pääkatsomo”, Knossoksen palatsi, yksityiskohta
Vuorenhuippupyhäköt Osa pois käytöstä 2. palatsikaudella Monumentalisointi -Yhteys palatseihin