Montaasielokuva, impressionismi, ekspressionismi & Ruotsi Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Montaasielokuva, impressionismi, ekspressionismi & Ruotsi

Ruotsalaisen elokuvan kultakausi Svenska Biografteatern AB perustetaan vuonna 1907 Esikuvana Nordisk Film Yhtiö tuottaa menestyselokuvia vuodesta 1912 Kolme keskeistä ohjaajaa: Georg af Klecker, Victor Sjöström ja Mauritz Stiller Ohjaajat ammentavat pohjolan maisemista, kansalliskirjallisuudesta ja ruotsalaisesta kulttuurista Hillitty vähäeleinen tyyli, pitkät otot, syvätarkka kuvaus Ensimmäisiä merkittäviä kansallisia elokuvia? Vaihtoehto Hollywood-elokuvalle Maailmansodan päätyttyä elokuvat menestyvät maailmalla Sekä kriitikko- että yleisömenestyksiä esim. Suomessa Keskeiset ohjaajat siirtyvät 1920-luvun alussa Hollywoodiin Ruotsalaisesta kansallisesta elokuvasta malli muille maille

Ruotsalaisia elokuvia GEORG AF KLECKER: Dödsritten under cirkuskupolen (1912) VICTOR SJÖSTRÖM: Ingeborg Holm (1913), Terje Vigen (1917), Berg-Ejvind och hans hustru (1918), Ingmarssönerna (1920), Körkarlen (1921) MAURITZ STILLER: Thomas Graals bästa film (1917), Sången om den eldröda blomman (1919), Herr Arnes Pengar (1920), Erotikon (1920), Johan (1921), Gösta Berlings saga (1924) JOHN W. BRUNIUS: Fänrik Ståls sägner (1926)

Greta Garbo (1905-1990)

Vladimir Tatlin – Monument for the third international

Montaasielokuva Lokakuun vallankumouksen jälkeen tuotantomäärät laskevat rajusti 1920-luvun taitteessa maassa enimmäkseen ulkomaisia elokuvia Elokuvateollisuus kansallistetaan vuonna 1919 Maahan valtiollinen elokuvakoulu Lev Kuleshov opettaa koulussa vuodesta 1920 Lenin: ”Kaikista taiteista elokuva on meille tärkein” Pulaa elokuvakalustosta ja raakafilmistä Kuleshovin efekti Yleisön reaktio on vähemmän riippuvainen yksittäisestä otoksesta kuin otosten suhteesta toisiinsa Uudet tekijät mieltävät montaasin elokuvan perustaksi Teoria ja käytäntö tukevat toinen toisiaan Sergei Eisenstein luo eheimmän montaasikäsityksen Elokuvateollisuus toipuu vuosikymmenen puolivälissä

Montaasielokuvan tyylipiirteitä Editointi (montaasi) Otospituudet lyhyitä Leikkausrytmin nopeus vaihtelee kohtauksien mukaan Yhden liikkeen esittäminen useassa otoksessa Osan tai vaiheen poistaminen liikesarjasta Otoksissa päällekkäisyyksiä Tila-aika-jatkumo ei ole eheä Elokuvissa diegesikseen kuulumattomia otoksia Innovatiivinen kuvaus ja erikoistehosteet Yksittäisten otosten oltava vaikuttavia tehokkaiden liitosten luomiseksi Elokuvien aiheet usein lähihistoriasta Väkijoukot elokuvien keskiössä Sosiaaliset voimat käynnistävät syiden ja seurausten ketjun Näyttämöllepano pääosin realistista, mutta joukossa tyylittelyä

Neuvostoelokuvan tekijöitä Lev Kulsehov: Mr. Westin ihmeelliset seikkailut Bolshevikkien maassa (1924) Sergei Eisenstein: Panssarilaiva Potemkin (1925) Vsevolod Pudovkin: Pietarin viimeiset päivät (1927) Boris Barnet: Talo Trubjana kadun varrella (1927) Dziga Vertov: Mies ja elokuvakamera (1929) Alexander Dovzhenko: Maa (1930) Grigori Kozintsev, Leonid Trauberg ja Sergei Yutkevich: Pokhozhdeneiya Otyabriny (1924) FEKS-ryhmittymä (Factory of the Eccenric Actor)

Sergei Eisenstein (1898-1948)

Claude Monet - Sunrise

Ranska ja impressionismi Sodan päätyttyä Hollywood-elokuvat valtaavat suurilta osin Ranskan elokuvamarkkinat Hallitus ei rajoita elokuvien maahantuontia Samanaikaisesti ranskalaisten elokuvien vienti hiipunut Ranskan elokuvateollisuus ei ollut kehittynyt sotavuosina Monien studioiden kalusto vanhentunutta Vuosikymmenen taitteessa uudet ohjaajat astuvat kentälle Suhtautuvat elokuvaan taiteena Monet myös teoreetikoita (keskeinen käsite: photogenié) Impressionismi kukoistaa vuosina 1918-1929 Naturalistinen näytteleminen Ulkokuvaus Henkilöhahmojen subjektiviteetti tarinoiden keskiössä Innovatiivinen kuvaus ja leikkaus tunteiden kuvastamisessa Impressionistiset elokuvat eivät menesty viennissä

Impressionistisia elokuvia LOUIS DELLUC: Fumée noire (1920), Le silence (1920), La femme de nulle part (1922) JEAN EPSTEIN: Coeur fidèle (1923), La chute de la maison Usher (1928) GERMAINE DULAC: Fête espagnol (1919) MARCEL L'HERBIER: El Dorado (1921), L'inhumaine (1923), L'argent (1929) ABEL GANCE: La Dixième symphonie (1918), J'accuse (1918), La roue (1922), Napoléon vu par Abel Gance (1927)

Abel Gance (1889-1981)

Franz Marc – Deer in the forest

Saksa ja ekspressionismi Elokuvia ei tuoda Saksaan vuosina 1916-1920 Saksalaiset tuotannot menestyvät kotimaassa Sotavuosia seurasi raskas inflaatio Suojaa kotimarkkinoita ulkomaisilta elokuvilta Elokuvateollisuus (erityisesti vienti) menestyy inflaation turvin Historiallinen spektaakkeli Italialaiset tuotannot esikuvina Kamarinäytelmä Muutaman henkilöhahmon varaan rakennettuja tarinoita Useimmat melankolisia ja Carl Meyerin kirjoittamia Ekspressionismi Kuvakompositiot tarinan kustannuksella korostettuja Vääristyneet muodot ja liioittelu Tanssimainen tai luonnoton näytteleminen Kertomuksissa fantasia- ja kauhuelementtejä, jotka motivoivat tyyliä

Ekspressionistisia elokuvia ROBERT WIENE: Das Kabinett des Dr. Caligari (1919), Genuine (1920) Raskolnikov (1923), Orlachs Hände (1924) PAUL LENI: Das Wachsenfigurenkabinett (1924) FRITZ LANG: Die Spinnen (1919), Dr. Mabuse, der Spieler (1922), Niebelungen: Die Siegfried (1924), Nibelungen: Kriemhilds Rache (1924), Metropolis (1927) FRIEDRICH WILHELM MURNAU: Nosferatu: Eine Symphonie des Grauens (1922), Phantom (1922), Faust: Eine deutsche Volkssage (1926)

Kammerspiel-elokuvia LEOPOLD JESSNER: Hintertreppe (1921) LULU PICK: Scherben (1921) CARL THEODOR DREYER: Michael (1924) F.W. MURNAU: Der Letzte Mann (1924), Die Freudlose Gasse (1925), Geheimnisse einer Seele (1926), Die Büchse von Pandora (1928), Tagebuch einer Verlorenen (1929)

Friedrich Wilhelm Murnau (1888-1931)