- ilmakuvat - satelliittikuvat Kaukokartoitus - ilmakuvat - satelliittikuvat

Johdanto Kaukokartoitusmenetelmillä saatua tietoa käytettään karttojen teossa aineistona paikkatietojärjestelmissä ympäristön muutosten seurannassa kaukokartoitus perustuu kunkin maanpinnan kohteen kykyyn heijastaa ja absorboida säteilyä sille tunnusomaiselle tavalla

Ilmakuvaus maanpinnan heijastusta kuvataan digitaaliselle värifilmille vesi näkyy tummana (matalikot vaaleita) suot, kalliot ja jäkäliköt vaaleita resoluutio eli erotuskyky on suuri esim. 0,25 m2 ilmakuvista voidaan tehdä ortokuvia korjataan kuvauksesta johtuvat virheet tuetaan koordinaatistoja ja tavallisimpia käytössä olevia paikkatietojärjestelmiä vastaa karttaa geometrialtaan ja mittakaavaltaan

ilmakuva voidaan ottaa kahdella tavalla: viistokuvaus matalalta ja viistosta otettuja maasto ja rakennusten muodot näkyvät selvemmin taajama-alueet pystykuvaus suoraan ylhäältä kuvaus suoritetaan rinnakkaisina kuvajonoina peräkkäiset kuvat peittävät toisiaan n. 60 % vierekkäiset jonot n. 30 % (stereopeitto)

Satelliittikuvaus Satelliittikuva on digitaalisessa muodossa oleva kuva maastosta voidaan yhdistää koordinaatistoon ja karttaan Laajoja alueita varten useammasta kuvasta muodostetaan alueellinen mosaiikki eri satelliiteilla eri resoluutio Esim. ympäristöntilaa seuraavilla Landsat ja SPOT-satelliiteilla 10-30m2 Tarkimmat 25 cm2

Miten satelliitit kuvaavat? Kaukokartoitussatelliitit kiertävät maata 450-900 km:n korkeudessa radat ovat joko aurinkosynronisia (esim. Landsat) tai geostationaarisia (esim. Meteosat) havainnoivat maapallon pintaa kuvakaistoina, joiden leveys vaihtelee Esimerkiksi Landsat-satelliitin kuvaan on kerätty tietoja 185 km:n kuvakaistalta

Väärävärikuvaus tietoa taltioidaan infrapunasäteilyllä saadaan tavallisista ilma- ja satelliittikuvista poikkeavaa tietoa mm. lehtivihreä heijastaa infrapunasäteilyä voimakkaasti kasvillisuus näkyy voimakkaan punasävyisenä kokeneelle tulkitsijalle vilja- ja puulajien tunnistaminen ”eloton maa” harmaata (tiet, rakennukset, kalliot, hiekka..)

Kaukokartoitusta käytetään: Karttojen valmistuksessa Sään ennustamisessa (heijastus) Ympäristön seurannassa: Kasvillisuuden ja metsien arvoinnissa (väärävärikuvat) Vesistöjen rehevöitymisen arvioinnissa (väärävärikuvat) Tulva- ja jäätilanteen nopeassa selvittämisessä Aavikoitumisen etenemisen arvoinnissa Jäätiköiden sulamisen seurannassa Aluesuunnittelussa Teiden ja rautateiden suunnittelussa Voima- ja radiolinkkien suunnittelussa Kaupunkien, golfkenttien ja laskettelurinteiden ja muun maankäytön suunnittelussa Tutkimuksessa Maa- ja kallioperän rakenne Arkeologisten kohteiden selvityksissä