Hautaukset Ei juuri tunneta 2. palatsikaudelta -Ero aikaisempiin ja myöhempiin kausiin Kuvaa luultavasti todellista muutosta hautaustavoissa -2. palatsikauden.

Esitys aiheesta: "Hautaukset Ei juuri tunneta 2. palatsikaudelta -Ero aikaisempiin ja myöhempiin kausiin Kuvaa luultavasti todellista muutosta hautaustavoissa -2. palatsikauden."— Esityksen transkriptio:

1 Hautaukset Ei juuri tunneta 2. palatsikaudelta -Ero aikaisempiin ja myöhempiin kausiin Kuvaa luultavasti todellista muutosta hautaustavoissa -2. palatsikauden hautauksista ei jäänyt jälkiä -Mereen hautaaminen?

2 Materiaalinen kulttuuri: metalliesineet Määrä kasvaa edelleen Selvät merkit raakakuparin tuonnista Metallikätköt (mm. Arkalochori) Pronssiset ihmisfiguriinit Häräntaljaharkko

3 Kaksoiskirveitä (Arkalochori) ja kultakuppi (Knossos)

4 Kultainen kaulakoru (Hagia Triada) ja pronssifiguriini

5 Keramiikka ”Vaaleaa tummalle” -tyyli (MM III) -Jatkumoa kamares-keramiikasta ”Tummaa vaalealle” -tyyli (LM I) -Merkitsee LM I -kauden alkua LM IB -vaiheessa 2 pääluokkaa -Standardikeramiikka, jatkumoa LM IA - keramiikasta -Palatsikeramiikka, epätavalliset astiat ja huolellinen koristelu

6 Palatsikeramiikkaa (”merityyli”) Phaistoksesta, Zakroksesta ja Palaikastrosta

7 Kotitalouskeramiikassa 2 tärkeää astiamuotoa: ”kartiokuppi” ja pithos

8 Kiviteknologia Kiventyöstö jatkuu korkeatasoisena Tärkein ryhmä astiat -Päätyyppinä käyttöastiat -Myös useita erikoisia astioita Kiviastia Zakroksesta

9 Rhyton, astia nesteen käsittelyyn

10 ”Glyptic revolution” Sinettejä valmistetaan valtavia määriä -5000/x 000 000? Valmistustekniikoiden kehitys -Valmistettu etupäässä kivestä, myös metallista ja luusta ”Tyypillistä” minolaista taidetta -Kuvamaailma rikastui, ”kertova” kuvaus Hallinnollinen funktio -Mahdollisesti myös jotain muuta

11 Kivestä kaiverrettuja minolaisia sinettejä

12 Kultaisia minolaisia sinettejä

13 Luuesineet Norsunluuta käytettiin runsaasti 2. palatsikaudella -Syöksyhampaat Zakroksesta Eksoottisten materiaalien työstö keskittyi palatseihin -Tehtiin huonekalujen koristeita ja kosmetiikkaesineitä, joskus figuureja (useista kappaleista)

14 ”Härkähyppääjä” Knossoksesta, koristelevy ja figuuri Palaikastrosta

15 Väärennetyt luiset naisfiguurit -Mm. ”Bostonin jumalatar”

16 Kirjoitus Lineaari A vallitseva kirjoitusjärjestelmä -2. pk:n alussa paikoin vielä hieroglyfikirjoitusta Taulujen lisäksi muita esineitä -Lähinnä palatsit ja vuorenhuippupyhäköt 2. pk:lla Lineaari A -taulujen levintä laaja -Kreetan ulkopuolella mm. Akrotiri (Thera) ja Hagia Irini (Keos)

17 Yhteisö 2 pk:lla Kreeta taloudellisesti melko yhtenäinen alue -Hallinto erittäin kehittynyt: massiivinen kirjanpitojärjestelmä Palatsien merkitys -Taloudellinen, poliittinen ja uskonnollinen kontrolli -Knossoksen rooli

18 Kerrostuminen ja erikoistuminen -Papisto, käsityöläiset, jne. -Puuttuvan hallitsijan ongelma Hallitsijoita, jumalia tai jotain

19 Vaihto/kauppa -Keramiikkalöydöt -Tuotevalikoima ja volyymi -Kreetalla tarvittiin raaka-aineita, vaihtoivat maataloustuotteisiin ja taide- ym. esineisiin? -4 mallia vaihdon/kaupan organisoimiseen -Ulu Burunin hylky Pithoksia Akrotirissa

20 Kysymys ”minolaisesta rauhasta” ja merivallasta -Keskeiset paikat linnoittamattomia (?) -Minolaisten (kuviteltu) laivasto

21 Minolaisvaikutus itäisellä Välimerellä -Mm. Fylakopi (Melos), Akrotiri (Thera) ja Hagia Irini (Keos) -Minolaiset koloniat? -Tell el-Dab’an, Tel Kabrin (jne.) ”minolaiset” seinämaalaukset Seinämaalausten fragmentteja, Tell el-Dab’a (Egypti)

22 Minolaisvaikutus kulttuurillista -Ei sotilaallis-poliittista ylivaltaa ”Internationaalisuuden” nousu -Alkaa näkyä 2 pk:n lopulla -Runsaasti kulttuurien kohtaamispaikkoja (mm. mykeneläisiä Poroksessa?)

23 Maailmankuva ja uskonto -Runsaasti jälkiä ”rituaalisesta” toiminnasta -Ei varsinaisia temppeleitä -Papisto Minolaisia pappeja?

24 -Yksi jumaluus vai monta? -Naisten rooli -Luonto ja uskonto

25 -Ihmisuhrausta Kreetalla? Anemospilian ”temppeli” Archanesissa

26 2. palatsikauden loppu Laajoja tuhoja LM IB -kauden lopussa -Palatsit tuhoutuvat Knossosta lukuunottamatta Tuhot näyttävät kohdistuneen erityisesti hallinnollisiin rakennuksiin -Monet kohteet autioituvat pitkäksi aikaa LM IB -tuhojen myötä monet minolaisen kulttuurin piirteet hävisivät -Tuhojen syillä spekuloitu runsaasti

27 Akrotiri ja Theran purkaus Akrotiri tärkeä kykladinen kaupunki -Selvät merkit ”minolaistumisesta” -Kaivettu 1967 lähtien, tutkittu ehkä 5% ”Länsitalo”, Akrotiri

28 Kaivauksissa paljastunut lähinnä julkisia rakennuksia Tuhoutui Theran purkauksessa -jäänteet hyvin säilyneet -Tunnettu etenkin seinämaalauksista

29 Akrotirista runsaat löydöt -Ei silti todellista ”Pompeiji-efektiä” -Arvokkain tavara puuttuu aineistosta Arvoituksellista keramiikkaa Akrotirista

30 Keramiikkaa Akrotirista

31 Varsin poikkeuksellinen löytö

32 Seinämaalauksia löydetty useista rakennuksista Miniatyyrimaalaus ”Länsitalosta”

33 Antilooppeja ja apinoita Beta-rakennuksesta

34 Maalaus Delta-rakennuksesta

35 Yksityiskohta eräästä Xeste 3 -rakennuksen maalauksesta

36 Theran purkaus ja sen seuraukset Vertailun vuoksi: Krakatau 1883 -Suurin tunnetuista historiallisen ajan purkauksista Krakatau 1883

37 Theran purkaus reippaasti Krakatauta suurempi -Edelsi maanjäristys, tuhosi pahoin Akrotiria -Kaupunkia korjattiin -Tulivuori varoitteli, akrotirilaiset pakkasivat tavaransa

38 Theran purkaus ja Kreeta -Tsunamit tuskin tuhosivat pahoin -Purkaustuotteiden aiheuttama riesa: hohkakivi, happosateet, ilmastovaikutukset -Epäsuorat seuraukset: Akrotirin tuhon merkitys Minolaisen kulttuurin alamäki alkaa purkauksesta? -LM IB -kausi kriisiaikaa? -Psykologiset tekijät (mm. hohkakiven ”rituaalinen” käyttö)