Vapaa-ajankalastuksen toimintaympäristön muutos Petri Heinimaa, Päivi Eskelinen ja Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistamisen kuulemistilaisuus , Helsinki RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

Perustuu MMM:n tilaamaan erillisselvitykseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Kalastus nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa MMM:n www-sivut: Kalastuslain kokonaisuudistus ankalastus/kalastuslainkokonaisuudistus.html

Yhteiskunnallisia muutostekijöitä Väestömäärä kasvaa ja väestö vaurastuu Väestö ikääntyy Globalisaatio syvenee Kaupungistuminen jatkuu Teknologiat kehittyvät Kulutus kasvaa ja eriytyy Ekologiset ja eettiset arvot korostuvat Vapaa-ajan käyttö monipuolistuu

Vapaa-ajankalastuksen muutoksia Suomi suuri maa – kalastuksen käytännöt ja merkitys vaihtelevat –Mahdollisuudet erilaisia (etelä/pohjoinen, kaupunki/maaseutu, meri/sisävesi, järvet/joet, suuret vedet/pienvedet jne) Kalastusmuotojen eriytyminen jatkuu Verkkokalastus vähentynee Talvikalastus Etelä-Suomessa muuttuu Paine lähikalastuspaikkojen käyttöön kasvaa (< 30 km) Kalastusmatkailu kehittyy –Yksityisetkin alkavat käyttää enemmän kalastuspalveluita Harrastajamäärien muutokset, kasvaa vai vähenee? Muuttuuko mökkeilyyn liittyvä kalastus? –Nyt 2/5 kalastaa vain mökillä

Kalakantojen muutoksia Ilmastomuutoksen vaikutukset Vesien tilan kehittyminen Kevätkutuiset hyötyvät muutoksista –Kuha ja ahven runsastuvat –Tuleeko runsastuvat särkikalat pyydystettyä? Syyskutuiset lajit entistä ahtaammalle –Elinympäristöjen hyvä tila, vaellusesteiden poistaminen ja kalastuksen tehokas säätely aiempaa tärkeämmiksi Itämeren turska-silakka-kilohaili määräsuhteet –Heijastumat lohikantojen menestymiseen Täplärapu runsastuu, jokirapu säilyy pohjoisessa

Vesialueiden käytön, hoidon ja omistuksen kehityslinjat (1/3) Kalavesien käyttö –Kalavarojen käyttöön kohdistuvat suojeluvaatimukset ja - käytännöt tiukentuneet Vesialueiden suojelun ja käytön väliset vuorovaikutukset ovat monimutkaistuneet Saimaannorppa, hylje, merimetso –Voimatalouden ja kalatalouden yhteensovittaminen tienhaarassa Istutuksista vaellusesteiden poistamiseen Rannikkoalueen tuulivoimapuistot, vesivoiman lisärakennusintressit –Kalastus ja saaliin käyttö yhä valikoivampaa Vapaa-ajankalastuksen mielenkiinto suuriin petokaloihin ja tiettyihin lajeihin Pyydä ja päästä -kalastuksen yleistyminen –Luonnonkalojen suhteellinen osuus ihmisravinnosta vähenee –Kalavesille pääsyn kehittyminen Luvat, vesille pääsy, infrastruktuuri

Vesialueiden käytön, hoidon ja omistuksen kehityslinjat (2/3) Kalavesien hoito –Painopiste istutuksista luonnonvaraisten kalakantojen ja niiden elinympäristöjen turvaamiseen –Istutusten tarkempi laadullinen ja määrällinen mitoittaminen osana kalavesien hoitoa –Kalojen vaellusesteiden poistaminen keskeisemmäksi osaksi virtavesikunnostuksia –Hajakuormituksen vähentämistarve keskeistä, paikallisiin ongelmiin paikallisia ratkaisuja –Kilpailevien vesienkäyttömuotojen sijainninohjauksen tehostaminen –Kalavesien hoito ammattimaistuu

Vesialueiden käytön, hoidon ja omistuksen kehityslinjat (3/3) Vesialueiden omistus –Merkitys muuttuu mm. kaupungistumisen, vapaa-ajan runsastumisen ja maanomistusrakenteen muuttumisen seurauksena –Vedet valtaosin yhteisomistuksessa, mutta omistajuus pirstoutunut -> yhdistyminen toimivammiksi kokonaisuuksiksi –Ammattikalastukselle ja kalastusmatkailulle paremmat mahdollisuudet laajempien vesialueiden käyttöön –Mökkiläisten aktiivisempi osallistuminen osakaskuntatoimintaan –Virkistys- ja suojeluintressien kasvaminen

Kalavarojen hyödyntämisen tavoitteet ja arvostamiset (1/2) Kotimaisen kalan arvostus nousee –Lähiruuan omatoimisen hankinnan elämyksellisyys ja kalastusperinteen vaaliminen –Mahdollisuus viettää enemmän aikaa kalavesillä Saalislajien arvostus, mitä halutaan pyydystää – mitä ei! –Saaliin kunnioitus Eettiset kysymykset biodiversiteetin suojelun ja kalavarojen hyödyntämisen välillä –Pyydä ja päästä -kalastus Ravinteiden poisto vesistöistä kaloja pyydystämällä –Saalis ihmisravinnoksi, rehuksi, biopolttoaineiden tai muiden tuotteiden raaka-aineeksi

Kalavarojen hyödyntämisen tavoitteet ja arvostamiset (2/2) Kalastusympäristön laadun korostuminen –Luonnontila, maisema, hiljaisuus, harvoja kalastajia, luksus, yksilöllisyys Yhteisöllisyys Opastustarpeen kasvu –Palvelutason monipuolisuus Mökkeillä kalastetaan paljon jatkossakin –Voimakkaasti sidoksissa elämänvaiheisiin

Kalastuslain kokonaisuudistuksella tulisikin luoda suotuisat toiminta- ja kehitysedellytykset elinkeinon harjoittajille, vapaa-ajankalastukselle kansalaisten luontoharrasteena, terveellisen kalaravinnon saamiseksi ja kalakantojen vahvistamiseksi Kiitokset huomiostanne! RKTL - tietoa kestäviin valintoihin