Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - ke Unioninkatu 40 Sali 1 - Pe P II, ei luentoa Loppukuulustelu klo Porthania II - Uusinta klo Porrthania II - - Bauman: Sosiologinen ajattelu (HUOM! Kaikille sama!)

Luento 9: Kulutusyhteiskunta

”Kulutusyhteiskunta” - epäilyttävä käsite ► kulutusyhteiskunnan kritiikkiä:  kulutus kuluttamisen (muodin, yhdenmukaisuuden paineen, mukavuuden ylellisyyden…) vuoksi ► vie henkistä energiaa ► kuluttaa aikaa ► kuluttaa luonnonvaroja ► latistaa kulttuuria ► pakottaa tekemään liikaa työtä ► palvelee vain voitonpyyntiä ► tyydyttää keinotekoisia tarpeita ► normipaine – pakko kuluttaa ► vieraantuminen

► kulutusyhteiskunnan käsitteen kritiikkiä:  unohtaa eriarvoisuuden  todelliset luokkaerot muodostuvat omistus- ja tuotantosuhteiden perusteella  ei erottele yhteiskunnan rakenteellisia ryhmiä toisistaan  kuluttajuus on näennäisesti kaikkia yhdistävä etu  vääristää valtasuhteita (monopolikapitalismi, teknologia, asiantuntijat)

Miksi kulutus kuitenkin on tärkeää? ► Eric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika (1994): Hiipivä maanjäristys n :  maailman teollisuustuotanto 4x  teollisuustuotteiden maailmankauppa 10x  viljasato/ha 2x  öljyn kulutus 3x  autojen määrä esim Italia n 0,5 milj  15 milj  turismi Espanjaan ja Italiaan n 55 milj  ydinvoima, suihkumoottori, muovi, kemia, transistori, televisio, puhelin, pesukone, jääkaappi, pakastin, … ► Hobsbawm 1994, luku 9

Malthusilainen kritiikki ► Thomas Malthus: Essay on the Principle of Population (1798)  seksuaalivietti on voimakkaampi kuin itsesäilytysvietti  väestö kasvaa geometrisessä sarjassa 1,2,4,8,16,32,… ravinnon tuotanto aritmeettisessa 1,2,3,4,…  tulojen lisäys johtaa väestönkasvuun joka on sitä suurempi  palkkojen korottaminen ei poista kurjuutta

► 1970-luvun uusmalthusilainen kritiikki:  työvoiman uusintamistarpeet kasvavat  työn rasittavuus kasvaa (köyhtyminen)  nuoruus pitenee  koulutusvaatimukset kasvavat  ylituotanto/alikulutus  väärät tarpeet

► romanttinen kritiikki  Wolfgang Haug (1971): tavaraestetiikka  käyttöarvojen ja elämäntavan kritiikki (yhdenmukaisuuden paine, ulkoaohjautuvuus)  tavaramuoto leimaa ja alistaa käyttöarvot ja todellisen ihmisyyden (pääomalogiikka)  emansipaatio

► “... lajin vapautuminen ei ole enää mahdollista hallitsevan luokan ja sitä edustavien henkilöiden paljastamisen kautta, jotka tukevat valtansa sitä peittävillä aparaateilla. Vapautuminen on mahdollista vain paljastamalla esineet - myöhäiskapitalismin tuottama roska, jossa sen yhteiskunnalliset suhteet kristallisoituvat.... Tavaramuoto, jossa käyttöarvo jo osoittaa kuolon merkkejä kantaa itsessään murskautumisensa tendenssiä... Pakkaus on lopullisesti saanut voiton tuotteesta - käyttöarvo on tuhoutunut. Kulutamme mainoksia kun syömme ja juomme, ja niillä me ravitsemme itsemme. Meidän on hylättävä esineet vapauttaaksemme ihmiset nauttimaan niistä. Esineet, jotka eivät ole sitä mitä ne esittävät, ovat instituutioita - objektiivista hengettömyyttä. Myös luonnenaamion käsite on haihtunut tyhjiin: naamioiden takana ei ole enää kasvoja.” (Krahl 1971, 84).

Kulutussosiologian ”semioottinen käänne” ► Roland Barthes (1957, 1964,…1977): esseitä ”semiologiasta”, merkityksen teoriasta, kirjallisuudesta, muodista ja kulutuksesta ► Jean Baudrillard: Système des objets (1968); Pour une critique de l’économie politique du signe (1972)  vaihdon kohteena symbolit ja merkitykset, eivät esineet ► Paul Willis: Profane Culture (1978); Koulun penkiltä palkkatyöhön (1984/1976)  monet muutkin Centre for Contemporary Cultural Studies (”Birminghamin koulukunta”) –ryhmän edustajat Raymond Williams, Angela McRobbie, Stuart Hall, Dick Hebdige, John Clarke, Tony Jefferson, Brian Roberts  homologia, ala- ja emokulttuuri

Sulkunen, Alasuutari, Nätkin, Kinnunen: Lähiöravintola homologia, työväenluokan emokulttuuri, yhteiskunnan rakennemuutos Falk, Gronow, Ilmonen, Lehtonen ym.

Päätelmiä: seurausten politiikka ► rationaalinen (uusmalthusilainen) ja romanttinen kritiikki ovat täydentäviä ja ristiriitaisia "eetoksia". Esim. huume-politiikka: onko käyttäjä uhri vai sankari? ► mutta yhteiskuntateoriasta ei löydy kriteerejä hyvälle ja huonolle kulutukselle ► symboliset käyttöarvot tärkeitä ("tuhlaus", transgressio) ► kulutus aiheuttaa kustannuksia muille ►  kulutus/elämäntapa on sosiaalinen side seuraustensa vuoksi