5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA. Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos.

Esitys aiheesta: "5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA. Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos."— Esityksen transkriptio:

1 5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA

2 Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos

3 Asutus Kykladeilla Asuinpaikat yleensä pieniä ja lyhytikäisiä Muutamilla saarilla kyliä -Hagia Irini (Kea), Grotta (Naxos) Osa asuinpaikoista vahvasti linnoitettuja -Kastri (Syros) Kastrin pohjakaava

4 Hautaustavat Kykladeilla Kalmistot pieniä -Poikkeuksia on (Chalandriani, Syros) Haudat yksinkertaisia -Vähän hauta-antimia -Erikoiset esineet

5 Asutus Kreetalla Useita suurempia asuinpaikkoja -Knossos, Faistos, Mallia, Mochlos -Pienet kylät yleisempiä Vasiliki -Palatsiarkkitehtuuria ennen palatseja? Myrtos -Tyypillinen pieni asuinpaikka

6 Hautaustavat Kreetalla Luoliin hautaaminen -Neoliittinen perinne Talohaudat -Keski- ja itä-Kreetalla -Mochlos: arkkitehtuuri ja hautaustavat Tholos-haudat -Keski- ja länsi-Kreeta -Erityisesti Mesaran tasanko

7 Tholos Platanoksessa (EM II-MM II)

8 Asutus Manner-Kreikassa Kylät suurempia kuin Kreetalla Monumentaaliset rakennukset (EH II) 1) Megaron-tyyppi 2) Käytävätalot

9 Lernan ”Tiilien talo” (EH II)

10 Hautaustavat Manner-Kreikassa Kuoppahautaus vallitseva -Rakenne yksinkertainen -Vaatimattomat hauta-antimet -Ympäri Kreikan rannikkoa

11 Toimeentulo Viini, oliivi ja viikuna -Renfrewn (1972) teoria sivilisaation noususta (systeemiteoria) -Suoraa aineistoa vain vähän

12 Juoma-astioiden suosion kasvu -Viininviljely kehittyi oliivinviljelyä nopeammin? Viikunan merkitys EB- kaudella vähäinen Vasiliki-tyypin kannu, EM

13 ”Sekundaaristen maataloustuotteiden vallankumous” -Lähi-idässä 3000-l. eKr. -Muutos luuaineistoissa Kreikassa eläinten hyödyntäminen sekalaista koko pronssikauden -Paikallinen vaihtelu merkittävää Myös villieläimiä hyödynnettiin -Taloudellinen merkitys pieni

14 Esineistö: metalliesineet Metalliesineet yleistyvät -Aseet, työkalut, korut, astiat

15 Metalliteknologia kehittyy -Pronssin käyttö -Kaksiosaiset muotit Esinemuodot monipuolistuvat

16 Esipalatsikauden kultaesineitä Koumasasta (vas.) ja Mochloksesta

17 Keramiikka Astiamuodot monipuolistuvat -Juoma-astiat yleistyvät -Pientä luksusta: säilytysastiat

18 Keramiikkaa neljä perustyyppiä -Korkealaatuinen, tavallinen, karkea, pithokset -Keramiikkatyylejä loputon määrä Keramiikka käsin tehtyä -Dreijan käyttöönotto EB lopussa (Lefkandi I) Lähinnä kotitarvetuotantoa -Merkit erikoistuneesta tuotannosta (Myrtos)

19 Kykladisia kummajaisia -Paistinpannuja Naxokselta (EC I-II)

20 Hassunsuloista kykladista keramiikkaa -Karhu Syrokselta ja lamppuja Naxokselta EC II

21 Kiviteknologia Kykladiset kiviastiat -Yleensä valkoista marmoria -Jos koristelua, on yksinkertaista Marmoriastioita EC I (yllä), pyxis Naxokselta EC II

22 Possunmuotoinen pyxis, marmoria (EC I)

23 Marmorinen paistinpannu Naxos (EC II)

24 Kreetan kiviastiat -Käytettiin eri kivilajeja (värikkyys) -Tuotannon keskukset itä- ja etelä-Kreeta Teekannu Mochloksesta, EM

25 Kykladiset figuriinit

26 Tunnetuimpia kykladisia esineitä -Yleensä haudoista -Erittäin ongelmallinen esineryhmä

27 Yhteisö Varhaispronssikauden yhteisöt pieniä -Mutta esim. Knossoksessa 1300-2000 ihmistä Eksogamia, sukulaisuussuhteet Tuskin kovin hierarkkisia -Arvostus henkilösidonnaista -Alueelliset keskukset: eliitin nousu EB II? Haudat yhteisöllisen toiminnan fokaalipisteitä

28 Varhaispronssikauden loppu EB III tunnetaan huonosti (etenkin Kreetalla) -Määritelty keramiikan pohjalta -Stratigrafisesti lähes olematon Kehitys EB-kaudelta MB-kauden alkuun ei ollut tasainen -EB III taantumisen aikaa koko Aegean alueella -Syyt epäselviä

29 Hagia TriadaFaistosGournia Palaikastro Knossos Hagia Fotia Mallia Keskipronssikauden alku Kreetalla (MM IA)

30 Hajaannuksen tilasta toipuminen Väestö kasvaa merkittävästi Maaseutu asutetaan uudelleen Keskeiset asuinpaikat kasvavat, osa mahdollisesti linnoitettuja Kontaktien lisääntyminen (erityisesti kykladinen vaikutus)

31 Hagia Fotia Pieni asuinpaikka, yksi suuri rakennus -Linnoitettu -Arkkitehtuuriltaan kiinnostava -Lähellä ”kykladinen” kalmisto

32 Ilmakuva Hagia Fotiasta

33 Fourni, Archanes

34 Uudet hautatyypit Kreetalla 1) ”Kykladiset” haudat 2) Pithos-haudat Muuttoliike? Pithos-hautaus Archanesissa

35 Purjelaivan käyttöönotto Paistinpannu (EC II) Syrokselta (vas.) ja Minolainen sinetti (MM)

36 Vuorenhuippupyhäköt Käyttöön Kreetalla MM IA -Varhaisempi käyttö epäselvä ”Tyypillisiä” minolaisia kulttipaikkoja -MM IA ei vielä kiinteitä rakenteita -Jälkiä tulenpidosta, savifiguriinit yleisimpiä löytöjä Myös luolapyhäköt käyttöön MM IA

37 MM IA -loppu Kreetalla: ”sivilisaatio” syntyy Urbanisaatio -Asuinpaikkojen uudelleenorganisointi -Käyttöön säännölliset katujärjestelmät Ensimmäiset palatsit -Knossos ja Mallia varhaisimmat Ensimmäiset merkit kirjoituksesta

38 MB-kauden alku manner- Kreikassa Toipuminen EB-kauden hajaannuksesta Kulttuurillinen kehitys hidasta Ei sosiaalista kompleksisuutta -Asuinpaikat melko pieniä -Ei monumentaaliarkkitehtuuria EH II jälkeen -Sinettien valmistus/käyttö lakkaa

39 MB-kauden alku Kykladeilla Asutus keskittyy -EC lopussa monet asuinpaikat autioituvat -MC alussa usein yksi suuri kylä per saari Hautaustavat muuttuvat Muutoksia esineistössä -Figuriinien valmistus loppuu -Uusia astiamuotoja, joilla laaja levintä Aegean alueella (mm. ”ankkavaasit”)

40 Kykladinen ”ankkavaasi” nesteiden kuljetukseen