Buddhalaisuus

Buddhalaisuus Alkubuddhalaisuus bön-uskonnossa ja hindulaisuudessa. Kristinuskoakin vanhempi. Keskeinen hahmo: Siddharta Gautama Buddhalaisuutta esiintyy nykyään uskontona, akateemisena filosofiana, kulttina ja oppina Suuntauksia on useita, pääkoulukuntia kolme: Theravada (”pieni polku”) Mahayana (”suuri polku) Vajrayana (”timanttipolku)

Buddhalaisuuden opit Neljä jaloa totuutta: Totuus kärsimyksestä, eli ”pysymättömien asioiden maailmassa on kärsimystä” - Dalai Lama Totuus kärsimyksen syystä (itsekäs halu, ylpeys, takertuminen) Totuus kärsimyksen lakkaamisesta, eli ”kärsimyksen päättäminen on mahdollista” Totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta polusta, eli ”jalo kahdeksanosainen polku”

Buddhalaisuuden opit Oikea näkemys: Ymmärrä neljä jaloa totuutta. Oikea aikomus: Luopuminen, hyvätahtoisuus ja väkivallattomuus. Luovu takertumisesta, pahantahtoisuudesta ja julmuudesta. Oikea puhe: Rehellisyys ja hyväntahtoinen puhe. Oikea toiminta: Älä vahingoita eläviä olentoja. Älä ota mitä ei ole annettu. Älä mene kohtuuttomuuksiin aistinautinnoissa. Oikea elinkeino: Harjoita elinkeinoa, joka ei tuota vahinkoa elollisille olennoille Oikea ponnistus: Edistä taitavia mielentiloja ja vältä taitamattomia Oikea tarkkaavaisuus: Pyri jatkuvaan tietoisuuteen itsestäsi, teoistasi ja mielentiloistasi. Oikea keskittyminen: Syvempien mielentilojen saavuttaminen meditaation kautta.

Buddhalaisuus ja Tiede Buddhalainen koulutus alkoi n. 400Eaa luostareissa. Tärkeimmät opetettavat aiheet olivat etiikka, astrologia ja buddhalainen tieto. Ensimmäinen suuri tiedon instituutio oli Nalanda-yliopisto (perustettu noin 450a.d) Tiede: Platonin akatemia 385eaa, joka oli kokoontumispaikka filosofiselle keskustelulle Tärkeimmät totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä Yliopistot eurooppaan 1100- luvulla useassa kaupungissa

Buddhalaisuus ja Tiede Keskinäisriippuvuus Kaikkeuden evoluutio Pohdinta ulottuu hengen ja tietoisuuden alueelle Lähtökohtana myötätunto ja hengellinen tiedostaminen Hetkessä oleminen Sekoittuu epämääräiseksi tietokokonaisuudeksi, poliittinen merkitys vähäinen Tiede: Asioiden pilkkominen osiin Materialistinen evoluutio Tutkimus rajoittuu pääosin mitattavaan materiaan Ei pysty eikä pyri selittämään sellaisia aistittavia seikkoja kuten rakkaus ja myötätunto Tulevaisuuden ennakoiminen Tehokas materiaalisen maailman jäsentämisessä

Tieteen ”buddhalaisia” suuntauksia Esim. Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys: hypoteeseja ei tarvitse selittää empiiriseen aineistoon vedoten (mm. Karl Popper) Hermeneutiikka: painoitetaan inhimillistä ymmärrystä. Tiedon keräys on todellisuuden hahmottelua (hermeneuttinen kehä) Fenomenologia: tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan. Holismi: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa

Keskustelua Millaisia arvoja koulussa opetetaan? Millaisiksi ihmiset kasvavat näillä opeilla? Miettikää buddhalaisuuden mahdollisuuksia opetuksessa. Tulisiko esim. kahdeksanosainen polun oppia opettaa?

Lisää tietoa saa esim: http://www.bu.edu/wcp/Papers/Asia/AsiaMits.h tm http://www.buddhanet.net/ Dalai Lama: Maailmankaikkeus atomissa ...ja tietty wikipediasta