ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen 2007-2008 Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry Toimivia ohjeita rakennuksiin.

Esitys aiheesta: "ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen 2007-2008 Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry Toimivia ohjeita rakennuksiin."— Esityksen transkriptio:

1 ESKEH-projekti Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry Toimivia ohjeita rakennuksiin Helsinki kaikille -projektin verkostoseminaari ESKEH tulee sanoista Esteettömyyden arviointimenetelmän ja kartoituslomakkeen kehittäminen. Projektia rahoittavat Raha-automaattiyhdistys ja ulkoalueiden kartoitusmenetelmän osalta Helsinki kaikille -projekti. Projekti alkoi viime vuoden maaliskuussa ja kestää tämän vuoden loppuun. Kerron mitä tehty tähän mennessä, kokemuksia ja haasteita Ja mitä jatkossa

2 ESKEH-projekti Tavoitteet
luoda yleisesti hyväksytty rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmä, johon kuuluu: esteettömyyden kartoituskriteerit ja kartoituslomakkeet manuaali, joka opastaa kartoituslomakkeiden ja ‑työkalujen käyttöön suunnitelma esteettömyyskartoittajien koulutussisällöksi ja koulutuksen järjestämiseksi Projektin tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmä, johon kuuluu:

3 ESKEH-projekti Tausta erilaisia tarkistuslistoja, käyttö kirjavaa
ongelmina subjektiivisuus ja yhteismitattomuus rakennusten peruskorjausta edeltävien kuntokartoitusten osana olisi aina tehtävä myös esteettömyyskartoitus → korjaamisen tietotarpeiden tyydyttäminen YM:n korjausrakentamisen strategiassa toivotaan, että ympäristöä ja korjausrakentamista koskevaa seuranta- ja inventointitietoa lisätään Projekti perustettiin, koska oli ja on yhä olemassa monia erilaisia esteettömyyden kartoitusmenetelmiä ja lomakkeita. Ongelmana on lomakkeiden ja tarkistuslistojen yhteismitattomuus ja subjektiivisuus. Subjektiivisuus on toki vammaisjärjestöjen perustehtävä vammaryhmänsä edunvalvonnassa, mutta esteettömyyskartoitusten tarkoituksena on palvella kaikkia ympäristön käyttäjiä. Projektin tavoitteena onkin saada yhdistettyä eri järjestöjen ja yhteistyötahojen tieto ja taito ja luoda menetelmä, joka huomioi rakennetun ympäristön esteettömyyden kaikkien kannalta, niin liikkumis- ja toimimisesteisten kuin siivous- ja huoltokärryjä työntävän henkilökunnan kannalta. Tavoitteena on myös saada esteettömyyskartoitus järjestelmällisesti mukaan kuntoarvioon tai peruskorjaushankkeen tarveselvitysvaiheeseen.

4 ESKEH-projekti Yhteistyötahot: • Esteettömyysyhdistys ry
• Kuulonhuoltoliitto ry • Kynnys ry • Näkövammaisten keskusliitto ry • Rullaten ry • Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU ry • Suomen Reumaliitto ry • Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP • Vanhustyön keskusliitto ry Projekti on seuraavien järjestöjen yhteishanke

5 ESKEH-projekti Sidosryhmät:
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Sosiaali- ja terveysministeriö • Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus STAKES • Sotera-instituutti / TKK Suomen Arkkitehtiliitto SAFA • Suomen Kuntaliitto • Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS Työterveyslaitos • Ympäristöministeriö

6 ESKEH-projekti Kartoitusmenetelmä
Strukturoitu malli, joka perustuu rakennuslainsäädäntöön ja suunnitteluohjeisiin ja oppaisiin (mm. RT-kortit, SuRaKu-ohjekortit) Tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä tilojen kartoittamiseen Lomakkeet: julkisen liikenteen pysäkki-, pysäköinti-, kulku sisäänkäynnille, sisäänkäynti, aula ja asiakaspalvelu, säilytystilat, kulkureitit sisätiloissa ja tasonvaihto (portaat, luiska, hissit) kokoontumistilat, kirjasto, ravintola, pukeutumis- ja peseytymistilat, esteetön wc, sauna, uima-allastilat akustiikka ja valaistus Kartoituksen tavoitteena on selvittää esteettömyyden ongelmakohdat ja raportoida toimenpide-ehdotukset Luotu kartoitusmenetelmä perustuu strukturoituihin lomakkeisiin, mikä tuo kartoituksiin järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta. Nyt pilottivaiheessa oleva kartoitusmenetelmä sisältää kartoituslomakkeita seuraavista kohteista ja tiloista: - julkisen liikenteen pysäkki, piha-alue, sisäänkäynti, aula ja neuvonta, säilytystilat, kulkureitit sisätiloissa ja tasonvaihto (portaat, luiska, hissit) - kokoontumistilat, kirjasto, ravintola, esteetön wc, pukeutumis- ja peseytymistilat, sauna, uima-allastilat Lisäksi on omat lomakkeensa akustiikasta sekä valaistuksesta, mutta useimmiten nämä kysymykset sisältyvät osaksi edellä mainittuja tiloja. Kartoituksen tavoitteena on selvittää esteettömyyden ongelmakohdat ja raportoida toimenpide-ehdotukset Tällä hetkellä projektissa tuotetut kartoituslomakkeet toimivat kartoittajan apuna – mitä kokeneempi kartoittaja, sitä vähemmän hän tarvitsee lomakkeita tuekseen. Lomakkeisiin merkitään kohteessa havaitut ongelmat. Kartoittajien koulutus onkin esteettömyyskartoitusten perusta. Koulutusmalli on suunnitteilla yhteistyössä Kynnys ry:n ja Stakesin kanssa ja pilottikoulutus on tarkoitus toteuttaa ensi keväänä.

7 ESKEH-projekti KUKA? Kartoituksen voi suorittaa esteettömyyteen perehtynyt henkilö ja myöhemmin kartoitusmenetelmän käyttöön koulutettu henkilö MITEN? Kartoituksen laajuus tilauksen perusteella (asiakkaiden käyttämät tilat, henkilökunnan tilat, pelkkä opastusjärjestelmä) Tutustuminen kohteeseen ja asiakirjoihin Tiedotus ja henkilökunnan haastattelu Kartoituksessa mukana tilojen kiinteistövastaava tms. MILLOIN? Kartoituksilla ei ole merkitystä, ellei toimenpiteitä toteuteta Pohjatiedoksi ennen peruskorjaushanketta Kartoituksen voi siis suorittaa esteettömyyteen perehtynyt henkilö tai kartoittajan koulutuksen käynyt henkilö. Kartoituksen laajuus määräytyy tilaajan toiveiden tai peruskorjaukseen menevien tilojen perusteella, esimerkiksi haluaako tilan omistaja/kiinteistön haltija kartoittaa vain asiakkaiden käytössä olevat tilat, vai myös henkilökunnan tilat, vai pelkän opastusjärjestelmän ja kulunohjauksen rakennuksessa. Kartoituksen suunnitteluvaiheessa tutustutaan kohteen pohjapiirroksiin ja asiakirjoihin, kuten kohteessa tehtyihin asiakaspalautekyselyihin, kuntoarvioihin ja aikaisempiin korjauksiin jne. Kartoituksessa tulee olla mukana tilojen henkilökunnan edustaja, esim. kiinteistöstä vastaava henkilö, mikä mahdollistaa kartoittajien pääsyn kartoitettaviin tiloihin. Tällöin voi syntyä myös ahaa-elämyksiä, kun henkilökunnan edustaja näkee kartoituksessa esiin tulevat esteet kentällä. Näin henkilökunta saadaan myös paremmin sitoutumaan ehdotettaviin korjauksiin ja jopa innostumaan esteettömyydestä! Ei saa myöskään unohtaa tiedottamisen tärkeyttä. Henkilökunnalle, asiakkaille tai asukkaille on tiedotettava tulevasta esteettömyyskartoituksesta. Tässä yhteydessä on hyvä toteuttaa myös kohteen käyttäjäkyselyt ja haastattelut kartoituksen pohjatiedoksi.

8 Miten kartoitetaan? Kartoitusvälineet
asema- ja pohjapiirrokset (mitoitus, reitin suunnittelu) kartoituslomakkeet rullamitta (mm. kulkuaukot, kulkuväylät, porrasaskelmat) jousivaaka (oven avaamiseen tarvittava voima) kaltevuusmitta (luiskien jyrkkyyden mittaaminen) kamera (mustavalko kuva apuna kontrasteissa) luksimittari (valaistus, suuntaa antava) desibelimittari (taustamelu, suuntaa antava) induktiosilmukkatesteri (toimivuuden testaaminen) kenttävoimakkuus 200 mA/m (IEC normi) Pohjapiirrosten lukemisen ja mittanauhan käytön Kiki eilen teille esittelikin Lomakkeet Kaltevuusmitta (KUVA) Jousivaaka 10 N on noin 1 kg Luksimittari, valaistuksessa ainoa mitattava suure on luminanssi. Luksimittarilla saadaan kuitenkin suuntaa antavat tiedot valon määrästä ja tietoa voidaan verrata suosituksiin. Yleisissä paikoissa (esim. sisäänkäynnit ja odotustilat) ja kriittisissä paikoissa enemmän, esim. palvelutiskeillä luksia Jos paljon heittoja, niin tarvitaan tarkempi valaistuskartoitus ja -suunnitelma. Desibelimittari antaa samoin suuntaa antavia tietoja, esim. ulkoa kuuluva liikenteen melu, ilmastointilaitteiden hurina jne. Mittari on kuitenkin kallis ja sen käyttöä ei voida olettaa kartoituksessa. Induktiosilmukan testaamiseen on olemassa laite, mutta sen käytöstä on ristiriitaisia näkemyksiä. Mittarin avulla voi kuulla paremmin kuin kuulolaitteella T-asennolla kuunneltaessa. Mielestäni laite on kuitenkin hyvä apuväline kartoituksissa, sillä usein on käynyt niin, että tilassa sanotaan olevan i-silmukka, joka ei sitten kuitenkaan toimi. Laitteella voi todentaa induktiosilmukan toimimattomuuden. KOKEMUS OPETTAA!

9 ESKEH-projekti Tulosten raportointi:
kirjallinen ja kuvallinen raportti taulukko toimenpide-ehdotuksista ei ohjeisteta miten toimenpiteet tulisi tehdä mittatiedot ilmoitetaan, sillä raporttia saatetaan käyttää ohjeena korjaus­toimenpiteissä, jotka eivät vaadi erillistä suunnittelua, esim. kunnossapitotöissä raporttiin myönteisiä huomioita kohteen esteettömyydestä Kartoituksen tuloksista laaditaan kirjallinen ja kuvallinen raportti. Raportin loppuun liitetään yhteenvetotaulukko toimenpide-ehdotuksista. Toimenpide-ehdotuksissa ei ohjeisteta tarkasti miten toimenpiteet tulisi tehdä. Mittatiedot kuitenkin ilmoitetaan, sillä raporttia saatetaan käyttää ohjeena korjaustoimenpiteissä, jotka eivät vaadi erillistä suunnittelua, esim. kunnossapitotöissä. (Esim. lankavetimen lisääminen wc:n oveen, kerrottava mille korkeudelle tulee asentaa) Raportissa tuodaan esiin myös myönteisiä huomioita kohteen esteettömyydestä tilaajan motivoimiseksi.

10 ESKEH-projekti Tulosten raportointi:
1 Kiireellinen/vaarallinen. Tehtävä heti/samana vuonna Estää kulkua tai toimintaa. Budjetoidaan viimeistään ensi vuodeksi tai tehdään peruskorjauksen yhteydessä Vaikeuttaa kulkua. Budjetoidaan 3 vuoden sisälle tai tehdään peruskorjauksen yhteydessä T Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiat H Toimenpide voidaan tehdä huolto- ja kunnossapitotöinä S Toimenpide vaatii suunnittelua, päätöksen investoinnista ja rakenteellisia muutostöitä Toimenpide-ehdotukset luokitellaan niiden suoritustavan ja kiireellisyyden mukaan kolmeen luokkaan. Kiireellisyysluokitus perustuu Helsinki kaikille -projektin ulkoalueiden kartoitusmenetelmään. esim. putomis- ja törmäysvaaran estäminen, kontrastien lisääminen portaiden etureunoihin 2) esim. induktiosilmukoiden hankkiminen, LE-autopaikkojen lisääminen pysäköintialueelle 3) esim. rakennuksen kulunohjauksen ja opasteiden parantaminen T Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiat ovat helppoja toteuttaa - esim. sisäänkäyntien luona tai luiskissa ei käytetä kulkua vaikeuttavia irtonaisia kuramattoja, esteetöntä wc-tilaa ei käytetä varastona H Toimenpide, joka voidaan tehdä huolto- ja kunnossapitotöinä - on esim. kannettavan induktiosilmukan hankinta asiakaspalvelupisteeseen, lankavetimen lisääminen esteettömän wc-tilan oveen S Toimenpide, joka vaatii suunnittelua, päätöksen investoinnista ja rakenteellisia muutostöitä - on esim. sisäänkäynnin korjaaminen esteettömäksi rakentamalle luiska

11 ESKEH-projekti Kriteerit
Projektin tuloksena esitetään käyttöön nykyisiä määräyksiä ja ohjeita tarkempia kriteerejä, esim. porrashissin kantokyky 300 kg (sähköpyörätuoli) Projektin yhtenä tavoitteena on myös esittää käyttöön nykyisiä määräyksiä ja ohjeita tarkempia kriteerejä, esim. porrashissin kantokyvyn tulee olla 300 kg (nyk. n kg) (sähköpyörätuoli voi painaa jo itsessään kaksisataa kiloa) Vapaavuori case!!!

12 ESKEH-projekti Kartoitusopas Tilaajan ohje Kartoituksen suoritusohje
kartoituksesta saatavat hyödyt tilaajan vastuut ja tehtävät Kartoituksen suoritusohje kertoo mihin kartoituksessa tulee kiinnittää huomiota, jotta kartoitus palvelee kaikkien ihmisiä (valokuvia, piirrosohjeita) tarkat ohjeet mittausten ja arvioinnin tekemiseen mittaustyökalut ja käyttöohjeet asema- ja pohjapiirrosten lukemisesta käyttäjäkyselyn lomakepohja Kartoitusopas on ohjekirja sekä kartoituksen tilaajalle että kartoittajalle Tilaajan ohjeessa kerrotaan kartoituksesta saatavat hyödyt, millä pyritään motivoimaan kiinteistön omistajaa (säästö pitkällä aikavälillä, avustamisen tarve vähenee, sujuvoittaa liikennettä, asiakaspalvelu paranee, kaikki liikkuu pyörillä, joten kaikille viihtyisämpi ja miellyttävämpi ympäristö jne.) - tilaajan vastuut ja tehtävät kartoituksen aikana (tiedotus, yhteyshenkilön järjestäminen, asiakirjojen luovuttaminen käyttöön) Kartoituksen suoritusohjeessa kerrotaan - mihin kartoituksessa tulee kiinnittää huomiota, jotta kartoitus palvelee kaikkien ihmisiä - tarkat työohjeet, mm. miten mitataan portaiden käsijohteen korkeus taikka wc-tilan lavuaarin polvitilan syvyys ja mikä on oven vapaakulkuaukko - ohjeessa esitellään mittaustyökalut ja niiden käyttöohjeet (esim. luksimittari, induktiosilmukan testilaite) - ohjeissa kerrotaan myös lyhyesti pohjapiirrosten lukemisesta ja käytöstä kartoituksen apuna - oppaassa on myös käyttäjäkyselyn lomakepohja, jota voi muokata ja käyttää omassa kartoituksessa

13 ESKEH-projekti Pilotit

14 ESKEH-projekti Pilotit Svenska Handelshögskolan
Helsingin Invalidien Yhdistyksen Hevossalmen lomakeskus Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki Suomen liikunta ja urheilu, Helsinki Hyvinvointipalvelukeskus Taukokangas, Oulainen Kuopion kaupungin kirjasto Sokos Hotel Vuokatti, Snowpolis Vuokatti (Sotkamon kunnan kehitysyhtiö) ja Rantasipi Rukahovi Tulevat kohteet Jakomäen uimahalli ja päiväkoti (yhteistyössä Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve -hankkeen ja Stakesin kanssa)

15 Valaistuksen kartoittaminen
ESKEH-projekti Valaistuksen kartoittaminen Valaistuksen, häikäisyn ja kontrastien kartoittaminen haastavinta Esim. sisäänkäynnin ja valaistus Luksimittari, valaistuksessa ainoa mitattava suure on luminanssi. Luksimittarilla saadaan kuitenkin suuntaa antavat tiedot valon määrästä ja tietoa voidaan verrata suosituksiin. Yleisissä paikoissa (esim. sisäänkäynnit ja odotustilat) ja kriittisissä paikoissa enemmän, esim. palvelutiskeillä luksia Jos paljon heittoja, niin tarvitaan tarkempi valaistuskartoitus ja -suunnitelma. Kartoitetaan vain objektiivisesti todennettavissa olevat asiat. Muu arviointia, johon tarvitaan koulutusta ja kokemusta. Onko lasipintoja, onko ne merkitty asianmukaisesti onko porrasaskelmissa kontrastit onko asiakaspalvelupisteessä vastavalohäikäisyä onko kulkua ohjaavia pintamateriaaleja, opasteraitoja

16 Kuunteluolosuhteiden kartoittaminen
ESKEH-projekti Kuunteluolosuhteiden kartoittaminen Kuuloympäristö Kuunteluolosuhteita kartoittaessa on huomioitava myös valaistus - Valo tulee puhujan takaa, jolloin kasvot jäävät varjoon ja huuliota (suun liikettä puhuessa) vaikea seurata. Mittaamisen haasteet (desibelimittari, induktiosilmukkatesteri) Desibelimittari antaa samoin suuntaa antavia tietoja, esim. ulkoa kuuluva liikenteen melu, ilmastointilaitteiden hurina jne. Mittari on kuitenkin kallis ja sen käyttöä ei voida olettaa kartoituksessa. Induktiosilmukan testaamiseen on olemassa laite, mutta sen käytöstä on ristiriitaisia näkemyksiä. Mittarin avulla voi kuulla paremmin kuin kuulolaitteella T-asennolla kuunneltaessa. Mielestäni laite on kuitenkin hyvä apuväline kartoituksissa, sillä usein on käynyt niin, että tilassa sanotaan olevan i-silmukka, joka ei sitten kuitenkaan toimi. Laitteella voi todentaa induktiosilmukan toimimattomuuden. Kartoitetaan vain objektiivisesti todennettavissa olevat asiat. Muu arviointia, johon tarvitaan koulutusta ja kokemusta. - onko induktiosilmukka + äänentoisto, ja toimiiko onko auditoriossa valkokangas ja paikka tulkeille kirjoitustulkkausta varten onko hälytyslaitteissa myös valomerkki tai onko käytössä tärinähälytin jälkikaiunta-aikaa vaikea arvioida, voidaan katsoa onko tilassa käytetty akustoivia materiaaleja, onko kalusteita vaimentamassa ääntä, tai onko vain kovia pintoja, jotka heijastavat ääntä ja tekevät tilasta kaikuisan KOKEMUS OPETTAA!

17 ESKEH-projekti Kokemuksia ja haasteita
+ lomakkeet tarkkoja, niiden pohjalta helppo kirjoittaa raportti + kartoituksessa huomioidaan tilat monipuolisesti tarkkaan kartoitukseen kuluu paljon aikaa Miksi tarkka kartoitus? Ei riitä, että todetaan kohteessa olevan esteetön wc, sen tulee olla myös toimiva (usein ongelmana varusteiden sijainti, ulottuminen niihin) Tämän vuoden loppuun mennessä ESKEH-projekti tuottaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti: kartoituslomakkeet kartoitusoppaan koulutussuunnitelman Piloteista on tullut positiivista palautetta, muun muassa siitä, että + lomakkeisto on tarkka ja sen pohjalta on helppo kirjoittaa raportti + kartoituksessa huomioidaan tilat monipuolisesti, eri vammaryhmien kannalta Haastavana on puolestaan koettu se, että - tarkkaan kartoitukseen kuluu paljon työaikaa, varsinkin kun käytetään paperilomakkeita. ESKEHin jatkohankkeeksi kaavaillaankin ATK-pohjaisen kartoitustyökalun kehittämistä. Tällainen työkalu on jo olemassa Norjassa, jossa kävimme siihen projektin alkuvaiheessa tutustumassa. Työkalun avulla voidaan kartoittaa, raportoida ja esittää kohteen saavutettavuustiedot yleisölle internetissä. Ohjelman tuominen Suomeen osoittautui kuitenkin liian monimutkaiseksi ja kalliiksi (se vaatisi mm. kielellistä käännöstyötä ja kriteerien muuttamista Suomen vastaaviksi). Siitä on kuitenkin hyvä ottaa mallia. Jos hanketta lähdetään toteuttamaan yhteistyössä, kansallisena menetelmänä, ohjelman tulisi soveltua kartoituksen suunnitteluun, kartoittamiseen kentällä, tulosten raportointiin, tiedon luokitteluun sekä esittämiseen Internetissä käyttäjille. Visioin hieman: hyvänä kehityspohjana voisivat toimia nykyiset ATK-pohjaiset kartoitusmenetelmät. Yhdistetään niihin kaikki olemassa oleva osaaminen, Stakesin luokittelutyö, ESKEHin lomakkeet ja raportointi, paikkatietopohjainen karttahaku ja yhteys kiinteistörekisteriin - ja meillä on laajan käytön mahdollista kartoitus- ja raportointityökalu käytössämme!

18 ESKEH-projekti KIITOS!