Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tupakoinnin aloittaminen
Advertisements

Sama keho ja sama pää koko elämän
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
LUVALLISET POISSAOLOT
Kajaani Marjatta Pirskanen, TtT Terveyden edistämisen suunnittelija
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma KiVa Koulu ei ole ohimenevä ”projekti”, vaan pysyvä toimintatapa kiusaamisen.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2010 ja Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Kommenttipuheenvuoro ”Kumppanin kylijessä”
Puuttuminen perusopetuksen oppilaan tupakointiin.
N UORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN - VANHEMPAINILTAMALLI.
Terveyskeskustelu päihteistä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Mitä nuorille kuuluu? Eveliina Karjalainen.  Toisilla näyttää menevän paremmin kuin koskaan, toisilla huonommin kuin koskaan. Molemmat ryhmät tuntuvat.
NOPS – hanke Hyria Karankatu 3-5 NOPS -seminaari
Huolen herääminen ja yhteydenotto Jatkohoito
Nuorten päihdemittari (ADSUME) on toimiva työväline
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
Tutkimusosasto Mitä ja miksi? Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla on täystyöllisyysmallista ja työvoimatalossa työskentelystä.
Kaikille kaveri -vanhempainilta
Ehkäisevä päihdetyö aikuissosiaalityössä
Tukiparitoiminta paikalliseksi työkaluksi (TUPA) Nuorisotyön neuvottelupäivät Nuorten omaehtoinen toiminta.
Meidän koulu Keskustelua wilma-merkinnöistä, järjestyssäännöistä ja perusopetuslain muutoksesta.
Vanhempien vertaisryhmä pilotti Myllypuron yläaste 2009 Ulla Hukka, erityisopettaja Tiina Valtonen, opinto-ohjaaja.
Kotkan sosiaali- ja terveysvirasto, suun terveydenhuolto
Kehittämishanke/ Nuorten päihteisiin puuttuminen / Suunterveydenhuolto vuotiailta hml/shg kysyy tupakoinnista - mittarin käyttö: tupakoinnin määrä.
4-vuotiaan lapsen havainnointi neuvolassa
AKAtk:n arviointikokous
Nuoren turvapaikanhakijan polku Pudasjärvellä
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI
Akateeminen terveyskeskus Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen Kirsi-Marja Jekkonen-Cavenius.
ESIOPPILAASTA KOULULAISEKSI
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI JA OPPILASHUOLLON OPETUSSUUNNITELMA
Kaarina Järvenpää Nurmijärvi
LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT Alue- ja kouluyhteistyötä 2012.
TUPAKOINTI KOULUAIKANA
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
Tupakoinnin aloittaminen ja käyttö
Kehittämishanke: Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen Akateeminen terveyskeskus / STM Perustana Mari Heikkisen ja Kaarina Järvenpään tutkimukset.
Akateeminen terveyskeskus – kehittävien terveyskeskusten verkosto Verkostokehittämishanke Mats Brommels Professori, ohjausryhmän puheenjohtaja
Kuraattorin näkökulmia Simo Säippä
Vältä koukkua – Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen
Akateeminen terveyskeskus/STM.  Valtioneuvoston v hyväksymä kansanterveysohjelma Terveys 2015  Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä 
OPPILASHUOLLON ja OPPIMISEN KOULUNKÄYNNIN TUEN MUKAISET MUKAISET RYHMÄT PIHKAINMÄEN KOULUSSA LV Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Yksilökohtainen.
Aihe 1. -hanke Nelivuotinen ( ) Kolmivaiheinen - toteutetaan kolmessa vaiheessa, kolmella pilottipaikkakunnalla, mukana kolme kieli- ja kulttuurivähemmistöä.
Kiusaamiskysely 2014 Syksy.
Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Maaliskuussa 2015.
KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELYN HISTORIAA: - Thl:n toteuttama valtakunnallinen kysely nuorille. - Tehty vuodesta 2000 lähtien.
Sisältö Hankkeen tausta, tarkoitus, tavoite ja tulokset Terveystottumuksiin vaikuttaminen Toimenpideohjelmat: tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen.
Vanhempainyhdistysten verkosto1 Info- ja keskustelutilaisuus NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Järvenpään lukion Areena Illan alustuksena.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
NIVELVAIHE 2. LUOKALTA 3. LUOKALLE. 2. – 3. LUOKKA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu.
Toimi koulullasi vaikka näin Kerro muille hallituksen/valtuuston jäsenille kaupunkikokouksen valmisteluista eli käy saamasi materiaali läpi Yhteistyössä.
KLAARI HELSINKI, NUORISOASEMA JA KOULUYHTEISTYÖ. PÄIHDEKASVATUSPILOTTI Lähtötilanne: Eri toimijoilta yhteydenottoja kannabikseen liittyvissä asioissa.
Nivelvaihe yläkoulusta jatko-opintoihin Tuija Harakka, Milla-Miia Luosujärvi, Marja Asikainen ja Kirsti Linnoinen; päivitys Janne.
NUOREN SISÄINEN KAMPPAILU LAPSEN MAAILMA -lyhytjänteisen toiminta - leikin ja holhouksen suoman turvallisuuden maailma NUORI AIKUISEN MAAILMA - pitkäjänteinen.
OPPILASHUOLLOLLINEN POLKU
ELÄMÄNI SANKARI RY.
Huoltajakysely2017 Jynkänlahden koulu
Vaajakosken koulun Vanhempainyhdistys Sokkeli ry
KASVATUSKESKUSTELU = KAKE
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Kirjoita vihkoon.
Tehostetun tuen lapsen 1. luokalle ottaminen
Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta – kuinka temppu tehdään?
Hyvinvointioppiminen - OPS2016 Hyvinvointi ja turvallinen arki- Kyselyt 4-16-vuotiaille Tarja Tuomainen.
Huoltajakysely lukuvuoden opiskelijoille
Ennaltaehkäisevän päihdetyön malli lapsille ja nuorille
Poissaolojen seuranta / poissaoloihin puuttuminen
KOULUTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄT Oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin
7. luokkien vanhempainilta
Nuoret ja trendit -tutkimus
Esityksen transkriptio:

Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön vaikuttaminen Akateeminen terveyskeskus-hanke 2007-2008 Kilpisen koulu, Jyväskylä Th., TtM Riitta-Maija Hautamäki

Kehittämishankkeen tavoitteet Nuorten (alle 18 v.) alkoholin käytön kokeilujen myöhentäminen ja alkoholin käytön vähentäminen Muodostetaan yhteistyön malli koulun ja kodin välille tupakan ja alkoholin osalta Tupakoinnin ennaltaehkäisy (ja vähentäminen) hyödyntäen alle 13 v. tehtävää suun terveydenhuollon tarkastusta

Kehittämishankkeen kuvaus Kehittämishankkeessa on mukana neljä terveyskeskusta (Kotka, Espoo, Nurmijärvi ja Jyväskylä) Hankkeessa halutaan vähentää nuorten tupakointia ja alkoholin käyttöä rakentamalla seulonta- ja interventioverkostoja nuorten jokapäiväiseen elämään koulun, kodin ja terveydenhuollon yhteistyönä. Yläkoululaisten tupakointia ja alkoholinkäyttöä vähennetään luomalla koulumaailmaan kodin ja koulun yhteiset käytännöt päihteiden käyttötilanteissa, tarvittaessa nuori ohjataan interventioon. Lisäksi lisätään vanhempien ja nuorten tietämystä päihteiden käytön vaaroista ja siihen vaikuttamisesta mm. teemallisten vanhempainiltojen ja muiden yhteisten tapahtumien avulla. Kaikille alle 13-vuotiaille tehtävässä suun terveydenhuollon seulontatarkastuksessa kartoitetaan lasten tupakointia ja pyritään motivoimaan aloittamisiän siirtymiseen. Tupakoivat nuoret ohjataan suuhygienistin (tarvittaessa kouluterveydenhoitajan) mini-interventioon. Tässä osassa kehittämishanketta on mukana yksi pilottikoulukustakin kunnasta

Taustaa AkaTK-tutkija Mari Heikkisen tutkimuksen mukaan 25 % (127/501) 15-vuotiaista kotkalaisnuorista tupakoi. Heille kerrottiin tupakan haitoista ja motivoitiin lopettamaan. Tuloksena oli, että noin 20% heistä lopetti tupakoinnin, mitä voitiin pitää rohkaisevana. Lisäksi nuorilta kysyttiin keneltä he haluavat tupakkavalistusta. Selvisi, että kouluterveydenhuolto ja suun terveyden ammattilainen olivat nuorille mielekkäimmät tahot. Mikäli paras ystävä polttaa niin lopettaminen on 7-kertaisesti vaikeampaa kuin jos ystävä ei polta. Toinen tärkeä tekijä oli nikotiiniriippuvuus, nuoret tulevat nopeasti riippuviksi tupakasta ja tarvitsevat tukea ja motivointia.

Suun terveydenhuolto ja tupakka Jyväskylässä järjestettiin helmikuussa 2008 kaikille yläkouluille suun terveydenhuollon järjestämä ”Hymyä elämään” – kampanja. Mukana kampanjassa olivat mm. yläkoulujen terveydenhoitajat, ravitsemussuunnittelijat ja Terveys ry. Kaikki oppilaat ja vanhempainillan huoltajat vierailivat hampaiden harjaus-, tupakka- ja nuuskapisteissä sekä ravitsemuspisteissä. Lisäksi kouluterveydenhoitaja kertoi vanhempainillassa kouluterveyskyselyn tuloksista. Vanhempainilloissa oli pilottikoululla runsaasti vanhempia, muilla kouluilla vanhempainmäärät vaihtelivat.

Kouluterveydenhuolto ja päihteet Nuorten tupakan ja alkoholin käyttöön hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan normaalin kouluterveydenhuollon puitteissa. Tavoitteena oli: lisätä työkaluja kouluterveydenhuollon käyttöön lisätä yhteistyötä koulun toimijoiden ja vanhempien välillä järjestämällä teemallisia vanhempainiltoja motivoida koulun henkilökuntaa puuttumaan nuorten tupakointiin ja muuhun päihteiden käyttöön

Nuorten päihdemittari-kyselyt Nuorten päihdemittari (ADSUME) on TtT Marjatta Pirskasen kehittämä. Siihen liittyy 4-portainen interventiomalli, jossa varhaisen puuttumisen ydin on dialogi, nuoren ja terveydenhoitajan tai koululääkärin yhteinen pohdinta ja tilannearvio. Jyväskylässä laajennettu terveystarkastus tehdään 8.-luokalla. Pilottikoululla kaikille jaettiin päihdemittari-kyselyt lukuvuonna 2007 - 2008. Aiemmin Jyväskylässä päihdemittaria on käytetty vain silloin, kun on haluttu selvittää tarkemmin päihteiden käyttöä esim. yksittäisellä oppilaalla tai jollain luokka-asteella.

ADSUME - kyselyn tulokset 8.-luokkalaisilla (N: 169) Kysely tehtiin vastaanotolla, luokassa tai täytettiin kotona. Jyväskylässä ADSUME -kyselyjen perusteella todettiin lievää huolta 3.6 % oppilaista ja tuntuva huoli heräsi 3 %:n kohdalla Lievän huolen tapauksissa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri keskustelivat oppilaan kanssa ja oppilas saattoi tulla vielä seurantakäynnille. Tuntuvan huolen tapauksissa oppilashuolto (koulukuraattori) ja huoltajat olivat eri tavoin mukana. Vakavaa huolta oli 2.4 %:lla ja heistä kaikki olivat erilaissa tukitoimissa mukana. Samaisesta vakavan huolen ryhmästä yksi oppilas oli lopettanut päihteiden käytön vuoden aikana kokonaan. ”Vakavan huolen” pistemääriä saaneet nuoret olivat jo jossain hoidossa esim. nuorisopsykiatrian poliklinikalla, koulupsykologilla. Heitä oli ohjattu myös Mobileen, koulukuraattorille, koululääkärille, Nepaan tai omalle lääkärille. Lastensuojelullisia toimenpiteinä oli myös tehty useille.

ADSUME - kyselyn tulokset 7. -luokkalaiset (N: 200) Nimetön kysely tammikuussa 2008 Lievää huoli 5.5 %:lla Tuntuva huoli 2.5 %:lla Vakava huoli 6.5 %:lla Yhteensä 14.5 % jäi seulaan, joista tyttöjä 52%

Terveystiedon opettajien ja koulun henkilökunnan kysely, kevät 2008 Jyväskylässä pilottikoulun kyselyn mukaan kaikki terveystiedon opettajat tekevät yhteistyötä terveydenhoitajan kanssa ja joku teki yhteistyötä myös kuraattorin kanssa. Muiden opettajien ja henkilökunnan kyselyyn vastasi n. puolet opettajista ja henkilökunnasta. Henkilöstön kyselyssä, 96 % otti päihteiden käytön puheeksi oppilaan kanssa ja 96 % ilmoitti havainnoistaan luokanvalvojalle tai oppilashuollon jäsenelle. Pilottikoulussa toimitaan näin, puuttumismallin mukaisesti. 12 % oli sitä mieltä, että puuttuminen kuuluu jollekin toiselle, ei hänelle.

Teemalliset vanhempainillat Jyväskylässä toteutettiin kaksi teemallista vanhempainiltaa, joista ensimmäinen pidettiin yhdessä suunterveydenhuollon kanssa, helmikuussa 2008. Toisessa vanhempainillassa huhtikuussa 2008, käsiteltiin pilottikoulun kouluterveyskyselyn ja 7.-luokkalaisten päihdekyselyn tuloksia. Molemmissa vanhempainilloissa huoltajat osallistuivat kiitettävästi, yli puolet oli paikalla. Huomion arvoista oli, että toisessa illassa oli myös isiä paljon mukana. Vanhempainiltojen seurauksena tuli yhteydenottoja ainakin kahdesta nuoresta, joiden päihteiden käyttö oli vakavaa ja niihin puututtiin.

Mitä pilotoinnin jälkeen Jyväskylän kouluterveydenhuollossa 2008 Syksystä 2008 ADSUME otetaan kaikilla yläkouluilla käyttöön. Tavoitteena olisi mm. koota päihdemittaritiedot sähköisesti effica -potilastietojärjestelmään. Huomasimme Jyväskylässä myös tiedottajan merkittävän panoksen tiedottamisessa ja viestinnässä yleensä. Hänen läsnäolonsa esim. ensimmäisessä suunterveydenhuollon ja muiden toimijoiden palaverissa mahdollisti toimivan tiedottamissuunnitelman ”Hymyä elämään” –kampanjaan. Pilottihankkeen aikana tehostui yhteistyö muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa sekä nuorten erityispalveluihin, ehkäisevän päihdetyön ryhmään ja nuorisokotien suuntaan.