Esteettömyystyö rakennusten osalta Kaupungininsinööri, ohjausryhmän puheenjohtaja Matti- Pekka Rasilainen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Projektinjohtaja, Helsinki kaikille -projekti
Advertisements

KELPO projekti Tuija Ikäläinen, koordinaattori
Kuntamarkkinat Helsinki
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Silta -hanke Maahanmuuttajanuoren tukeminen ja ohjaaminen Vantaa Silta-ryhmä Vantaan aikuisopisto Espoo Omnia Aikuisopisto.
Yhteistoiminnallinen oppiminen ja tiedon rakentaminen Esitys laadullisten lähestymistapojen kokeilemisesta HyvAMO-hankkeessa Heli Saarikoski,
Joukkoliikenteen esteettömyys Oulun kaupungin keskustassa OuJEE.
ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen RAY:n rahoitus 2007 – 2008 Helsingin kaupungin rahoitus (Helsinki.
1 Invalidiliitto 1 Esteettömyysprojekti Tavoite: • lisätä osaamista ja tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä Kolme vastuualuetta – kolme asiantuntijaa.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 1 Miten välittää tietoa esteettömyydestä? Esteettömyysluokitus sosiaali- ja.
Valtavirtaistaminen käytäntöön (2010 – 2012) -hanke
Helsinki kaikille –projektin toiminta vuonna 2007 Koordinointiosa Yleisten suunnittelu- ja toteutusohjeiden laadinta • Esteettömyyden arviointimenetelmän.
Terveyskeskuksen tilat ja esteettömyys
Lahden museoiden tiedotustoiminta
Tampereen ympäristökuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Kangasalan liikenneturvallisuusryhmän kokous
Vammais- ja esteettömyysasiamiehen tehtävistä
Julkiseen rakentamiseen vaikuttaminen Espoossa
Metropolian tietoturvapolitiikka Tai miltä se voisi näyttää.
Korkeakoulujen esteettömyysverkoston tulevaisuuden toimintamalli: Keskustelua verkoston olemuksesta ja toiminnoista ESOK.
Helsingin esteettömyystyön onnistumiset ja haasteet Ohjausryhmän puheenjohtaja Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen
Keski-Uudenmaan teatteri KUT & TEOS-hankkeen hedelmät.
1 Valtakunnallinen laajennetun työssäoppimisen kokeilu painoviestinnän alalla – Kokeilun, projektin sisältö ja tavoitteet - Kokeiluissa.
T Personal SE assignment Project progress tracking and control.
Ruuti - nuorten vaikuttaminen Helsingissä. Ruuti-toiminnan päämäärä Jokaisella nuorella on vähintään yksi myönteinen kokemus vaikuttamisesta.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Liikuntaviraston koulutuspäivä
ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry Toimivia ohjeita rakennuksiin.
Päihdetyön kehittäminen kunnissa ja seutukunnissa Orivesi Matti Mäkelä Pikassos Oy.
Helsingin kaupungin koulut Peruskouluja 131 Lukioita 18 Ammatillisia oppilaitoksia 3 Pajoja 4 Oppilaita Koulu- ja oppilaitosrakennuksia n. 250.
O PPIMISYMPÄRISTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU KIRKOU - Kirjasto, koulu ja koulukirjasto –hanke Tutkivaa ja oivaltavaa oppijaa yhteistyössä tukien!
HALLINTOKUNNAT JA ESTEETTÖMYYDEN TARVE - HANKE Niina Kilpelä, Kynnys ry.
1 Invalidiliitto ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen RAY:n rahoitus 2007 – 2008 Helsingin kaupungin rahoitus.
Hei, katsotaanpa netistä miten pääsen auditorioon! "Esteettömyys oppilaitoksissa" – tietopohja rakennusten opastuksen välineenä Seija Örn, Pohjois-Karjalan.
Esteettömät oppimisympäristöt JAMK-ESOK
Toimipisterekisteri ja Palvelukartta Esteettömyys
Tukea terveyskeskusten kehittämistyöhön Outi Elonheimo Dosentti, LKT, kehittämisasiantuntija Terveyskeskusten kehittämistyön katselmus, tiedotustilaisuus.
Sairaalaopetuksen kehittäminen Helsingissä 2010 Saireke-seminaari Auroran koulussa
2002–2011. Pilottiesteettömyyssuunnitelmat Aleksanterinkatu Töölönlahti Vuosaari Internet-sivut Esitteet Esteettömyyskirjasto.
RDA/Kilda-tilannekatsaus 09/2014 Marja-Liisa Seppälä.
Toteutuuko yhdenvertaisuus kuntien verkkopalveluissa? Selkokieliseminaari Kuntatalo Sami Älli Kehitysvammaliitto / Papunet verkkopalveluyksikkö.
Terveyskeskuksen tilat ja esteettömyys Toimivia ohjeita rakennuksiin Helsinki kaikille –projektin verkostoseminaari Pirjo Sipiläinen, arkkitehti,
HELSINKI KAIKILLE Verkostoseminaari Raimo K. Saarinen Kaupungininsinööri Ohjausryhmän puheenjohtaja Helsinki kaikille -projekti.
Tutkijakehittäjät Lastenlääkäri Leena Isotalo , Vantaan tk
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ TykePartner III–hanke 2008 – ohjausryhmä.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioinnin esteettömyysluokitus Sari Valjakka,
YTHS:n integraatio VIRTAAN. Tilanne nyt YTHS otti yhteyttä CSC:hen Virta-tietojen saamiseksi erityisesti opiskelijoitten läsnäolotiedon osalta YTHS:n.
HELSINKI KAIKILLE Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve -hanke luotu työmenetelmä, jonka avulla saadaan kattavat ja yksityiskohtaisemmat ohjeet siitä,
Viitearkkitehtuurin luonne, käyttötarpeet ja käyttäjät Pekka Linna, CSC.
Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto VAMPO-päätösseminaari,
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
Esteettömän opiskelun huominen Opetusneuvos Birgitta Vuorinen ESOK-hankkeen loppuseminaari Iiris,
Sarana - Työelämän moniammatillinen oppimis- ja kehittämisareena - sosiaalialan pilotoinnista visioita hyvinvointialalle 4/2010-3/ Helsinki.
Kaupunkiakatemia Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki KATUTILA JA KATUJEN KULTTUURIT Case Helsingin kaupungintalon "Lab”
Koulutuksen tavoite Tavoitteena on, kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia havaita ja arvioida kotonaan asuvien asiakkaidensa palo-
Esteettömyysasioiden neuvottelukunta
Esteettömyysrekisterin esittely
1.6. Matkakeskus 1. Keskustan kehittäminen Kustannukset: Aikataulu:
Liite PALVO II hankeorganisaatio ja projektit
Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen ja liikenneturvallisuustyön käynnistäminen - Raportointi.
STM:n hallinnonalan uutissovellus
Avoimen tiedon tavoitteet
Kaavoitus ja liikennesuunnittelu
Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve -hanke
Saatteeksi PP-pohjan käyttäjälle
Tiekartta hyviin lähiöihin
Production line simulation model
Esteettömyyden huomioiminen Kaisa-talohankkeessa
KOSTI Sähköinen Helsingin kaupungin ostotilausjärjestelmä
Julkisuus Ymmärrettävyys Avoin toiminta Hallinto mahdollistajana.
Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve -hanke
RANKU 3 -hanke Ravinneneutraali toiminta kunnan käytännöksi
Esityksen transkriptio:

Esteettömyystyö rakennusten osalta Kaupungininsinööri, ohjausryhmän puheenjohtaja Matti- Pekka Rasilainen

Esteettömyysstrategian tavoitteet viedään toteutukseen seuraavien periaatteiden mukaisesti: Kaupungin virastojen ja laitosten toimintaan sisällytetään esteettömyyden huomioonottaminen kaikilla tasoilla. Kaikki uudis- ja korjausrakentaminen on esteetöntä ja korkeatasoista sekä noudattaa esteettömyysasioissa kaupungin hyväksymiä suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Esteettömyyden toteutus perustuu käyttäjien esteettömyystarpeisiin ja suunnittelu tapahtuu käyttäjäkeskeisesti ja vuorovaikutteisesti kaikki käyttäjä- ja sidosryhmät huomioon ottaen.

Esteettömyyskorjaukset kytketään aina, kun se on mahdollista olemassa oleviin rakennushankkeisiin. Ellei sopivia hankkeita ole, toteutetaan esteettömyyskorjaukset erillisinä hankkeina. Kunnossapidolla taataan julkisten alueiden ja rakennusten säilyminen käyttökuntoisina ja esteettöminä kaikissa olosuhteissa. Vastuu esteettömyyskartoituksista ja –korjauksista on hallintokunnilla, koordinointi Helsinki kaikille –projektilla. Helsinki kaikille –projekti tekee hallintokuntien kanssa yhteistyötä ohjeistuksien laadinnassa ja kartoituksien organisoimisessa.

Esteettömiä ratkaisuja - kuvitettu opas rakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen suomeksi ja ruotsiksi  hissit  hygieniatilat  kokoustilat  luiskat  materiaalit ja värit  opasteet  ovet ja tuulikaapit  palvelutiskit  portaat ja käsijohteet  pyörätuolihissit  sisäänkäynnit ja pihajärjestelyt  valaistus Opas on vapaasti kopioitavissa Helsinki kaikille –projektin internet-sivuilta

Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve – hanke: menetelmä kehitettiin kolmen hallintokunnan kanssa yhteistyössä ja testaus sosiaali- ja opetusviraston sekä terveyskeskuksen toimipisteissä, vuonna 2008 kohteina uimahalli ja päiväkoti Hallintokuntien välinen yhteistyöryhmä: kokoontuu neljä kertaa vuodessa, tavoitteena soveltaa esteettömyystavoitteita käytännön suunnitteluun Osallistuminen ESKEH-projektiin: tavoitteena luoda yleisesti hyväksyttävä rakennusten esteettömyyden arviointimenetelmä, johon kuuluu arviointikriteerien ja kartoituslomakkeiden lisäksi koulutusmalli ja opas kartoittamisen suorittamiseksi terminaalien kartoitus alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa: metro-, juna- ja linja-autoterminaalit

Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määritetyt erikoistason kohteet Haasteena rakennusten suuri määrä hallintokuntien tulee käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit, ulkoalueiden esteettömyysarviointi mukaan tilasuunnitteluun tuloksekkainta on, että tämä työ tehdään samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa kokonaisuuden kannalta perusteltua, että esteettömyystyö alkaa niiltä alueilta, joille on laadittu alueellinen esteettömyyssuunnitelma