Työturvallisuus kouluissa – hyviä malleja ja haasteita Kemian opetuksen päivät 17.-18. 4. 2009 Elsi Torn TYÖTURVALLISUUS KOULUISSA – HYVIÄ MALLEJA JA HAASTEITA, voisi lisätä alaotsikoksi NÄHTYÄ JA KUULTUA KEMIAN OPETTAJIEN TYÖOLOISTA Maija Aksela pyysi tätä puheenvuoroa kai siksi, että kohta päättymässä olevan lukuvuoden aikana olen kulkenut matkalaukkusaarnaajana ympäri maata, nähnyt likuisia erilaista koululaboratoriota ja niiden oheistiloja ja siinä tavannut yli 400 kemian ja fysiikan opettajaa. Teemana tuolla kierroksella oli kokoelmien hoidosta vastaavien koulutus.

Opettajan vastuu laboratoriossa Opetustilanteissa kasvattaminen turvalliseen työskentelyyn luonnon kunnioittamiseen VASTUU JAKAMATON ! Tiloista, välineistä ja kemikaaleista vastuu koko kouluyhteisöllä – kemian opettajilla rehtorilla työsuojeluorganisaatiolla On itsestään selvää, että opetustilanteessa opettajan vastuu on jakamaton. Hän ei käytä työtapoja, joihin liittyy työturvallisuusriski. Yhteistä noissa tilaisuuksissa oli hämmennys siitä vastuusta, jota kokoelmien hoidosta vastaavat opettajat tietämättään työturvallisuuspuolella kantavat.

Kemikaalilainsäädäntö Kemikaalilaki 744/1989 ja 720/1994 Kemikaaliasetus 675/1993 STMa Kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä 807/2001 STMa Vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005 (STMp 624/2001) Kemikaalilainsäädäntö on ollut voimassa parikymmentä vuotta ja sitä myötä VAK-merkintöjen vaatimus.

Siitä huolimatta pullot ja purkit ovat miten sattuu – ainakin ne edelliseltä varastonhoitajalta perityt. Hämmentyneintä kurssiväki oli jätelainsäädännön vaatimuksista.

Kemikaaliasetus 675/1993 - Luokittelee kemikaalit - Säätää päällyksen merkinnät Asetusta täsmentää STMa Kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä 807/2001 Luokitus 1 – 15 luokkaan; myrkylliset, erittäin myrkylliset, haitalliset, ärsyttävät jne Merkinnät on tiedostettu. Varoitusmerkit tunnetaan ja ne opetetaan. Samoin vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat standardilausekkeet (R ja S) Mutta omiin pakkauksiin niitä ei huomata tehdä. Eikä myöskään vanhojen kemikaalien päällyksiin. Laimeiden liuosten alle 125 millilitraiset pullot eivät joissain tapauksissa tarvitse R ja S lausekkeita, mutta suuremmat tarvitsevat. Tämä säädös on aivan uutta 8 vuoden iästään huolimatta.

Kemikaalien säilyttäminen Kemikaalivarasto on erillinen lukittu huone. Turvallisuustaulu ilmoittaa kaapin, jossa ovat palavat nesteet, myrkylliset tai erittäin myrkylliset kemikaalit. Kemikaalivarasto erillisenä huoneena on monelle haave. Kaapit – riittämättömät – ovat yleensä lukittavia ja jopa eri sarjaisilla avaimilla avattavia kuin talon muut lukot. Toki aivan mallikkaita erillisiä kemikaalivarastoja tapasin. Kemikaalikaapit ovat liian pieniä erillään säilytettävien kemikaalien kunnolliseen järjestämiseen. Lukittaviin kaappeihin ei mahdu kaikki tarpeellinen. Jos rahaa tarvittavien kaappien hankkimiseen saisikin, niin mihin ne mahtuvat. Noin varsinkin jos fysiikan välineet ovat samassa kokoelmahuoneessa Kurssilaisten hankintalistoille alkoi kertyä kalusteita. Hankintaluetteloon kirjautuivat myös sopivat pipetit, pipettipumput ja –suojakäsineet. Monien listalle tuli myös vaarallisten ja haitallisten aineiden tarrojen hankinnat osoittamaan esimerkiksi T-myrkkyjen kaappia ja nestekaasupolttimien säilytyspaikkaa. Niitä merkintöjä ei yleensä ole – niin kuin ei listaa T-myrkkyjen kapin ovessakaan. Suuri ilonaihe on ollut opettajien aito huoli kemikaalien säädöstenmukaisesta säilyttämisestä ja toisaalta asianmukaisesta hävittämisestä erityisesti ongelmajätteisiin. Huolestumisen seuraushan on silloin asioiden korjaaminen mahdollisimman lähelle säädösten vaatimuksia Kemikaalikaappi niille kemikaaleille, joista laaditaan käyttöturvallisuustiedote. Se on palamattomasta materiaalista valmistettu, lukittava ja ilmastoitu.

Kokoelmahuone Liittyy laboratorio-osastoon. Tarve on yksi alkavaa kahta laboratoriotilaa kohden. Pinta-ala vähintään 35 m2 Tarvittaessa useampia riittää 20 m2 Isossa lukiossa 55 m2 Ei ole mielellään kemikaali- tai kirjavarasto. EI RÄSTIKOKEIDEN SUORITUSTILA!! Nuo olivat OPHn suosituksia. Mutta ajatelkaa 10 m2 varasto, jossa kyllä vesipiste ja allas, mutta ei pöytää. Ja siihen varastoon on kulku vain luokasta. Miten menet valmistelemaan omia töitäsi vapaatunnilla, kun kollega pitää tuntia. Entä 3.kerroksen labraluokan vaadittavat kaksi poistumistietä, kun luokan toinen ovi johtaa umpiperään. Usein kokoelmahuone on myös kirjavarastona eikä opettajille jää muita valmistelutasoja kuin mahdollisesti demovaunut, jos niitä on. Tyhjä pulpetti ja tuoli varastoon kyllä mahtuu. Miksikö? Oppilaiden rästikokeet on helppo teettää luokan viereisessä varastossa. Siitä sanoin kurssilaisille painokkaasti, ettei oppilailla ja opiskelijoilla ole mitään asiaa siihen tilaan, jossa kemikaaleja ja välineitä säilytetään. Ilmeistä päätellen se pulpetti ja tuoli on monessa kokoelmahuoneessa.

Kokoelmahuoneen varusteet Riittävästi kiinteitä kaapistoja, joissa vedettävät hyllyt. Tilaa siirrettäville vaunuille. Allaskaapisto; laboratoriohana Pöytätilaa demojen valmistelulle; sähkö saatavilla! Vetokaappi työskentelylle Muut turvavälineet Vetokaappi erityisesti työskentelylle – ei romun säilytykseen!

Kokoelmahuoneen varusteet Vetokaappi työskentelylle Muut turvavälineet Kokoelmahuoneeseen kuuluvat myös muut turvavarusteet. Vetokaappi on välttämätön jo liuosten valmistuksessa. Siksi se on tarpeellinen myös kokoelmahuoneessa. Tämä kuva on erään kokoelmahuoneen vetokaapista. Ruokakauppakemikaalit ovat siinä muutamien tippapullojen kanssa sijoitettuina niin, että opettajat ne helposti löytävät. Ymmärrän tuon sijoittelun. Tiloja ei yksinkertaisesti ollut – tai olisi kyllä ollut, kun historiallinen roina olisi siivottu jonnekin. Vetokaappiin liittyy tämäkin kummastus: Mitä alaluokkien koulun laboratoriossa tekee vetokaappi? Ktj oli sen sinne välttämättä halunnut tutustumatta ko kouluasteen tarpeisiin. Samassa kaupungissa yläluokkien saneerausta odottavassa koulussa on vuosia toimittu kolmessa laboratorioluokassa yhdellä siirrettävällä ilmastointiin yhdistettävällä vetokaapilla.

Hätäsuihku kokoelmahuoneessa laboratorioluokassa Hätäsuihku olisi hyvä sielläkin eikä vain luokissa.

Laboratorioluokka Asiallista, tilavaa …. … vaarallista Muutama otos vuoden varrelta. Sähköt – vesipiste. Miksi lähekkäin? Hätäkatkaisija n paikka. Kuka sitä käyttää? Oppilasko, jonka työpiste tässä kohden on? Entä laboratoriohanat?

Alkusammutusvälineet Käytävällä! Miksi?? Laboratoriossa Miksi on säästetty? Sammutusvälineet käytävällä, kun pitäisi mieluummin olla sekä varastossa että laboratoroluokassa.

henkilökohtaiset suojaimet työtakit ja/tai esiliinat hiussuojat suojakäsineet suojasilmälasit VNa Henkilösuojaimista 1406/1993 VNa Kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 Sisältää KTT VNp Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994 Ilonaihe on käyttöturvallisuustiedotteiden tunnistaminen käyttövälineeksi..niiden järjestäminen laitoksen omia kemikaaleja koskevaksi, vuosittain päivitettäväksi koosteeksi onkin eri juttu. ”Ai, niinkö pitää tehdä ja vielä lista kemikaaleista.” Ilonaihe oli myös erään opettajan mukanaan tuoma koulunsa kemikaaliluettelo. Se oli viimeisen päälle hieno. Työsuojelutarkastus oli edellyttänyt siihen vielä lisäsarakkeen: ketkä työntekijät altistuvat kyseiselle kemikaalille.

Kenen vastuu? Esimiesten vastuulla Kokoelmien hoitajaksi määrätty opettaja hoitaa: Työsuojeluorganisaatio tarkastaa työolosuhteet ja tekee korjausvaatimukset sekä seuraa niiden toteuttamista Koulutuksen järjestäjän vastuualueet Asianmukaiset työtilat ja –olosuhteet Säädöstenmukainen jätteiden käsittely Työntekijöiden tietojen päivittäminen Arkistossa aakkosellinen luettelo käytettävistä kemikaaleista Kemikaaliluettelot tulee päivittää vuosittain. Käyttöturvallisuus-tiedotteet järjestettyinä Em. tieto opettajilla, rehtorilla ja työsuojeluvaltuutetulla Säteilylähteiden luettelo Siinä lisää hyvää kuultua: työsuojelutarkastus! Vähemmän mukava on arvioni, että niitä pidetään alle 10 % oppilaitoksista. Ja vuosittain pitäisi tapahtua. Epäilen, että kunnissa – tai keitä koulutuksen järjestäjät ovatkin – ei olla oikein vaatimusten tasalla. Työsuojelutarkastuksiin eivät opettajat yleensä pääse mukaan, sillä heillä on niiden aikana tunnit hoidettavanaan.

Jätteet ?? Jätettä on käytöstä poistettu tavara. Jos käytetyllä kemikaalilla on R- ja S-lausekkeet eli jokin haitallinen tai vaarallinen ominaisuus, se on ONGELMAJÄTE. Jätelaki ja –asetus !! Suurin huolen aihe on jätesäädösten haasteeseen vastaaminen. Säädökset ovat 90-luvun alusta.

Ongelmajätteen alkulähde… … on laboratorioluokka Jätelaki 1072/1993 Jäteasetus 1390/1993 Koulutuksen järjestäjät, siis yleensä kunnat eivät hoida velvoitettaan. Kotitalouksien ongelmajätteiden keruuseen eivät kuulu koulujen ja oppilaitosten tuottamat. Joillakin paikkakunnilla on keskitetty oppilaitosten ongelmajätekeruu. Tuntemus on, että sellainen on yleensä poikkeus

Vastuu on jätteen haltijalla! . Ja vastuu jätteistä on säädösten mukaan niiden haltijalla siis oppilaitoksella ja oikeammin siellä vastuu henkilöksi nimetyllä. – jos on huomattu ja tiedetty nimetä. Pitäisi kyllä! Siis viime kädessä laitoksen esimiehellä!

Ympäristöministeriön asetus: Luettelo yleisimmistä jätteistä ja ongelmajätteistä 1129/2001 Tuntuu siltä, että TS-viranomaiset kunnissa eivät oikein olisi noitten meidän asioittemme tasalla. Eikä se lajittelu niin kummallista ole. Ihmetystä herätti melkoisesti se, että myös ongelmajätteen pakkaus on ongelmallinen.

VNp Ongelmajätteiden pakkaamisesta ja kuljetuksesta 659/1996 On myös muunlaisia esimerkkejä. Kuntiin ollaan kouluttamassa henkilöitä ongelmajätteiden keskitettyyn keruuseen. On se toki jossain hoidettukin.

Vetokaappi Murheellinen kuva eriarvoisuudesta, kun asetan nämä rinnakkain. Vaikka olen iloinen pyrkimyksestä saada tilat ja välineet – kemikaalit säädösten mukaiseen järjestykseen, on päällimmäisenä mielipaha eriarvoisuudesta. Toiset punnitsevat digitaalisilla tarkkuusvaa’oilla , toiset siirtopainovaa’alla tai liuokset ovat x prosenttisia ja y-moolisia. Kurssilaiset olivat lähinnä kiitollisia, kun esitin hankintalistalle esimerkiksi kunnollisen mittapullon – ainakin sen 1 litran vetoisen. Ette voi kuvitella, että sellaista ei ollut eräässä lukiokoulussa.

Omat työohjeemme …?? Vielä jätehuoli: Meidän työohjeemme! Vierastan työohjeita, joissa jälkitoimina lähes poikkeuksetta neuvotaan huuhtomaan haitallisten ja vaarallisten aineiden jätteet runsaan veden kanssa viemäriin. Ymmärrän kyllä konsentraation merkityksen, mutta mihin se myrkky vähenee, vaikka sen mukana tuhlattaisiin kuutiometreittäin puhdasta vettä. Mieluummin haihduttaisin liuotinta ja keräisin asianmukaisesti eroteltuna ongelmajätteisiin. KTT neuvoo hävittämisen lähtöaineiden osalta, mutta entä reaktiotuotteet.

Hyvät kuulijat, Mietteet olivat kertyneitä havaintoja suomalaisen kemianopettajan arjesta lähinnä varaston puolelta. Kurssipalautteissa kiitettiin siitä, että 20 vuotta käytännössä painiskeltuaan opettaja saa kollegamaista tietoa. Mietteet ovat subjektiivisia näkemyksiä kuullusta, havaitusta ja koetusta. Eivät tieteellistä tutkimusta. Viime vuoden kemianopetuksenpäivien julkaisussa on Jyväskylän yliopiston Tuula asunnan opiskelijoiden tutkimuksen tiivistelmä koululaboratorion olosuhteista. Opiskelijoiden saamat tulokset eroavat joissain kohden minulle syntyneistä käsityksistä. Minun silmälasieni läpi kun asioista tarkastelee 30 vuoden kokemus kemianopettajana ja varastosta vastuullisena.

Tietoa säädöksistä ja niiden vaikutuksista olisi pitänyt olla jaossa paljon aikaisemmin. Onhan sitä toki, kun on osannut etsiä ja tutkia lakitekstejä ja hankkia kirjallisuutta – sitäkin on jossain määrin. Yleinen palautekysymys oli: Miksi tämä ei kuulunut silloin aikoinaan kemianopettajan koulutukseen?