ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Advertisements

Hyvinvointikuvaus käytäntönä – tukea terveyden edistämisen suunnitteluun.
ELINTARVIKEKEHITYKSEN OSAAMISKESKUSOHJELMA Foodwest Oy.
Alueellinen terveyden edistäminen - Etelä-Pohjanmaan malli
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelman asiantuntijaryhmä
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2007 / RA-M TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA ”Kasvun haasteita, kilpailukyvyn perustaa: sujuvaa.
Well Life Center -Hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus- Laurean Pohjois-Tapiolan kampus Metsänpojankuja 3, Espoo.
Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman valmistelu Työpaja Tampere.
VALOVUOSI = km IHMISIÄ = 1 IHMINEN / km LINNUNRATA Ø = VALOVUOTTA
Asiakas- ja ihmislähtöinen yhteistoiminta-alue Siika- Pyhäjokilaakso
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
Elinkeinokalatalouden strategian ja toimintaohjelman valmistelu
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus - D e österbottniska landskapens kompetenscentrum inom det sociala området - SONet.
Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin tavoitteet Seutuhallituksen tavoiteseminaari Kuntajohtajakokous Maankäyttö- ja rakennetyöryhmä.
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Veli-Matti Karppinen 2006 Nakertaja – Hetteenmäen kyläyhdistys ry.
Hyvinvointitieto Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiatyössä Nuorta ei jätetä -seminaari Kristiina Niemi Hyvinvoinnin valtatie -hanke Keski-Pohjanmaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
Väli-Suomen Ikäkaste Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus Päivi Niiranen Projektikoordinaattori.
Kaupunginvaltuusto § xx 1. Kemijärvi 2020 ”Vedenvälkettä ja vihreää kultaa” Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu-
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
PARAS – ITÄ-UUDENMAAN ALUEVAIHE - maakunnallinen yhteistyö -Itä-Uudenmaan malli Tuula Jäppinen AKO
Hyvinvointia maaseudulle luovuuden keinoin Kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja Pirkko Liisi Kuhmonen Opetusministeriö YTR:n hankeseminaari
Hyvinvointiteknologia sosiaalisten innovaatioiden välineenä Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma ITÄ-SUOMEN INNOVATIIVISET TOIMET.
Etelä-Pohjanmaan liitto Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen luova yrittäjyysmaakunta Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma
VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUS VISIO 2012 Kehittyvä, kilpailukykyinen, ympäristöä arvostava ja kansainvälinen teollisuusseutu Turvallinen, elinvoimainen ja.
Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,
MITÄ SUOMALAISET AJATTELEVAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA?
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma.
HANKKEIDEN VALINTAMENETTELY JA PÄÄTÖKSENTEKO KUOPIO IISALMI VARKAUS Timo Ollila, Itä-Suomen lääninhallitus.
Oulaskankaan yhteistoiminta alue Alustava toimintasuunnitelma 02/2007 – Vaihe 1 esiselvitys Vaihe 2 yhteistoiminta- alueen suunnittelu Vaihe.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS –TAVOITE ITÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA
Lähipalveluseminaari RAY Hyvän tahdon pelejä!
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
LUONNONTUOTEALAN YRITTÄJYYS MENESTYKSEEN – pohjoiskarjalaisia näkökulmia Juha Rutanen, Irja Mäkitalo, Katri Kranni Luonnontuotealan teemaryhmä Aluetilaisuus,
Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007 –
SeAMK kehittämisohjelma Kehittämisseminaari Tapio Varmola.
Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Eksote Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintarakenteet 2013.
JJ RAY Avustusosasto1 MITEN RAY:N UUSI AVUSTUSSTRATEGIA HUOMIOI ERITYISRYHMÄT? Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Janne Juvakka.
Hyvinvointipalvelujen (sote) uudistaminen SDP POHDINTAA.
Päivärinne Terveyden edistämisen rakenteet Salossa Marita Päivärinne terveyden edistämisen koordinaattori.
TURKU 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki.
Rakennetaan kumppanuutta Pohjois-Savossa Seija Korhonen Järjestöfoorumi Kuopio
Seminaarin kokoava puheenvuoro LasSe –hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Arja Hastrup.
Strategiaperusta ja ohjelmat
Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Luova ja osallistava Suomi Kreativa och delaktiga Finland
Sote-uudistus ja Porin kaupunki
1. Järjestöjen työ näkyväksi tietoa kunnille, Siun sotelle
Jaana Joutsiluoma ja Minttu Ojanen
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Kulttuurista hyvinvointia Pirkanmaalla Tampere
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Mikä muuttuu HYTEssä ja SOTEssa 2021?
Hyvä käytäntö - Hyvinvoinnin palvelukartta
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Esityksen transkriptio:

ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030 Projektipäällikkö Mervi Lehtola 020 124 4107, 050 – 514 7168 mervi.lehtola@etela-pohjanmaa.fi 5.6.2006

Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2030 tausta: kuntajohdon neuvottelutilaisuus (tammikuu 2004) EPSHP:n aloite hyvinvointialan kokonaissuunnitelman laatimiseksi (kevät 2004) Maakuntahallitus päätti ”käynnistää hyvinvointialan ohjelman valmistelun osana maakuntasuunnitelman tarkistusprosessia”. (26.4.2004)  myöhemmin painopisteeksi tarkentuneet peruspalvelut kytkentä PARAS-hankkeeseen (kevät 2005) Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelmatyön organisoiminen Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma -hanke alk. 1.5.2005 ohjausryhmä (pj. Tapio Liinamaa) toiminut myös PARAS-hankkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen teemaryhmänä ”peruspalveluohjelmatiimi” Mervi Lehtola (5.6.2006)

Ohjelman hyväksyminen ja seuranta ohjelman velvoittavuus asiakirjan käsittely ohjausryhmä 10.4.2006 maakuntahallitus 24.4.2006 maakuntavaltuusto 5.6.2006 (ja elokuu 2006) Maakuntahallitus arvioi ohjelman uusimistarvetta vähintään neljän vuoden välein. Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelman visio (E-P:n maakuntasuunnitelma 2030) ”Etelä-Pohjanmaa on luova, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyysmaakunta, jossa osaaminen, elinkeinot, hyvinvointi ja saavutettavuus kehittyvät ajassa. Ihmiset ja yritykset haluavat valita Etelä-Pohjanmaan asuin- ja toimintaympäristökseen kiinnostavien arvojen, viihtyisyyden ja kilpailukyvyn vuoksi.” Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelman strategiset tavoitteet Nykyisille ja uusille asukkaille tarjotaan viihtyisä ja hyvän elämän mahdollistava asuin- ja elinympäristö. Hyvinvointipalvelut tuotetaan taloudellisesti kestävästi ja rajoja ylittäen mutta kansalaisia tasa-arvoisesti palvellen. Hyvinvointiin panostetaan ennaltaehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla. Yrittäjyys laajentuu hyvinvointipalvelujen tuotantoon. Työpaikat, rakennettu, kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä sosiaalinen ympäristö ja maakunnan hyvä saavutettavuus muodostavat hyvinvoinnin laatutekijät. Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelman yleiset kehittämistavoitteet terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ihmisten ja alueiden tasa-arvoisuus palvelutuotannon kustannustehokkuus kuntien välisen yhteistyön kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen palveluosaaminen ja koulutus Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelman toimenpide-ehdotukset (1/2) Tuetaan alueellista ja paikallista, terveyspoliittista strategia- ja ohjelmatyötä. Tuetaan kuntia palvelujen järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Käynnistetään toimiala- ja palvelukohtaisia prosesseja, jotka tähtäävät ylikunnallisen yhteistyön tiivistämiseen. Laaditaan maakunnallisten erityispalvelujen järjestämistä koskeva selvitys. Vahvistetaan rakenteita ja menetelmiä, jotka helpottavat peruspalveluja koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa tarvittavan alueellisen tiedon tuottamista, välittämistä ja hyödyntämistä. Vahvistetaan palvelujen saavutettavuutta. Mervi Lehtola (5.6.2006)

Peruspalveluohjelman toimenpide-ehdotukset (2/2) Kiinnitetään huomiota peruspalveluja tuottavan henkilöstön riittävyyden, osaamisen ja jaksamisen kysymyksiin. Kehitetään alueellista hyvinvointiklusteria laatimalla klusteriohjelma ja sopimalla eri toimijoiden työnjaosta. Tehostetaan merkittävästi peruspalvelujen tuottamista tukevaa tietojärjestelmäyhteistyötä ja järjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja sosiaalista pääomaa esimerkiksi lisäämällä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia, tukemalla järjestötoimintaa ja järjestämällä kansalaistoimintaan liittyvää koulutusta. Mervi Lehtola (5.6.2006)