Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miksi puuta pitää kuivata?
Advertisements

Haapa Kuvauspaikka: Koulunpiha Kuvauspäivä:
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohovartisia kasveja tai varpuja. Varpukasvit ovat puuvartisia: Mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva…
Tervetuloa kanssani keväiseen metsään!
Kappale 5 Kenttäkerroksen kasvit ovat joko ruohoja tai varpuja.
Puulajit Kirjassa kappale 2..
ENSIHARVENNUS Pertti Mäkinen
SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Koekatu- projekti: lyhyt esittely Anu Riikonen
PLANKTON.
8 -luokan biologian maasto-opiskelua
Kappale 20 Maataloustuotanto on Suomessa kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa, koska mm. : 1. Suomen kasvukausi on lyhyt = vain yksi sato vuodessa. 2. Talvi.
Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.
Metsätyypit ja metsätehtäviä
Sademetsä.
mieluummin useampikin?
Kasvupaikkatyyppiluokitus Jarkko Juutila
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Kappale 7.
– 10 kysymystä ja vastausta–
Pituus- ja paksuuskasvu
LAJIEN VÄLISET SUHTEET s
Asuntomessualueen virkistysalueiden yleissuunnitelma
Tyypillistä kasveille:
Taiga.
Akvaarion perustaminen
Fotosynteesi.
SIENISTÄ.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Kappale 2.
Kasvien veden ja pääravinteiden saanti johtojänteellä
Kasvillisuusalueet.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
KASVIEN VESITALOUS ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN: KESKIMÄÄRIN % MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 % TUORE PUU 50 % SIEMENET %
Tehtävät 1. Monenlaista monimuotoisuutta
PUUPOLTTOAINE. Puupolttoaine - Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta, oksista tai.
Liimaus Marko Seppä-Murto. Puun liimaukseen vaikuttavat tekijät Puun ominaisuuksia puun rakenne erilaiset viat puun kosteus puun eläminen liimattavan.
EYKARYOOTTEIHIN ELI AITOTUMAISIIN KUULUVA HYVIN RUNSASLAJINEN KUNTA SIENET.
Kasvio eli herbaario. Keräämällä ja prässäämällä: Joka näytteeseen nimilappu! Tarvikkeet: Piirustuspaperia Teippiä Kaksi levyä Sanomalehtipaperia Painoja.
Digikasvio. Ohjeet:  Etsi metsästä kasvi tai sieni, jonka haluat kuvata digikasvioon.  Täytä kuvauskortti, eli nimesi ja päivämäärä.  Aseta kuvauskortti.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Tehtävät 1.Käsitteitä Määrittele oheiset käsiteparit:
MITEN METSÄNOMISTAJAN TULISI VARAUTUA ILMASTONMUUTOKSEEN? Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos © Metla/Arvo Helkiö.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
ELIÖKUNNAT KÄYTÖSSÄ KUUDEN KUNNAN JÄRJESTELMÄ MILLÄ PERUSTEILLA ELIÖT SIJOITETAAN KUNTIIN? S RAKENTEELLINEN (solut,elimistö) SAMANKALTAISUUS,
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
Kuvassa koivunkantosieni
Suomen ekosysteemit ovat herkästi haavoittuvia
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Suomen luonnon erityispiirteet
Ilmaston vaikutus maatalouteen
Trooppiset sademetsät
Eroosio.
SUOMALAISIA KASVEJA Venny.
Eroosio ja aavikoituminen
Rehevöityminen Yyterissä
Mikrobiologia.
Tammi.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Tundra.
Tundra Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopan pohjoisosissa esiintyy tundraa.
Metsä- ja kasvupaikkatyypit
Ekologinen teatteri s
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
1 Biopolttoaineet Bioenergian lähteitä lämpölaitoksissa voivat olla
Syväjuuriset kasvit.
Suomen luonnon haavoittuvuus
Esityksen transkriptio:

Metsätyypit Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen. Valo Lämpötila Maaperän kosteus Ravinteet Happamuus

1.Kuiva kangasmetsä Kuivilla hiekka- ja soramailla Jäkäliä on paljon. Pienilehtisiä varpuja kenttäkerroksessa: Kanerva, variksenmarja, sianpuolukka Pensaita on vähän. Yleisin puu on mänty.

2. Tuore kangasmetsä Maaperä on moreenia. Sammalet yleisiä pohjskerroksessa. Isohkolehtisiä varpuja ja ruohovartisia kasveja: Mustikka, oravanmarja, metsätähti, vanamo Yleisin puulaji on kuusi.

3. Lehto Maaperä on multaa. Pohjakerros puuttuu lähes kokonaan, sammalista lehväsammalta tavataan. Ruohovartisia kasveja runsaasti kenttäkerroksessa: Sanikkaisia, sini- ja valkovuokot, metsäkurjenpolvi Lehtipuustoa runsaasti, lehtomaisilla kankailla myös kuusi on yleinen.

Lakkisienen rakenne sivulla 60. Sienen ”osat” tulee osata ! Sienet lisääntyvät itiöillä ja rihmastollaan. Itiöt kulkevat tuulen ja veden matkassa. Sienet kasvattavat maanpäällisiä itiöemiä tuottaakseen itiöitä.

Sienten tehtävät metsässä: 1. Symbioosisienet tekevät puiden kanssa yhteistyötä. Kuva sivulla 62. Sienen seittimäinen rihmasto kiinnittyy puun juuriin: Puu saa vettä ja ravinteita. Sieni saa sokeria.

2. Kantosienet ovat lahottajasieniä. Lahottajasienet saavat energiansa kuolleesta puuaineksesta. Samalla puu maatuu ja ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön. Kuva sivulla 61.

3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s 3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s. 62 on hieskoivun loinen ja kynsisieni on ihmisen loinen. Loiset ovat pelkästään haitallisia isännälle. Erilaiset käävät ovat loisia.