Lukion maantiede 1. kurssi

Esitys aiheesta: "Lukion maantiede 1. kurssi"— Esityksen transkriptio:

1 Lukion maantiede 1. kurssi
Tuulet Lukion maantiede 1. kurssi

2 Myrsky repi irti kirjaston kattolevyjä (Kaleva 28.9.2011)
Syysmyrsky ei aiheuttanut suuria tuhoja (Kaleva ) Myrsky katkoi sähköt tuhansilta, puita kaatui talojen päälle (HS )

3 Tuulen synty Auringon lämpösäteily jakautuu epätasaisesti maapallon pinnalle Muodostuu lämpötilaeroja  ilmanpaine-eroja Ilmanpaine-ero pyrkii tasoittumaan  tuuli M K

4 Tuulen synty Tuuliin vaikuttaa: Paine-eron suuruus (isobaarien tiheys)
Coriolis–ilmiö Kitka Keskeisvoima (kiihtyvyys) Suunta = MISTÄ tuulee K M

5 Yksinkertaistettu kuva ilmanpaineista ja tuulista Fennoskandiassa 31

6 Maapallon tuulijärjestelmät
Planetaariset tuulet Alueelliset tuulet Paikalliset tuulet Myrskytuulet Tuulen nopeus (m/s)  Tuulen nimitys < 1  Tyyntä 1-3  Heikkoa 4-7  Kohtalaista 8-13  Navakkaa 14-20  Kovaa 21-32  Myrskyä ≥ 33  Hirmumyrskyä

7 Planetaariset tuulet = ilman yleinen kiertoliike aiheutuu kahdesta tekijästä: Auringon säteily Coriolis-ilmiö 0 km/h 90° 60° 30° 0° 1674 km/h

8 Planetaariset tuulet Planetaarisia tuulia ovat
60° Planetaarisia tuulia ovat Kaakkois- ja koillispasaati Länsituulet Itätuulet Suihkuvirtaukset Pasaatituulet johtuvat päiväntasaajan matalasta ja hepoasteiden korkeasta Länsituulet hepoasteiden korkeasta Itätuulet napa-alueiden korkeasta 30°

9 Alueelliset tuulet Monsuunituulet
Vuodenaikaistuulia Aasian mantereen ja Tyynenmeren lämpötilaerot Kesä/talvimonsuuni Myös muiden mantereiden ja merien päällä vastaavia, mutta ei kehity niin voimakkaiksi ja merkittäviksi Esim. Azorien korkea, Siberian korkea

10 Karttatehtävä Tarkastele monisteessa olevia tuulikarttoja, toinen on maanpinnan korkeudelta ja toinen n. 11 km korkeudessa vallitsevista tuulista Mitä tuulijärjestelmiä löydät kartoista?

11 M K Itätuulten vyöhyke Polaaririntama Sykloni Länsituulten vyöhyke
Azorien korkeapaine K Pasaatituulet

12 K Napaseudun korkeapaine Polaarinen suihkuvirtaus Azorien korkeapaine
Subtrooppinen suihkuvirtaus

13 Paikalliset tuulet M K Pienimittakaavaisia tuulijärjestelmiä
Paikallisista lämpötilaeroista aiheutuvia Maatuuli/merituuli Laaksotuuli/vuorituuli M K

14 Merituulen vaikutusalue
= kirkas taivas Pilvet sisämaassa, kuvan tilanteessa n. 30 km rannikolta

15 Paikalliset tuulet Topografiasta aiheutuvia Föhn-tuuli (lämmin)
Chinook (lämmin) Bora (kylmä) Mistraali (kylmä) Pampero (kylmä) 0°C 5°C/km 10°C/km 2 km + 20°C + 10°C

16 Föhn-tuuli Ruotsissa Kebnekaisella keväällä 2011
Kebnekaisen huippu pilvien takana, korkeus 2111 m merenpinnasta. Tuulensuunta lännestä eli Atlantilta.

17 Föhn-tuuli Pallaksella keväällä 2011
Tuulen suunta lännestä eli poikittain tunturijonoon Itäpuolella selvästi lämpimämpää ja taivas kirkas Länsipuolella lumipyryä Korkeusero Pallaksella n. 300 metriä, laskennallisesti Föhntuuli aiheuttaa noin asteen lämpötilaeron. Ilmankosteus kuitenkin pienenee itäpuolella, jolloin ilma tuntuu lämpimämmältä .

18 Myrskytuulet Itsenäisiä tuulijärjestelmiä
Liikkuvat vallitsevien tuulten mukana Tunnetuimpia trooppiset hirmumyrskyt Energia lämpimästä merivedestä Hurrikaani, taifuuni, trooppinen sykloni Tornadot ja trombit pienempiä järjestelmiä Myös voimakkaat syklonit voivat aiheuttaa myrskytuulia Pohjoismaissa. Näin kävi esimerkiksi , jolloin Tapanin myrskyssä tuulen puuskat ylsivät Etelä-Suomessa jopa 35 m/s nopeuteen.