Päijät-Hämeen Paras-hankkeen ulkoinen arviointi tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia

arviointitehtävä Miten Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus on toteutunut kokonaisuudessaan? Arviointi on asioiden arvottamista tosiasioihin perustuvana tulkintana Toteutetaan suhteessa kriteeristöön

arvioinnin aineisto ◦ hankkeen itsearviointimateriaali ◦ päätöksenteon dokumentaatio: projektin johtoryhmän sekä valmistelutoimikunnan pöytäkirjat ja niiden liitteet, työryhmien tuottamat raportit ja niiden taustalla käytetyt dokumentit ◦ hankkeen käytössä olleet selvitykset ja tilastot ◦ yksittäiset haastattelut ◦ teemahaastatteluryhmät ja kysely

Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus-projektin asiakokonaisuudet ja arviointikriteerit toimintamuotona verkostomainen työskentely sisältää lukuisia kehittämis- toimintoja visio yleisluontoinen ja monitulkintainen kokonaiskäsitys vaikeasti hahmottavissa eri toimijoille toimintalinjat eivät täysin loogisia ja toisistaan erottuvia Hanke on jatkuvasti edennyt jollakin osa-alueella, eri toimijoilla eroja

Kehittämisehdotukset (1) toimintalinjausten uudelleenmäärittely ◦ linjaukset voidaan jatkossa erottaa toisistaan: 1) verkoston kehittäminen, 2) elinvoimaisuus ja elinkeinopolitiikka, 3) palvelut, 4) henkilöstöpolitiikka ja johtaminen, 5) omistajaohjaus kuntarakenteen huomioiminen jatkokehittämisessä ◦ miten voidaan hyödyntää jatkossa hyödyntää kehittämisresurssit, jos kuntien yhteistyö jakaantuu leireihin vision ja strategisen toiminnan kirkastaminen ◦ ydinkysymyksenä on, minkälaisilla alueellisilla vahvuuksilla Päijät- Hämettä tulisi jatkossa kehittää ◦ vision perustuminen tiiviimmin Päijät-Hämeen oman elinvoimaisuuden vahvistamiseen ◦ Tarvitaan realistinen ja maakunnan elinvoimaisuuteen perustuva visio palvelustrategian laatiminen ◦ tahtotilan kirkastaminen liian monen politiikan sijaan ◦ suoran yhteyden luominen palvelujen käyttäjiin sekä asiakastilanteessa että vallanjaossa

Kehittämisehdotukset (2) Lahden rooli veturina ◦ merkitys on keskeinen, mutta Lahti ei mukana kaikilla kehittämisen alueilla ◦ oman näkökulman löytämisessä mahdollista vertailu Helsingin ja Tampereen omaehtoisen kehittämisen malleihin ◦ sovittelevan, koordinoivan ja kokonaisetua korostavan näkemyksen vahvistaminen toimeenpanovajeen vähentäminen ◦ kokonaisuuden ainutlaatuisuus tärkeä elementti, mutta toimintatavat ei voi perustua jatkuvaan uuden oppimiseen: tahtotila, osaaminen, tietoon perustuva johtaminen verkostotoiminnan ylläpitäminen ◦ työläiden toimintatapojen vuoksi verkosto hiipuu ◦ verkostokuorman purkaminen täsmentämällä tavoitteita ja jäntevöittämällä toimintaa: seuranta ja indikaattoreiden kehittäminen (kuntasektorilla ongelmana tiedon hyödyntäminen) ◦ resurssoinnin sovittaminen haasteisiin, varautuminen myös supistuvien voimavarojen mahdollisuuteen

kehittämisehdotukset (3) yhteinen asiantuntemus ja kehittämisen reservi ◦ jatkossa keskeisenä alueena erityisasiantuntemusta vaativat ja kustannuksiltaan korkeat toiminnan alueet ◦ osaamisen näkökulman laajentaminen kolmanteem sektoriin, seurakuntiin ja yrityksiin konkreettisen kehittämistoiminnan tarve ◦ toiminnan suuntaanminen suunnittelusta ja selvityksistä hankkeistamiseen ◦ tuottavuusohjelman toteuttaminen hyödyntäen kokonaisresursseja ja palveluverkostoja ◦ asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden lisääminen: missä kuntalaiset liikkuvat ja millaisia palveluita he tarvitsevat ◦ tilaajien ja tuottajien proseessien samankaltaisten ja toisiaan tukevien prosessien määrittäminen omistajaohjauksen terävöittäminen ◦ omistajapolitiikan strateginen määrittely ja siihen liittyvä elinkaariajattelu ◦ hallitustyöskentelyn osaamisen turvaaminen

Päijät-Hämeen hanke edelläkävijä ◦ Palveluiden ylikunnallinen ja maakunnallisesti organisoitunut verkostomainen kehittämismalli on ainutlaatuinen ◦ Alueita joilla voidaan päästä eteenpäin  hankinta- ja tilaajaosaaminen  laatu- ja seurantakriteerit  kustannustietoisuus  tuotteistaminen  asiakaslähtöisyys  tilaaja-tuottaja-malliin tai palvelustrategioihin perustuva kehittäminen