Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mustikkatrio.
Advertisements

Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
VERSOLAN PÄÄSIVU Tämän dian tarkoitus on olla koko Versolan pääsivu. Ehdotus pääsivusta löytyy Työelämätaidot –materiaalin yhteydessä. Tältä pääsivulta.
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemiaa pyykinpesussa.
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Sähkökemian perusteita, osa 2
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Yhdisteiden nimeäminen
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
4 ATOMIN YDIN.
Kuonien rakenne ja tehtävät
Homogeeninen kemiallinen tasapaino
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
Kelatoivia aineita β-alaniinidietikkahappo
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Kemikaalit ja työturvallisuus
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Atomin rakenne Ytimestä ja elektronipilvestä Protonit ja neutronit Elektronit.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Orgaanisia reaktioita
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Mikrobiologia.
Kiteiset ja amorfiset aineet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Kuolleenmeren suola- ja mineraalipitoisuus voi olla korkeimmillaan 33 massaprosenttia. Kuinka monta grammaa liuenneita suoloja on 0,500 kg:ssa Kuolleenmeren.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Lasketaan liuenneen aineen ainemäärä Liuosten valmistaminen Laboratoriossa tarvitaan 250 ml natriumetanaattiliuosta CH3COONa (aq),
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kemialliset sidokset Metallisidos
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa Lämpötila Ionihilan sidosten vahvuus/ ionien koko Niukkaliukoisia (liukoisuus veteen alle 1g/l) ovat yleensä yhdisteet, joissa on pieni ionien koko ja/tai suuri varaus

Neutraloituminen Kun liuoksessa on sekä happoa että emästä, happoreaktiossa syntyneet oksoniumionit ja emäsreaktiossa syntyneet hydroksidi-ionit reagoivat keskenään neutraloiden toisensa Neutralointireaktioissa syntyy käytetyistä haposta ja emäksestä riippuvaa suolaa (veteen liuenneena tai saostuneena) ja vettä (ei välttämättä näy reaktioyhtälössä) Neutralointireaktiossa tarvittavan hapon tai emäksen ainemäärä lasketaan neutraloitavan emäksen tai hapon kokonaiskonsentraation avulla, eli 1mol yksiarvoista heikkoa happoa neutraloi 1mol yksiarvoista vahvaa emästä

Happo-emästitraukset Neutraloitumisreaktio Ekvivalenttikohdassa happoa ja emästä on yhtä paljon ja liuos on neutraloitunut Ekvivalenttikohta havaitaan indikaattorilla (tai pH- mittarilla) Koska pH muuttuu ekvivalenttikohdassa hyvin nopeasti (vrt. taulukko s. 84) voidaan indikaattorina käyttää indikaattoreita, joiden värinmuutosalue ei ole tarkasti ekvivalenttikohdassa Kun vahvaa happoa titrataan vahvalla emäksellä (tai toisinpäin) on ekvivalenttikohdan pH 7

Kun heikkoa happoa titrataan vahvalla emäksellä on ekvivalenttikohdan pH > 7, koska neutralointireaktiossa syntynyt hapon anioni on heikosti emäksinen Kun heikkoa emästä titrataan vahvalla hapolla on ekvivalenttikohdan pH < 7, koska emäksen vastinhappo on heikosti hapan Tämä on otettava huomioon indikaattorin valinnassa

Ionit happoina ja emäksinä Vahvojen happojen vastinemäkset ovat vesiliuoksessa käytännössä neutraaleja Heikkojen happojen vastinemäkset ovat emäksisiä Metalli-ionit ovat neutraaleja Jos anionissa on jäljellä happamia protoneja se voi toimia sekä happona että emäksenä Vastaavasti heikon emäksen vastinhapot ovat happamia esim. NH4+ Suolan kationin ja anionin happo-emäsominaisuuksista voidaan päätellä onko suolan vesiliuos hapan, neutraali vai emäksinen (MAOL happo- ja emäsvakio taulukot)