Retoriikka Retoriikka on aina keskuudessamme Retoriikan tavoitteena esiintyjän, väitteen, tuotteen tms. uskottavuuden lisääminen, suostuttelu (persuasion) Retoriikasta on monenlaisia käsityksiä: retoriikka argumentaation täydentäjänä (Aristoteles), argumentaatiolle vastakkaisena (Platon), tai argumentaatio osana retoriikkaa (Perelman, Billig) Retoriikka ymmärretään yleensä kuitenkin korostetummin strategisena toimintana, kun taas argumentaatiossa korostuu ratkaisuhakuisuus.

Mitä ”ratkaisu” tarkoittaa? Tilanteinen yksimielisyys: joku saa yleisön puolelleen Ratkaisu, joka tehdään siitä huolimatta, että yksimielisyyttä ei saavuteta (äänestystulos, asiantuntija-arviointi, oikeuden päätös) Yksimielisyys, joka saavutetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja argumenttien avulla Ratkaisu, joka ”osuu oikeaan”: synnyttää kestävää ympäristöä, aikaa kestävää arkkitehtuuria, taloudellista menestystä, jne.

Retoriikan kolmijako ETHOS: puhujan uskottavuuden varmistaminen, yleisökonstruktio (esim. uskottavuus asiantuntijana, ”katu-uskottavuus”) PATHOS: yleisön mielentilaan, arvoihin ja tunteisiin vetoaminen LOGOS: itse puheen kyky osoittaa haluttu asia joko aidosti (argumentti) tai näennäisesti (Aristoteles: Retoriikka)

Retoriikan keinoja Humiliaatio: itsensä alentaminen, vaatimattomuus (”joka itsensä alentaa, se ylennetään”) Kvantitatiivinen argumentti, jossa viitataan suuriin tai tarkkoihin lukuihin niiden vakuuttavuuden vuoksi Kvalitatiivinen argumentti, jossa korostetaan yleisön arvostamia ominaisuuksia puolustettavassa kohteessa tai päinvastoin Halutun atmosfäärin luominen Naurajien saaminen puolelleen Kvasi-looginen argumentti eli ”melkein pätevä” päätelmä

Esimerkki: asuntopolitiikka ”Suomessa asuminen on hyvin markkinavaltainen alue ja erityisen markkinavaltaisia ovat pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Aravavuokra-asuntoja lainoitettiin vuonna 2002 Helsingin asuntokannasta vain vajaa promille eli 276 asuntoa.” (Juntto 2003, 59)

Esimerkki: markkinointi Matinkylän uusi keskus, Espoo ”Keskustan on oltava asukkaidensa hyvinvointia ja yhdyskunnan tasapainoista kehitystä edistävä 2000-luvun elämäntyylit ja arvot huomioon ottava vetovoimainen ja omaleimainen osa kaupunkia, jonka keskeisiä ominaisuuksia ovat lisäksi: tarkoituksenmukaisuus, toimivuus, terveellisyys, turvallisuus, toteutuskelpoisuus, taloudellisuus, tasa-arvoisuus ja kauneus.” ”Tasakorkeaa lähiömäistä rakentamista on vältetty.”

Esityksen klassinen retorinen rakenne Johdanto: puhujan ja aiheen esittely Pääväitteen esittely Tärkeimmät perustelut Vasta-argumenttien tarkastelu ja kumoaminen Mahdolliset lisäperustelut Yhteenveto

Esimerkki: paradoksaalinen avaus ”Minun ihannekaupunkini on pienimittakaavainen, tiivis, mutta harva” (Osmo Soininvaara kolumninsa avauslauseessa, Helsingin Uutiset 5.1.2005)

AAA - tapaustutkimuksia ABB Strömbergin alue Yhdyskuntarakenteellisesti sopiva täydennysrakentamiseen Ei merkittäviä menetyksiä luonnolle tai virkistykselle Hyvä yhteistyö kaupungin ja keskeisen maanomistajan välillä, vähän asukkaita alunperin Teollisuuden ja asumisen läheisyys potentiaalinen ongelma ”Osattomien” eli tulevien asukkaiden ääni ei kuulu

AAA - tapaustutkimuksia ”Asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kerrosalan suurta määrää. Asuntorakentamisen sijoittaminen olemassa oleva tuotantotoiminta huomioon ottaen johtaa kantakaupunkimaiseen tiiveyteen ja kauttaaltaan melko korkeaan rakentamiseen.” ”Strömbergin tehtaista ei ole havaittu hajuhaittoja.”

AAA - tapaustutkimuksia Friisilän alue, Espoo Poikkeusluvilla rakentunut pientaloalue Alueen saattaminen kaavoituksen piiriin Rakennusoikeuden kaksinkertaistaminen olevaan verrattuna Vahva kaupunki, useita ”heikkoja” osallisia Tiivistämistä ei argumentoitu, vuorovaikutusta ei dokumentoitu

AAA - tapaustutkimuksia Friisilän alue, Espoo ”Alue on kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta tarkoitus säilyttää nykyisen luonteisena pientaloalueena.” ”Kun tontit rakentuvat vähitellen vaikutukset Friisilän miljöökuvaan pysyvät hallittuina...Friisilän alueen täydentävästä pientalorakentamisesta huolimatta pientaloasumisen ajallisten arvojen ja rakennuskannan monimuotoisuuden säilyttäminen on edelleen mahdollista.”