Sosiologian johdantokurssi kevät 2008 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen 23.1. - 27.2. ke 16-18 P674 ja 25.1. - 29.2. pe 10-12 U40, sali 1 Loppukuulustelu.

Esitys aiheesta: "Sosiologian johdantokurssi kevät 2008 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen 23.1. - 27.2. ke 16-18 P674 ja 25.1. - 29.2. pe 10-12 U40, sali 1 Loppukuulustelu."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiologian johdantokurssi kevät 2008 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen 23.1. - 27.2. ke 16-18 P674 ja 25.1. - 29.2. pe 10-12 U40, sali 1 Loppukuulustelu 12.3. ke 16-18 U40, sali 1 Uusintakuulustelu 26.3. ke 16-18 U40, sali 1 Ilmoittautuminen kurssille webOodissa ajalla 28.12.2007 - 30.01.2008 Kuulusteluihin ei ilmoittauduta erikseen - Bauman: Sosiologinen ajattelu http://www.valt.helsinki.fi/staff/psulkune/johdantokurssi/

2 Vapaaehtoisia pilottitutkimukseen! Haastattelututkimus addiktioilmiöstä alkoholismi pelaaminen syömishäriöt Elokuvakohtauksia (6 klp) Lounassämpylä ja kahvi perjantaisin klo 12-14 paikka ilmoitetaan myöhemmin

3 Luento 8: KAPITALISMIN HENKI

4 Kapitalismin ristiriita: miksi raataa? Osallistumismotivaation ei-taloudellinen perusta: "kapitalismin henki"

5 Protestanttinen etiikka (Max Weber) katoliset ja protestanttiset maat eriasteisesti teollistuneita (Puola/Saksa…Ranska/Englanti) uskomusjärjestelmän täytyy edeltää taloudellista kehitystä kalvinistinen predestinaatio-oppi ja pelastuksen epävarmuus maallinen menestys sallittua, nautinnot kiellettyjä ihminen jumalan palvelija ja pelastussuunnitelman väline  TYÖ ON KUTSUMUS, EI VÄLINE

6 Rationalismi paha luonto (uhkat, vaarat, puute)  hyvä kulttuuri (tiede, teknologia, yhteistyö, järkevä suunnittelu)  itseään hallitseva yksilö työsopimus kansalainen: poliittinen ja oikeussubjekti vastuullinen kuluttaja  modernien sosiaalisten liikkeiden (raittius, naiset, nuoriso, kansallisuus) ohjelmat  parlamentaarinen valtio ("yleistahto")  instituutiot ja sosiaalinen kontrolli

7 Romanttinen historiantaju Colin Campbell: The Romantic Ethic and the Spirit of Modern Consumerism (1987)  moderni työetiikka – moderni kulutusetiikka  kapitalismi edellyttää kulutuksen kasvua  kuvitteellinen hedonismi (vrt Rousseau: ihmisen täydellistyvyys)  tunne vs järki, melankolia, elämänahdistus, aitous (originality), viehtymys outoon ja vieraisiin kulttuureihin, välittömyys,

8 Moderni yksilöllisyys 1. Yhteiskunnan eriytyminen, työnjako, vapaa liikkuvuus  yksilöllinen elämäkerta (valinnat ovat mahdollisia) 2. Autonomia:oman elämän hallinta, erityisesti taloudellisten, poliittisten ja oikeudellisten etujen puolustaminen 3. Intiimisyys: erillisyyden ja ainutkertaisuuden kokeminen  1/2/3 voivat olla keskenään ristiriidassa

9 Moderni intiimisyys - 1: erillisyys Markiisitar de Chatelet’n kylpy ja kreivitär de Pangen sairas tytär Hygienia Vaarallinen kosketus

10 Moderni intiimisyys - 2: autenttisuus Luovuus, aitous, alkuperäisyys Nerokultti, taiteen ainutkertaisuus Autenttisen kokemuksen korvaamattomuus myös arkielämässä Anthony Giddens: ”puhdas suhde” julkinen sisäisyys

11 KIRJALLISET JA ÄLYMYSTÖLIIKKEET  1700-luvun loppu: luonnon estetiikka, englantilainen puisto, orientalismi alkoholi (Samuel and David Coleridge, Robert Burns, Charles Lamb, John Keats) 1800-luvun kansallisromantiikka: "kansan sielu", mytologia, keksityt traditiot  1900-luvun alku: ”The Lost Generation” : Sinclair Lewis, Robert Benchley, Dorothy Parker, E.E. Cummings, F. Scott Fizgerald, Hart Crane, Ernest Hemingway and Thomas Wolfe  Tulenkantajat: esim Mika Waltari:"Suuri illusioni"  Sartre ja eksistentialistit 1940-1960  beatnik, hippie ym nuorisoliikkeet 1960-luvulla  transgressio, ”todellinen minuus”, "systeemin kritiikki", valtionvastaisuus

12 Rationalismin ja romantiikan jännitteintn vuoropuhelu Daniel Bell: Cultural Contradictions of Capitalism (1976)  vastakkaisia, mutta toisiaan täydentäviä ja vuorottelevia ”eetoksia” Luc Boltanski: Le nouvel esprit du capitalisme (1996)  sosiaalinen ja artistinen kritiikki  sopeutuva kapitalismi  joustava verkostotalous, vähemmän turvallisuutta luovuuden hyväksi 1986: Sodanjälkeisen sukupolven isäkapina Kulutusyhteiskunnan synty

13 ”Kulutusyhteiskunta” - epäilyttävä käsite kulutusyhteiskunnan kritiikkiä:  kulutus kuluttamisen (muodin, yhdenmukaisuuden paineen, mukavuuden ylellisyyden…) vuoksi vie henkistä energiaa kuluttaa aikaa kuluttaa luonnonvaroja latistaa kulttuuria pakottaa tekemään liikaa työtä palvelee vain voitonpyyntiä tyydyttää keinotekoisia tarpeita normipaine – pakko kuluttaa vieraantuminen

14 kulutusyhteiskunnan käsitteen kritiikkiä:  unohtaa eriarvoisuuden  todelliset luokkaerot muodostuvat omistus- ja tuotantosuhteiden perusteella  ei erottele yhteiskunnan rakenteellisia ryhmiä toisistaan  kuluttajuus on näennäisesti kaikkia yhdistävä etu  vääristää valtasuhteita (monopolikapitalismi, teknologia, asiantuntijat)

15 Miksi kulutus kuitenkin on tärkeää? Eric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika (1994): Hiipivä maanjäristys n. 1950-1970:  maailman teollisuustuotanto 4x  teollisuustuotteiden maailmankauppa 10x  viljasato/ha 2x  öljyn kulutus 3x  autojen määrä esim Italia n 0,5 milj  15 milj  turismi Espanjaan ja Italiaan n 55 milj. 1980  ydinvoima, suihkumoottori, muovi, kemia, transistori, televisio, puhelin, pesukone, jääkaappi, pakastin, … Hobsbawm 1994, luku 9

16 Malthusilainen kritiikki Thomas Malthus: Essay on the Principle of Population (1798)  seksuaalivietti on voimakkaampi kuin itsesäilytysvietti  väestö kasvaa geometrisessä sarjassa 1,2,4,8,16,32,… ravinnon tuotanto aritmeettisessa 1,2,3,4,…  tulojen lisäys johtaa väestönkasvuun joka on sitä suurempi  palkkojen korottaminen ei poista kurjuutta

17 1970-luvun uusmalthusilainen kritiikki:  työvoiman uusintamistarpeet kasvavat  työn rasittavuus kasvaa (köyhtyminen)  nuoruus pitenee  koulutusvaatimukset kasvavat  ylituotanto/alikulutus  väärät tarpeet

18 romanttinen kritiikki  Wolfgang Haug (1971): tavaraestetiikka  käyttöarvojen ja elämäntavan kritiikki (yhdenmukaisuuden paine, ulkoaohjautuvuus)  tavaramuoto leimaa ja alistaa käyttöarvot ja todellisen ihmisyyden (pääomalogiikka)  emansipaatio

19 “... lajin vapautuminen ei ole enää mahdollista hallitsevan luokan ja sitä edustavien henkilöiden paljastamisen kautta, jotka tukevat valtansa sitä peittävillä aparaateilla. Vapautuminen on mahdollista vain paljastamalla esineet - myöhäiskapitalismin tuottama roska, jossa sen yhteiskunnalliset suhteet kristallisoituvat.... Tavaramuoto, jossa käyttöarvo jo osoittaa kuolon merkkejä kantaa itsessään murskautumisensa tendenssiä... Pakkaus on lopullisesti saanut voiton tuotteesta - käyttöarvo on tuhoutunut. Kulutamme mainoksia kun syömme ja juomme, ja niillä me ravitsemme itsemme. Meidän on hylättävä esineet vapauttaaksemme ihmiset nauttimaan niistä. Esineet, jotka eivät ole sitä mitä ne esittävät, ovat instituutioita - objektiivista hengettömyyttä. Myös luonnenaamion käsite on haihtunut tyhjiin: naamioiden takana ei ole enää kasvoja.” (Krahl 1971, 84).

20 Kulutussosiologian ”semioottinen käänne” Roland Barthes (1957, 1964,…1977): esseitä ”semiologiasta”, merkityksen teoriasta, kirjallisuudesta, muodista ja kulutuksesta Jean Baudrillard: Système des objets (1968); Pour une critique de l’économie politique du signe (1972)  vaihdon kohteena symbolit ja merkitykset, eivät esineet Paul Willis: Profane Culture (1978); Koulun penkiltä palkkatyöhön (1984/1976)  monet muutkin Centre for Contemporary Cultural Studies (”Birminghamin koulukunta”) –ryhmän edustajat Raymond Williams, Angela McRobbie, Stuart Hall, Dick Hebdige, John Clarke, Tony Jefferson, Brian Roberts  homologia, ala- ja emokulttuuri

21 Sulkunen, Alasuutari, Nätkin, Kinnunen: Lähiöravintola 1985. homologia, työväenluokan emokulttuuri, yhteiskunnan rakennemuutos Falk, Gronow, Ilmonen, Lehtonen ym.

22 Päätelmiä: seurausten politiikka rationaalinen (uusmalthusilainen) ja romanttinen kritiikki ovat täydentäviä ja ristiriitaisia "eetoksia". Esim. huume- politiikka: onko käyttäjä uhri vai sankari? mutta yhteiskuntateoriasta ei löydy kriteerejä hyvälle ja huonolle kulutukselle symboliset käyttöarvot tärkeitä ("tuhlaus", transgressio) kulutus aiheuttaa kustannuksia muille  kulutus/elämäntapa on sosiaalinen side seuraustensa vuoksi

23