Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat"— Esityksen transkriptio:

1 Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat
Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki Matti Sipponen

2 Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä
VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille. Recreational fishing = recreational angling EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries, EIFAC Occasional Paper No 42, 2008

3 VK:n pitkä historia Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea V A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle (Dame Juliana Berners) V The Compleat Angler (Izaak Walton) Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit

4 Maslowin tarvehierarkia (1943)
Itsensä toteuttamisen tarpeet Arvonannon tarpeet Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet Turvallisuuden tarpeet Fysiologiset tarpeet

5 Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
SUURET SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT Ekosysteemin tukipalvelut Veden kierto Yhteyttäminen Ravintoketjut Hiilen kierto Maaperän muodostuminen Merivirtaukset Ilmakehän kiertoliike EKOSYSTEEMIPALVELUT Tarjoavat (tuotantopalvelut) Säätelevät (säätelypalvelut) Suojeltuina tuovat kulttuuriin (kulttuuripalvelut) HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Terveys Toimeentulon perusedellytykset Suojelu Sosiaaliset suhteet

6 Vapaa-ajankalastus Kaksi peruselementtiä:
kalastus (saaliin lkm ja koko: management) virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät) Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla kala terveellistä ravintoa kalastus suosittu harrastus henkinen ja fyysinen hyvinvointi Näiden mittaaminen: HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset) Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)

7 VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007)
Keskimäärin 7.4% väestöstä Skandinavia, Australia, P-Amerikka > 10% Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka

8 VK:n lukumäärä Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa
Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6% Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute British Columbia 30% vähennys 1990→2005

9 Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008)

10 SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)
VAHVUUDET HEIKKOUDET VKn sosiaalinen ja taloudellinen merkitys VKt ympäristön vartijoina Toiminta suojelun hyväksi Lupatuloja ohjataan suojeluohjelmiin Kalaston populaatiodynamiikan heikko tuntemus Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat

11 SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)
MAHDOLLISUUDET UHAT Ympäristön kuormitus, ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle luonnolle Eläinaktivistit VKn suojelumyönteisyys Ympäristöä vahingoittavien hankkeiden vastustaminen Kalakantoihin kohdistuvan kalastusrasituksen aleneminen KK→VK Ekosysteemiajattelu

12 Urbaani vapaa-ajankalastus
Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv (Fiskeriverket ) Yleistyy maailmalla Helppo pääsy kalavedelle Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut Rakennetaan miellyttävä ympäristö Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset

13 VK ja biologinen paine Ekosysteemiajattelu
myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta Kohdelajin populaation koon pieneneminen Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004) Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000) Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005

14 VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa)
Maksuhalukkuus Saksa: erikoistunut karpin onginta 881 €/a Berliini: kalastus kaupungissa €/kerta Pohjoismaat: virtavesikalastus €/h/a 2004 Suomi: lohenkalastuksen uusi säätely €/h/a 2009 Ruotsi: kalatien rakentaminen, lohestus €/h/kertakaikkinen 2007 UK: lohen palautusistutus €/kotitalous/a 2001 UK: nykyinen kalastus Teifi-joessa €/h/d 2001 Terveystieteet

15 VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia
Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja) England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja) → kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa) Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä

16 VK:n globaalit näkymät
Väestönkasvu Ilmastonmuutos Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit Kalojen hyvinvointi yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus ”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta


Lataa ppt "Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google