Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY/HYKS

Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain laukeava keuhkoputkien ahtautuminen hengitysteiden lisääntynyt herkkyys monille ärsykkeille (hyperreaktiviteetti)

Astma on luonteeltaan vaihteleva Allergeeni Infektio Rasitus Kylmä ilma Paljon Oireita Avaava lääke tarvittaessa Visa hur astma varierar över tiden och triggas av olika faktorer som inte alltid kan påverkas av patienten eller doktorn. Visa hur vi genom att variera underhållsdosen med Symbicort kan möta dessa variationer och få en bättre astmakontroll. Understryka vikten av att behandla astma dynamiskt och symtomstyrt. Rätt dos vid rätt tillfälle! Med variabel dosering höjer vi underhållsdosen ordentligt när patienten exv har vaknat några nätter i rad eller använt sin Bricanyl vid upprepade tillfällen. En viktig faktor för att få denna effekt tror vi är TID. Att patienten reagerar snabbt på sina tidiga symtom genom att inte bara använda sin symtomlindrare utan även inhaltionssteroiden. (Tänk på, om frågan kommer upp, att det är en myt att en hög fast dosering förhindrar försämringar och exacerbationer, se SMART). Vähän aika

Riskitekijät  astman ehkäisy Tärkein riskitekijä on sisarusten ja vanhempien astma/atopia Allerginen nuha Passiivinen tupakointi ja tupakointi riskitekijöitä Imetyksellä voi olla merkitystä (>3 kk?) Kotieläimet lisäävät herkistymisen ja hengitystieallergian riskiä, mutta eläimille altistuminen voi vähtentää astman riskiä Tietyt ammatit (leipurit, kemian teollisuus, elintarviketyöntekijät, hitsaajat, hammashoitolan työntekijät...)

Astman patofysiologiaa

Astmaatikon keuhkoputki pahenemisvaiheessa

Asthma: Clinical expression and molecular mechanisms Robert F. Lemanske Jr., William W. Busse. JACI 2010

Terveen bronkuksen limakalvo Astmaatikon bronkuksen limakalvo

Limakalvomuutokset astmassa Tulehdussoluja runsaasti limakalvon pinnan vaurio Tyvikalvon paksuuntuminen Verisuonten läpäisevyys plasmaa pääsee soluvälitilaan turvotus Sileän lihaksen paksuuntuminen Limasolujen lisääntyminen värekarvasoluihin nähden

Perusdiagnostiikkaa

Astman diagnoosi perustuu Keuhkojen toimintahäiriön osoittamiseen vaihteleva ja ainakin osittain palautuva bronkusobstruktio ja Oireisiin: yskä limaneritys hengenahdistus hengityksen vinkuminen toistuvat keuhkoputkitulehdukset väsymys, huono yleiskunto erityisesti lapsilla Yskää voi olla mihin vuorokauden aikaan tahansa, erityisesti yöyskä viittaa astmaan Yskään liittyy usein limannousu, mutta yskä voi olla kuivaa Rasitus, allergeenit, kylmä ilma voivat laukaista yskän Lapsilla on myös rasituksen välttämistä (lapsi välttää esim. fyysisesti rasittavia leikkejä), myös kasvun hidastuminen voi olla yksi löydös

Astmaoireita aiheuttavat/pahentavat: hengitystieinfektiot allergeenit rasitus kylmä ilma tupakansavu pölyt, hajut, käryt, kemikaalit stressi ASA-yliherkillä tulehduskipulääkkeet allergeenit ovat yleensä hengitettäviä allergeeneja, mutta myös ruoka-aineallergiaan voi liittyä vaikeitakin astmakohtauksia (esim. pähkinät, kala) ASA-yliherkkyyttä esiintyy noin 10%:lla suomalaisista astmaatikoista

Potilaan näkemys oireista Suomen Lääkärilehti 2008

Astman diagnostiikka Esitiedot (oireet, allergiat, suku) Kliininen status (usein normaali) Keuhkofunktiotutkimukset: PEF-kotiseuranta (PEak Flow = uloshengityksen huippuvirtaus) spirometria hyperreaktiviteetin osoitus (histamiini- tai metakoliinialtistuskoe) rasituskoe Laboratoriokokeet (poissulkuna pvk,crp/La, yskös- tai b-eosinofiilit) Röntgentutkimukset (keuhkortg, nenän sivuontelot) Allergiatutkimukset (Prick-ihonpistokokeet tai IgE-seula verestä) Astman diagnostiikan peruslähtökohta on osoittaa bronkusten labiliteetti, ja sen yhteys potilaan oireisiin. Diagnoosin edellytyksenä on tietty objektiivinen mittaustulos, astman korvauskriteerit ovat samat kuin astman diagnostiset kriteerit, mutta toisaalta osalla potilaista tyypillisestä taudinkuvasta ja hyvästä hoitovasteesta huolimatta emme vain saa dokumentoitua diagnostisia löydöksiä. Tutkimuksista paikallisesti on hyvä keskustella – mitä on saatavana, mikä on alueellinen työnjako

Keuhkofunktiotutkimukset Perustutkimukset PEF (Peak Flow= uloshengityksen huippuvirtaus) kotimittauksena spirometria ja bronkodilataatiokoe Lisätutkimuksina (erikoissairaanhoidossa): epäspesifit altistuskokeet (histamiinille, metakoliinille) spesifit altistuskokeet (harvoin, esim jauhoaltistus), yleensä ammattiastmaa epäiltäessä uloshengitysilman typpioksidi (eosinof. tulehdus) hyperreaktiviteetin osoittaminen perusterveydenhuollossa ei onnistu läheskään kaikissa sairaanhoitopiireissä. Usein tämä tutkimus kuuluu lähinnä erikoissairaanhoitoon.

Tärkeä työkalu

Diagnostinen PEF-seuranta: 2 vk 1.viikko: aamulla ja illalla PEFx3 * saa ottaa oireisiin bronkodilatoivaa lääkettä jos oireita esim. yöllä - lisäpuhalluksia (kirjataan ylös) 2.viikko tai molemmat viikot: PEFx3, sen jälkeen bronkodilatoiva lääke ja 15 min kuluttua uudelleen PEFx3 lisäpuhallukset jos oireita, lääkitystä tarvittaessa myös oireisiin Bronkodilatoiva lääke = lyhytvaikutteinen avaava lääke eli β2-sympatomimeetti salbutamoli 200-400 µg tai terbutaliini 0.5 mg Puhallukset myös oireiden yhteydessä ylimääräisenä *uusi päivä hoito –päivitys tulee jättämään pois

Ikä, pituus ”Oma viitearvo” Moodi 3/2011 22

Pitkittynyttä yskää kuukausia, limaa nousee Mies 30 v. tupakoimaton Pitkittynyttä yskää kuukausia, limaa nousee Rasituksen sieto huonontunut, lenkkeilyn aikana ja sen jälkeen hengenahdistusta v.pituus 180 cm paino 73 kg Suvussa on astmaa toisella kahdesta veljistä, potilaalla on kissa-allergia ja lisäksi keväisin on nuhaa ja silmien kutinaa ollut useana viime vuotena. On muuten terve, ei ole ollut lääkärin hoidossa. Kertoo juoksevansa kolme kertaa viikossa noin tunnin juoksulenkkejä, ja viime aikoina lenkin jälkeen hengitys tuntuu vaikeammalta ja kokee jaksavansa huonommin juosta, henki tuntuu ”leikkaavan kiinni” välillä. PEF-seurantaa ei ole tehty. Keskustelua yleisön kanssa, mitä nyt kannattaa tehdä, PEF-seurannan tarve?, Lääkehoidon aloituksen ajankohta? Onko kyseessä astma? 25

PEF-seuranta – astmalle diagnostiset löydökset Bronkodilaatiovaste: (PEFpost – PEFpre)/ PEFpre parenema ≥15% ja ≥ 60 litraa/min merkittävä 2 viikon seuranta-aikana vähintään 3:sti ja/tai Vuorokausivaihtelu: (PEFilta-PEFaamu) / (PEFilta+PEFaamu)/2 vuorokausivaihtelu ≥20% ja ≥60 litraa/min merkittävä Steroidihoitokokeessa PEF-tason paranema (5vrk keskiarvot) ≥20%

Merkitsevä muutos: vähintään 15 % ja ≥ 60 l/min

Kortikosteroidihoitokoe diagnostiikassa : Hoitokokeilu peroraalisella kortisonilla (prednisolon 30-40 mg x1 2-3 viikon ajan) inhaloitavalla kortisonilla (esim. beclometasoni tai budesonidi 1600 µg/vrk tai flutikasoni 1000µg/vrk) Diagnostinen löydös: hoitokokeilun lopussa FEV1 suurenee vähintään 15 % (ja >200 ml) tai PEF-arvot suurenevat usean vuorokauden mittausjakson aikana keskimäärin vähintään 20 % PEF-arvot suositellaan laskettavaksi 5 vrk ennen lääkitystä ja 5 viimeistä vuorokautta lääkityksen aikana Kortikosteroidihoitokokeessa ei ole määritetty tarkkoja hoitojaksoja, käypä hoito -ohje sanoo: Kortikosteroidihoitokoetta voidaan käyttää diagnostiikan apuna (malli aikuisille; lapsille soveltaen). Potilaalle annetaan 30–40 mg prednisolonia suun kautta 2–3 viikon ajan. Hoidon alussa ja lopussa suoritetaan spirometriatutkimus ja hoidon aikana seurataan päivittäin aamun ja illan PEF-arvoja. Hoitovaste katsotaan merkittäväksi, mikäli FEV1 parantuu vähintään 15 % ja 200 ml tai keskimääräiset PEF-arvot paranevat vähintään 20 % (vertailukohteina mieluiten viisi vuorokautta ennen lääkityksen aloittamista ja viisi viimeistä vuorokautta). Hoitokoe voidaan suorittaa myös inhaloitavalla kortikosteroidilla (beklometasonia tai budesonidia 1.6 mg/vrk tai flutikasonia 1.0 mg/vrk). Alvesco-annos??

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden tutkiminen Voimakas tai kohtalaisen voimakas hypereaktiviteetti on astmalle spesifinen Histamiinialtistus diagnostinen raja on < 0.4 mg histamiinia Tai metakoliinialtistus diagnostinen raja on < 0.6 mg metakoliinia

Keuhkoputkien supistumisherkkyyden (hyperreaktiviteetin) tutkiminen Potilas hengittää nousevia pitoisuuksia ainetta ja mitataan sekuntikapasiteettia tai PEF:ta Ilmoitetaan PD15-arvoina (provocative dose) annos, joka laskee puhallusarvoja 15 % histamiinille PD15 alle 0.1 mg = voimakas, alle 0.4 mg = kohtalaisen voimakas ja < 1.6 mg = lievä hyperreaktiviteetti

Hengitysteiden limakalvon tulehdus 5-10 % Astman kaltainen tulehdus terveet 5% ASTMA

Jos astmaan sopivia oireita on, diagnostisia kriteereitä ei Astmalle viitteelliset muutokset (PEF:ssä 10-15 % BD-vaste, 10-19 % vrk-vaihtelu) astma on - KELA-kriteerit eivät täyty hoidetaan kuten astmaa Kaikki löydökset normaalin rajoissa astman kaltainen oireisto hoidetaan empiirisesti 1-3 kk inhalaatiosteroidikuurilla jos oireita infektion aikana - jaksottainen hoito

Astma ja keuhkoahtaumatauti – eri sairauksia

Hoitolinjat, lääkehoito ja lääkkeetön hoito

Astmahoidon kehitys Ensim.inhaloitava steroidi 1972 Lyhytvaik. ß2-agonistien runsas käyttö 1975 LABA ja inh steroidi Kips et al, AJRCCM 2000 Pauwels et al, NEJM 1997 Greening et al, Lancet 1992 Lyhytvaik. ß2-agonistit huon. astmakontrollin Kombinaatio-hoito 1980 1985 2000 1990 1995 Bronkospasmi Tulehdus Remodelling

Hyvän hoitotasapaino/sairauden hallinta: Ei oireita (yskä, ahdistus, vinkuna) Ei poissaoloja astman vuoksi (työ, koulu, harrastukset) Ei yöheräämisiä Ei oirelääkkeen käyttöä Ei rasitusoireita Vakaa PEF-taso Pahenemisvaiheita vähän/ei ollenkaan

PEF- tavoitteet astmassa astman diagnostiikassa vuorokausivaihtelun seuranta bronkodilaatiovasteen seuranta astman lääkehoidon tehon seuranta (hyvän tilanteen PEF-lukemat) tyydyttävä hoitotasapaino 100 - 80 % parhaasta PEF-lukemasta tai yli 85 % optimaalisesta PEF-tasosta PEF-seuranta opettaa tuntemaan oman astman ja ennakoimaan pahenemisvaiheet

Aikainen hoidon aloitus kannattaa

Paraneminen aamu-PEF:ssä oireiden keston mukaan

Astman lääkehoidon periaatteet Hoidon kulmakivenä sisäänhengittettävä anti-inflammatorinen lääkitys Kohtauslääke jokaiselle potilaalle Hoidon tehostaminen, kun pelkkä inhaloitava kortikosteroidi ei riitä pitkävaikutteinen sympatomimeetti kombinaatiovalmiste leukotrieeniantagonisti

Hoidon oikea toteutus Hoitava lääke säännöllisesti (sisäänhengitettävä kortisoni) Avaava lääke vain tarvittaessa – ei juuri koskaan yksin vaan aina hoitava lääke Avaavan lääkkeen tarpeen lisääntyminen viittaa astmatulehduksen pahentumiseen etsitään syy ja hoidetaan se tarvittaessa lisätään astmalääkitystä Potilasohjaus on kaiken a ja o

Inhaloitavien kortikosteroidien vaikutusmekanismit Vähentävät tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa Vähentävät tulehdussolujen tarttumista verisuonen seinämään Vähentävät turvotusta vähentämällä verisuonten läpäisevyyttä Vähentävät limantuottoa Korjaavat limakalvovauriota

Budesonidin teho astmatulehdukseen

Kortikosteroidien ekvipotentit annokset Lääke Matala annos (µg) Keskisuuri annos (µg) Suuri annos (µg) Beclometasoni 200-500 >500-1000 >1000-2000 Budesonidi 200-400 >400-800 >800-1600 Flutikasoni 100-250 >250-500 Mometasoni >800-1200 Siklesonidi 80-160 >160-320 >320-1280

Inhaloitavien kortikosteroidien annosvasteet Kankanranta ja Moilanen SLL 2005

Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit Vaikuttavat suoraan sileään lihakseen β2reseptorin kautta relaksoiden lihaksen Käytetään tarvittaessa, ei säännöllisesti – myös ennaltaehkäisevästi Jos tarve päivittäistä, tulehdusta hoitava lääkitys ei ole riittävä!

Lyhytvaikutteiset beeta2agonistit Salbutamoli (Buventol, Ventoline, Airomir) Terbutaliini (Bricanyl) Fenoteroli (kombinaatiossa Atrovent comp)

Pitkävaikutteiset beeta-agonistit Salmeteroli (50 µgx2) (Serevent) käytetään säännöllisesti päivittäin annostelu 2 kertaa vrk:ssa Formoteroli (6-12 µgx2) (Formoterol, Oxis) nopea- ja pitkävaikutteinen voidaan käyttää myös tarvittaessa EI KOSKAAN ILMAN INHALAATIOSTEROIDIA

Beeta-agonistien vaikutuksen alku ja kesto Kankaanranta ja Moilanen SLL 2005

Kombinaatiovalmisteet Flutikasoni+salmeteroli (Seretide®), budesonidi+formoteroli (Symbicort®), beclometasoni+formoteroli (Innovair®) Kun pelkkä inhalaatiosteroidi ei riitä avaavan lääkkeen tarve päivittäistä rasitusastmaoireilua yöllisiä heräämisiä astmaoireisiin Sivuvaikutukset! Parempi hoitomyöntyvyys

Hoitoa yhdellä inhalaattorilla: SMART (Symbicort® Maintenance and Reliever Therapy) SMART on astman hoitoa yhdellä ainoalla inhalaattorilla (vain Symbicort®-valmisteella) Potilaat ottavat säännöllisen päivittäisen annoksen yhdistelmävalmistetta, ja oireiden ilmaantuessa ottavaa samaa lääkettä Erillistä avaavaa lääkettä ei tarvita Soveltuu vain osalle potilaista Etuna: avaavan lääkkeen teho tuntuu ja menee aina samalla hoitavaa lääkettä (komplianssi ainakin osalla ↑) 51

Kombinaatiovalmiste vs yksittäisvalmisteet

Hoidon sivuvaikutukset Inhalaatiokortikosteroidit äänen käheytyminen suun ja nielun sieni-infektiot hammasvauriot oman kortisolituotannon suppressio suurilla annoksilla osteoporoosi isoilla annoksilla ihon oheneminen ja mustelmat, harmaakaihi, glaucoma...

Inhalaatiolääkkeen kulku

Hoidon sivuvaikutukset Beeta2agonistit takykardia vapina hypokalemia (?) yksinään käytettynä pahentavat hyperreaktiviteettia astmatulehduksen maskeerautuminen Toleranssin kehittyminen

Kromonit astman hoidossa Kromoglikaatti, nedokromiili Vaihtoehtona inhaloitavalla kortikosteroidille Anti-inflammatorinen teho heikohko Kallis hinta Tiheä annostelu (4-2 kertaa päivässä) Käyttöalueet hankalan yskän hoidossa rasitusastman hoidossa äänityöläiselle kortisonia pelkäävälle?

EG2-positive eosinophils, mm-2 Before After Before After Before After Before After Salmeteroli Flutikasoni Kromogl. Plasebo Lindqvist et al JACI 2003

Kromoglikaatti vs budesonidi lapsilla

Antikolinergit astman hoidossa Avaavana lääkkeenä, kun beeta2agonisti ei käy Vanhuksilla Yskä, limaisuus (erityisesti tupakoivilla) Avaava teho hitaammin Sivuvaikutuksen vähäisiä (virtsaumpi harvoin)

Antileukotrieenit Leukotrieenireseptorin salpaajat vaikutus CysLT1-reseptorin kautta keuhkoputkia avaava teho anti-inflammatorinen teho - heikompi kuin steroidilla, vain osalla hyötyä (10-20 %) erityiskorvattavuus: montelukasti, tsafirlukasti etu annostelussa – tablettimuoto ainoana lääkkeenä?? – yleensä lisälääke ASA-allergiset, atoopikot Haitat ovat vähäiset Tablettimuoto on edullinen komplianssin kannalta

Teofylliinin käyttö astmassa Halpa lääke - tablettimuodossa Kapea terapeuttinen leveys (pitoisuus 25-100 µmol/l), sivuvaikutuksia paljon Bronkodilatoiva ja lievä anti-inflammatorinen vaikutus + mucociliar clearence paranee Stimuloi hengitystä (pallean supistusvoima paranee) Merkitys astmalääkkeenä vähäinen - annos pieni 100-200 mg x1

Immunomodulaattorit Infliksimabi (Remicade) Omalitsumabi TNF--vasta-aine sporadisia kokeiluja Omalitsumabi IgE-vasta-aine sc-injektio 4 viikon välein tehokas vaikeassa allergiassa kallis

Lääkehoidon portaat aikuisilla ja yli 5-vuotiailla lapsilla Valitse yksi matala annos ICS + pitkävaikutteinen b2-agonisti (LABA) keskisuuri annos ICS matala annos ICS+LTA matala annos ICS+theofylliini Lisää yksi tai useampi (keski) suuri annos ICS + LABA LTA theofylliini Valitse yksi matala annos hengitettävää kortikosteroidia (ICS) leukotrieeni-antagonisti (LTA) Hoitotasapainon mukaan: jos astma osittain hallinnassa, harkitse lääkityksen tehostamista hallinnan saavuttamiseksi jos astma ei hallinnassa tehosta lääkitystä kunnes hallinta on saavutettu kun astma hallinnassa, ylläpidä tilanne ja etsi pienin ylläpitävä lääkitystaso www.ginasthma.com 63

Astman muu hoito Nenästeroidit Antihistamiinit Siedätyshoito astmaatikon allergisen nuhan hoito on tärkeää! Antihistamiinit allergiaoireiden hoitoon Siedätyshoito Tupakoinnin välttäminen - lopettaminen Liikunta! Ammatinvalinta

Seuranta diagnoosin jälkeen

Astman hoidon seuranta Kontrolli ainakin vuosittain PEF-seuranta omahoidossa ennen vastaanottoa Spirometria jos primaaristi on epänormaali - kontrolloi tupakoiva astmaatikko - seuranta astman ollessa oireinen, eikä hoito auta Oireiden seuranta (yskä, yöoireet, rasitusastma, ahdistus, vinkuna)

Miten hoidon tehoa seurataan? Vointi – oireet yöheräämiset rasitusastmaoireet rasituksen sieto – erityisesti lapsilla ”astmakohtaukset” pitkittyvät yskät avaavan lääkkeen tarve Astmatestin käyttö PEF-seuranta (spirometria)

Astmatesti

Lääkitystä tarpeen mukaan säädetään hoitotasapainon perusteella

Astman hallinnan tasot HALLINNASSA (kaikki alla olevat) OSITTAIN HALLINNASSA (joku alla olevista viikon aikana) EI HALLINNASSA Päiväaikaiset oireet ei lainkaan (alle kahdesti viikossa) useammin kuin kahdesti viikossa kolme tai useampi ”osittaisen hallinnan” piirrettä viikon aikana Aktiviteetin rajoitteet yksikin Yöoireet / heräily Avaavan oirelääkkeen tarve ≤ 2 kertaa viikossa Keuhkofunktio (PEF tai FEV1)¤ normaali alle 80% omasta parhaasta Pahenemisvaiheet yksi vuodessa* yksi* *Pahenemisvaihe vaatii aina lääkityksen arviointia. Määritelmän mukaan pahenemisvaihe tarkoittaa aina ”ei hallinnassa” -viikkoa ¤ Spirometrimittaus on epävarma menetelmä alle 6-vuotiailla lapsilla www.ginasthma.com 71

Astman hallintaan perustuva hoitostrategia Hallinnan taso Hoitotoimenpide Hallinnassa Ylläpidä tilanne ja hae matalin ylläpitävä porras Osittain hallinnassa Harkitse tehostamista hallinnan saavuttamiseksi Ei hallinnassa Tehosta kunnes hallinnassa Pahenemisvaihe Hoida pahenemisvaihe kevennä tehosta www.ginasthma.com 72

Astma epätasapainossa? Infektio (sinuiitti!) Allergeenialtistus tms pahentava tekijä Nenän tukkoisuus - allerginen nuha Onko lääkkeitä käytetty onko käytetty lainkaan tai vähän/väärin onko inhalaatiotekniikka oikea Tupakointi! Refluksitauti Astmaatikolle sopimattomat lääkkeet Pelkkä taudin pahenemisvaihe

Astman huonosta tasapainosta kertoo: Avaavan lääkkeen käyttö lisääntyy avaavan lääkkeen teho huononee Pahenemisvaiheen oireet: yskä ja limaisuus lisääntyvät yöheräämiset ahdistukseen/nukkuminen onnistuu istuma-asennossa rasituksen sieto huononee (rasitusastma)

Astman pahenemisvaiheen kehitys Tattersfield et al, 1999

Astman pahenemisvaiheen hoito: Kaksinkertaista tai nelinkertaista hengitettävä kortisoniannos Avaava lääke tarpeen mukaan Selvitä pahenemisvaiheen syy, ja hoida sen mukaan Kortisonikuuri per os: Prednisolon 40 mg x1 7 vrk Tarvittaessa bronkodilataattori nebulisaattorilla, hoito päivystyksessä/sairaalassa

Lääkehoidon karikkoja aikuisilla Huono komplianssi Puutteellineninhalaatiotekniikka Potilas käyttää vain avaavaa lääkettä – hinta ja vaikutus! Tupakointi pahentaa hengitystietulehdusta heikentää keuhkojen toimintaa normaalia enemmän aiheuttaa enemmän pahenemisvaiheita, kuolleisuutta, huonontaa elämänlaatua heikentää kortikosteroidin vaikutusta altistaa hengitystietulehduksille Piilevä infektio Epätavallinen allergeenialtistus

Astmaatikkojen tupakointi Pietinalho et al Duodecim 2008

Astma erityisryhmillä käsitellään mentor-opetuksessa: raskaus ja astma ammattiastma urheilijan astma vanhuksen astma astma ja muut sairaudet ASA-allergiset KELA:n erityiskorvattavuus

Milloin lähete erikoissairaanhoitoon? Onko diagnoosi oikea? Tilannearviosta ja hoidon tehostamisesta huolimatta hoitotasapaino on huono Raskaana olevat oireilijat Lääkkeistä hankalia haittavaikutuksia Työkykyongelmat astman vuoksi Ammattiastmaepäilyt

Ohjattu omahoito

Ohjattu omahoito = Tehokas potilasohjaus + potilaan oma-aloitteisesti käynnistämät toimenpiteet Oireiden tunnistaminen, ärsykkeiden välttäminen, lääkehoidon toteutus, PEF-kotimittaukset ja liikunta

Omahoito – astmatietoutta potilaalle Patofysiologia-tulehduksellinen sairaus Hoidon merkitys-tulehduksen korjaaminen Lääkkeetön hoito-miten voi itse vaikuttaa Hoidon sivuvaikutukset Astman pahenemisvaiheen tunnistaminen - milloin lääkäriin? Hengitystieinfektiot astmapotilaalla

Yksilöllinen ohjaus

Tuomas Jartti ja Timo Vanto Suomen Lääkärilehti 2010;65(15):1331-1333

Omahoito antaa potilaalle: Tietotaitoa hallita omaa sairauttaan autonomiaa Mahdollisuuden optimaaliseen lääkitykseen mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia Paremman hoitotasapainon ja elämänlaadun Itseluottamusta ja turvallisuutta 86

Astman ohjattu omahoito kannattaa: Omahoito vähentää sairaalakäyntejä (RR 0.64) ensiapukäyntejä (RR 0.82) ylimääräisiä vastaanottoja (RR 0.68) poissaoloja (RR 0.79) yöllisiä astmaoireita (RR 0.79) Omahoito parantaa elämänlaatua Ei vaikutusta keuhkofunktioon Cochrane database of systematic reviews 2003

Randomised comparison of guided self management and traditional treatment of asthma over one year. Insidence free survival Lahdensuo et al. BMJ 1996;748-752

Allerginen nuha ja astma Nuhapotilaista 20-50 % sairastaa astmaa Astmapotilaista noin 80 % kärsii nuhasta Nuha on itsenäinen astman riskitekijä atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa Copenhagen Allergy Study: siitepölyn laukaisema astma – 41 % allerginen nuha ei siitepölynuhaa – 0.1 %:lla siitepölyastma

Allergisen nuhan haittavaikutukset Väsymys ja uneliaisuus ”Cognitive impairment” Nenän tukkoisuus - suuhengitys kuiva ja mahdollisesti kylmä ilma alahengitysteihin siivilätoiminta ja ilmankostutus vaikeutuu Elämänlaatu huononee

Nuhan hoidon vaikutukset astmaan Hyperreaktiviteetti lievittyy Keuhkofunktio voi tulla paremmaksi Astman oireet lievittyvät Aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan estää astmaan sairastuminen? Elämänlaatu paranee ja suoriutuminen työssä/koulussa kohenee

Hoidon vaikutukset astmaan hyperreaktiviteetti lievittyy keuhkofunktio voi tulla paremmaksi astman oireet lievittyvät aikaisella hoidolla/preventiolla voidaan estää astmaan sairastuminen? elämänlaatu paranee ja suoriutuminen työssä/koulussa kohenee

Siedätyshoidon vaikutukset: lääkitys- pisteytys Pichler CE et al Allergy 2001;56(4):301-306

Allergisen nuhan hoito allergeenin välttäminen - vaikeaa lääkehoito paikalliset lääkkeet (kromonit, antihistamiinit, kortikosteroidit) antihistamiinit leukotrieenisalpaajat siedätyshoito immunoterapia - esim. omalizumabi

Lääkkeetön hoito Tupakoimatto-muus Liikunta Painonhallinta Suolahuone Tärkeimmät Tupakoimatto-muus Liikunta Painonhallinta Osa astmaatikoista hyötyy Suolahuone Nenähuuhte-lukannu Sisäilman huomioiminen

Mitä teet jos hoitotasapaino on hyvä? Tavoitteena on pienin määrä lääkitystä, joka pitää hoitotasapainon hyvänä Lääkkeiden vähentäminen LÄÄKÄRIn/HOITAJAn (ei potilaan) antamien ohjeiden mukaan Minimi 3-6 kk hyvää hoitotasapainoa Määräaikaiskontrollit myös hyvässä hoitotasapainossa oleville