Aegean Pronssikausi Vesa-Pekka Herva. Luento 30.9.-11.11.2003 -Ti ja to, klo 12-14 (ei vko 44) -Sali F211 -Korvaa Har340 (tai sop.) Tentti? Yhteystiedot.

Esitys aiheesta: "Aegean Pronssikausi Vesa-Pekka Herva. Luento 30.9.-11.11.2003 -Ti ja to, klo 12-14 (ei vko 44) -Sali F211 -Korvaa Har340 (tai sop.) Tentti? Yhteystiedot."— Esityksen transkriptio:

1 Aegean Pronssikausi Vesa-Pekka Herva

2 Luento 30.9.-11.11.2003 -Ti ja to, klo 12-14 (ei vko 44) -Sali F211 -Korvaa Har340 (tai sop.) Tentti? Yhteystiedot -Huone F119 (tutkijat) -09-191 23575 / 040-588 3717 -maherva@paju.oulu.fi

3 Aegean alue

4 Luennon sisältö Tutkimushistoria -Antiikin myytit ja antiikin historioitsijat -Klassillisen arkeologian synty -Kreikan pronssikauden löytyminen -Myöhempi kehitys Kreikan pronssikauden kronologia -Suhteellinen kronologia -Absoluuttinen kronologia Ympäristö ja luonnonvarat

5 Kreikka ennen pronssikautta Esipalatsikausi Minolainen kulttuuri -Ensimmäinen palatsikausi Kreetalla -Toinen palatsikausi Kreetalla (+Thera) -Kolmas (mykeneläinen) palatsikausi Kreetalla Mykeneläinen kulttuuri -Kuiluhautaperiodi -Mykeneläisten palatsien nousu ja tuho Pronssikauden loppu Kreikassa

6 1. TUTKIMUSHISTORIA

7 Antiikin myytit Antiikin aikana ei tiedetty mitään faktuaalista pronssikaudesta -Ei kirjallisten dokumenttien jatkumoa Antiikin kirjallisissa lähteissä viittauksia myyttiseen menneisyyteen. -Hesiodos, Työt ja Päivät (n. 700 eKr.) -Homeros, Ilias ja Odysseus (700-l. eKr.)

8 Hesiodos Hesiodoksen viisivaiheinen historia Hesiodoksella ei ”oikeaa” tietoa menneisyydestä -Ei käsitystä Kreikan ”pimeästä kaudesta”

9 Homeros Kuvaus Troijan sodasta Ei viittausta pronssikauteen tai -aikaan Homeros, Odysseus ja laululinnut

10 Kreikan muu mytologinen perinne -Osa tarinoista sijoitettu Troijan sotaa vanhempaan aikaan -Myytit yleisiä ja epämääräisiä -Theseuksen tarina Theseus tappaa härkäpään

11 Antiikin historioitsijat Herodotos (n. 484-30 eKr.): -Troijan sota ~ persialaissodat -Troijan sota n. 1250 eKr. Thukydides (n. 455-400 eKr.): -Herodotosta kriittisempi -Troijan sota todellinen -Kreetan kuninkaan Minoksen merivalta

12 Antiikin matkakertomukset Pronssikauden jäänteitä ollut näkyvissä antiikin aikana -Pausanias (100-l. jKr.) kuvailee Mykeneä Mykenen leijonaportti ja kyklooppimuuria

13 Klassillisen arkeologian kehitys Renessanssi 1700-l. loppuun eurooppalaista kulttuuria pidettiin alkuperältään roomalaisena ja kristillisenä Kaivaukset Herculaneumissa (1738) ja Pompeijissa (1748) 1700-l. puolivälissä kiinnostus Kreikan esineisiin ja monumentteihin

14 Johann Joachim Winckelmann (1717-68) -Geschichte der Kunst des Alterthums (1764): antiikin veistotaiteen luokittelu -Romantiikan nousu -Kreikka eurooppalaisen sivistyksen kehtona -Saksalainen idealismi

15 1800-l. Kreikan klassisen kauden taidetta ihailtiin Euroopassa Muiden kulttuurien esineiden vertaaminen Kreikan taiteeseen -Vahingossa löytyneet pronssikautiset esineet ”varhaisia”, ”karkeita”, ”barbaarisia” ja ”groteskeja” 1800-l. loppupuolella ”arkeologian” harrastaminen yleistyy

16 Kreikan pronssikauden löytyminen George Grote, The History of Greece (1846-56): -Kreikan historia alkaa 776 eKr. -Mytologian sisältämät viittaukset varhaisempaan aikaan kuuluvat myyttiseen menneisyyteen, ei historiantutkimukseen Käännekohta Troijan löytyminen

17 Homeroksen kuvaus Troijasta -Kiinnostus kaupungin sijaintiin antiikista lähtien Troaksen maakunta Luoteis- Anatoliassa -Ei tietoa täsmällisestä paikasta, myös olemassaoloa epäiltiin

18 Frank ja Frederick Calvert Koekaivaukset 1850/60-l. -Bunarbashi ja Hissarlik Hissarlikista hellenistisiä jäänteitä, Troija? -Rahoituksen puuttuessa työ keskeytyi Frank Calvert

19 Heinrich Schliemann (1922-90) Kaivaukset Hissarlikissa 1870-73 Todettiin useita päällekkäisiä asutusvaiheita

20 Troija I:n perustuksia Schliemann leikkasi kukkulan kahtia Kuvitteli Homeroksen Troijan alimmaiseksi

21 ”Priamoksen aarre” löydettiin 1873 Schliemann riitoihin turkkilaisten kanssa

22 Schliemannia kritisoitiin jo omana aikanaan -pakkomielteinen, patologinen tapaus Jatkoi kaivauksia Kreikassa

23 Schliemann Mykenessä Luvattomasti 1874, luvallisesti 1876 -Tutki useita kohteita (mm. tholos-hauta) -Ei yhteyttä Mykenen ja Troijan välillä

24 Dramaattisin löytö Mykenen kuiluhaudat Hautaympyrä A:sta löydettyjä kultanaamioita

25 Schliemann myös muualla Kreikassa -Tiryns tärkeä kohde Palasi myöhemmin Troijaan -Yhteys Troijan ja Mykenen välillä löytyi: avain Troijan vaihe VI Suunnitteli kaivauksia Knossoksessa -Eivät koskaan toteutuneet

26

27 Muita pioneeritutkimuksia Christos Tsountas -Löysi Mykenen palatsin, yhteys Tirynsiin -Tutki mykeneläisiä hautoja -Varhainen synteesi Kreikan pronssikaudesta: Mycenae and the Mycenean Age (1893) -Myöhemmät tutkimukset Kykladeilla, erityisesti kykladiset haudat

28 Ulkomaisilla tutkijoilla merkittävä rooli -Esim. British School at Athensin kaivaukset Meloksen Fylakopissa 1896-99 Kiinnostus Kreetaa kohtaan kasvoi -Minos Kalakairinos Knossoksessa -Kamares-luolan löydöt -Suuret kaivaukset 1899 lähtien

29 Arthur Evans (1851-1941) Aloitti kaivaukset Knossoksessa 1900 -Nousi Kreetan arkeologian merkittävimmäksi hahmoksi

30 Knossoksen kaivaukset Knossos asuttuna tuhansia vuosia Alusta lähtien vaikuttavia löytöjä ”Palatsia” pidettiin alkuun mykeneläisenä Knossoksen rekonstruoitu valtaistuinsali

31 ”Minolaisen” kulttuurin löytyminen Palatsi massiivinen kompleksi, useita rakennusvaiheita Evans kaivoi myös palatsin ympärillä

32 Evansin käsityksiä minolaisista Evansin luoma romanttinen kuva: -pappiskuningas -Pax minoica -sopusointu luonnon kanssa -naisten asema

33 Evans ja betoni Evans ”korjasi” palatsia, suhtauduttu ristiriitaisesti The Palace of Minos at Knossos (1921-36)

34 Muita Kreetan arkeologian pioneereja Luigi Pernier: Faistoksen palatsi 1900-9 Harriet Boyd: Gournian kaupunki 1901-3 John Myres: Petsofan pyhäkkö 1903 Joseph Hazzidakis: Mallian palatsi 1915 lähtien Ja monet muut

35 Minolaiset ja mykeneläiset Manner-Kreikka 1900-l. alussa Kreetan löytöjen varjoon, tutkimus ei silti keskeytynyt -Carl Blegen & Alan Wace: manner-Kreikan kulttuuri kehittynyt itsenäisesti -Evans: manner-Kreikan kulttuuri minolaista vaikutusta

36 Alan Wace Mykenessä Wace etsi ratkaisua ongelmaan kaivamalla Mykenessä 1920-3 -Osoitti mykeneläisen kulttuurin itsenäisyyden Mykeneläinen kulttuuri kukoisti minolaista myöhemmin

37 Carl Blegen Pyloksessa Kaivaus 1939 lähtien -Aiemmin tuntematon mykeneläinen ”Nestorin palatsi” Pyloksen ”arkisto” -Mykeneläiset Knossoksessa pronssikauden lopussa?

38 Varhaisia kokoavia tutkimuksia Martin Nilsson -Minoan-Mycenaean Religion and its Survival in Greek Religion (1927) John Pendlebury -The Archaeology of Crete (1939) Arne Furumark -Mycenaean Pottery: Analysis and Classification (1941) John Pendlebury

39 Michael Ventris ja lineaari B Michael Ventris avasi lineaari-B kirjoituksen 1952 -Varhaista, tavukirjoitettua kreikkaa -Taulut inventaarioluetteloita

40 Tärkeimpiä kaivauksia/löytöjä 1950- Zakros, Kreeta (Nicolas Platon)

41 Akrotiri, Thera (Spyridon Marinatos/ Christos Doumas)

42 Ulu Burun, Turkki (George Bass)

43 Tell el-Dab’a, Egypti (Manfred Bietak)

44 Teorian ja metodologian kehitys ”Uusi arkeologia” 1960-l. lähtien -Diffuusio ei selitä kulttuurinmuutosta -Luonnontieteellisyys -Colin Renfrew: The Emergence of Civilization (1972) Inventointien merkitys 1970-l. lähtien -Kaivauksista saatava aineisto yksipuolista Luonnontieteelliset menetelmät

45 Missä mennään? Aegean pronssikautta tutkitaan intensiivisesti Aegean pronssikauden arkeologia ”klassillisen arkeologian äpärälapsi”? Koulukunnat: -Evansin perilliset, ”vanhoillinen siipi” -Binfordin/Renfrewn seuraajat, luonnontiede -(postmodernismi yms.)