Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
1 EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden käsittely Hankkeiden käsittelystä on maininta - Rakennerahastolaissa, - valtioneuvoston rakennerahastoista.
Advertisements

Biolaakson tarkastelua johtamisnäkökulmasta
ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
VUOKATTI Pekka Mäntynen Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan puheenjohtaja Oulun lentoaseman päällikkö.
Kaupan kehittyminen ja tulevaisuus Pohjois-Savossa ELY –keskuksen näkökulmasta Minne menet, kauppa? Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta
Kohti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuutta Toimenpide-ehdotuksia Ohjausryhmä TEKES MK.
Kuntakulttuuri kohtaa 2013 Mahdollisuuksia kulttuurille
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
Elinvoiman edistäminen kunnan toiminnan keskiössä
PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Verkostoitumisen iloja Anu Perttunen Oulun RYSÄ
Osaava Verso III Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi ja osaamisen kehittäminen verkostoissa, sosiaalisen median toimintafoorumeissa sekä koulutusorganisaation.
Kuluttajapoliittinen katsaus
Kunnat kilpailukykyisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen Euroopan tekijöinä Kunnat ja maakunnat Euroopassa -seminaari Varatoimitusjohtaja Timo.
RHi ARVO Kehittyvä ammattikorkeakoulu ja moniammatillinen opettajuus sekä työelämäosaaminen vanhustyön alueella Projektin ajoitus 2003–2005.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa terveydenhuoltolaissa ja kuntien ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä – sisäistetäänkö salutogeneettinen.
MAAKUNTAKORKEAKOULU ALUEELLISEN OSAAMISEN KEHITTÄJÄNÄ
Kulttuuriverkoston toiminta Alueelliset työpajat luovien alojen kehittäjille: loppuraportti - Jatkotyöpajoja/tilaisuuksia 5 alueella - Hyvien käytäntöjen.
Oulun seutu KOKO KOKO , Rovaniemi - Mitä tällä hetkellä tehdään - Mitä suunnitelmia ja tavoitteita vuodelle Mitä alustavia.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Myyrmäki Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus.
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Matinkylä
V INKA Road Show &Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus Risto Pietilä Nivala, Raahe, Oulu, Kemi
Luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemykset kuntien roolista ilmastokysymyksen ratkomisessa Luottamushenkilöt:
Julkisten ja hyvinvointialojen tulevaisuus ja osaamistarpeet Skills-seminaari Tuire Santamäki-Vuori puheenjohtaja Julkisten ja hyvinvointialojen.
Yhteiset kompetenssit Muokataan… ja täsmennetään.
Hyvinvointia maaseudulle luovuuden keinoin Kulttuuriteemaryhmän puheenjohtaja Pirkko Liisi Kuhmonen Opetusministeriö YTR:n hankeseminaari
SON ET BOTNIA P OHJANMAAN MAAKUNTIEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS Kehitysjohtaja Arto Rautajoki
Maaseuturahasto Satakunnassa
Nuorista voimaa ja osaamista alueelle Mikkelin Tiedepäivät 2010 Katja Komonen, tutkimusjohtaja Juvenia – Nuorisoalan osaamiskeskittymä.
DM Copyright © Tekes PROOMU Päätösseminaari Avaus, Martti af Heurlin, Tekes # Muotoilu – PROOMU –
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
EU-Aluepolitiikka Rakenne- toimenpiteet Agenda Euroopan aluekehitysrahasto Tehtävä: “myötävaikuttaa alueellisen epätasapainon poistamiseen.
Valtion PARAS –hankkeen tilanne Jaana Simola Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, LAHTI
Tampereen seutu valtakunnallisesta alueiden kehittämisen näkökulmasta Seutufoorumi Tampere Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja SM/aluekeskusohjelma.
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja Osa: Tausta-aineisto.
Itä-Suomen ESR- ohjelman toteutus TE-keskuksien näkökulmasta Itä-Suomen ESR- päivät Kirsi Vainikainen Pohjois-Savon TE-keskus.
Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Hyvinvointi- ja teknologiaseminaari Hyvinvointiteknologian jatkotutkinto ov Informaatioteknologian erikoistumisopinnot 20 ov Hyvinvointiteknologian.
Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman toimeenpano -hanke Projektipäällikkö Mervi Lehtola , 050 –
Näkemyksiä ohjelmatoiminnasta uuteen rahoituskauteen siirryttäessä Paneelikeskustelun saatteeksi Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon.
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi Porin.
ETELÄ-POHJANMAAN PERUSPALVELUOHJELMA 2030
Hankkeilla räätälöityä toimintaa kuntiin Muutoksessa mukana - Maaseudun Sivistysliitto.
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR Terttu Väänänen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Tasapainoisen kehityksen Suomi 2015 Valtioneuvoston.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Kuntaliiton Kunnat ohjelma ja tulevaisuuden kunta Kunnat haasteiden edessä -kuntaseminaari Joensuu va kehityspäällikkö Jarkko Majava.
 Johdanto  Alue- ja kuntayhteistyö  Kaupungin tehtävät  Elinkeinotoimi  Peruspalvelut  Yhdyskuntarakenne  Talous  Henkilöstö/tavoitteet.
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Rakennerahastokausi Ammatillisen koulutuksen seminaari Kokkola opetusneuvos Seija Rasku.
Strategiaperusta ja ohjelmat
TUTKE Koordinoivan hankkeen ja klusteritutkimusten väliraportti
Ajankotaista Skills Finlandin toiminnasta ja tulevaisuudesta
12 Hyvinvointivaltio kaipaa huoltoa s
POKAT 2021 maakuntaohjelman valmistelu
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
Sote-uudistus ja Porin kaupunki
Kuntaliiton kehittämistoiminnan vaikuttavuus
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Kehityskulkuja Työelämä muuttuu entistä nopeammin
ASIAKASOSALLISUUS PÄÄTÖKSENTEOSSA JA PALVELUIDEN SUUNNITTELUSSA
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Hyvinvointikertomustyö kunnissa ja alueilla
Elämää yhteisöstä – kasvua yrityksistä Juupajoen kuntastrategia 2025
Miten Turussa edistetään hvvinvointia ja ehkäistään syrjäytymistä?
Kestävää kasvua ja työtä – Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Kehittämisen jatkoyhteistyöstä sopiminen
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Esityksen transkriptio:

Pohjois- Suomen Kompassi Pohjois-Suomen strategia, s. 35: ”Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistyöllä, verkottumalla myös Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle, luodaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutosten monitorointikeskus, jossa kehitetään Pohjois-Suomen tasolla merkittävien ilmiöiden ennakointia, arviointia ja toimenpidesuosituksia alueiden kehittämisen näkökulmasta.” EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO

RATKAISUNA POHJOIS-SUOMEN KOMPASSI (PSK) ”Pohjois- Suomen Kompassin perustehtävänä on etsiä, valikoida ja tuottaa toiminta-alueensa elinvoiman kannalta strategista tietoa tulevaisuuspainotteisesti siten, että eri päätöksentekijätasot pystyvät entistä tarkemmin ottamaan huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja tunnistamaan niiden merkityksen tulevaisuudelle sekä tiedostamaan päätösten osuvuuden ja niistä odotettavissa olevat tulokset.”

KETÄ/MITÄ PSK PALVELEE?  Pohjois-Suomen tasoisia / maakunnan tasoisia / aluetasoisia ohjelmia  maantieteellisesti laajoja verkostoja (mm. Multipolis, Aluekeskukset)  yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen päätöksentekoa  sektorikohtaisia ohjelmia  kaupunkiseutujen ja maaseudun kehittämistä

MITÄ UUTTA PSK TUO ? 1.tehostaa alueen kilpailukyvyn potentiaalin tunnistamista 2.auttaa tunnistetun potentiaalin käyttöä edistävän strategisen tiedon etsinnässä, valikoimisessa ja tuottamisessa 3.tukea strategisessa päätöksenteossa ja toteutuksessa tarvittavien käsitteellisten työkalujen sekä tulkinta- avainten kehittämistä 4.myötävaikuttaa uudenlaisen toimintakulttuurin syntymiseen kehittäjäverkostoissa

MILLAINEN POHJOIS-SUOMI ? Tekijöiden ajatuksia uusien rakenteiden luomisessa etsikkoaika potentiaalisia uusia aloja näköpiirissä, joillakin perinteisillä aloilla työvoimapulaa (esim. lääkäri- ja opettajapula) uudenlaisesta yhteistyötahdosta viitteitä (mm Pohjois-Suomi strategia) ympäristöarvot nousemassa osaksi päätöksenteon perustaa hallintokuntien yhteistyö peruskunnissa / kuntien välinen yhteistyö peruspalvelujen järjestämisessä kustannustehokkuuden / säästötoimien ylikorostuminen julkisissa palveluissa uudenlaisella tutkimusotteella annettavaa alueen elinvoimaan (??) lainsäädännöllisiä velvoitteita kuntien ja opetustoimen arviointiin (??) oppimisen sosiaalinen luonne ja elinikäisyys (??) polarisoituva: voimakkaasti kehittyviä ja taantuvia alueita väestön kasvu pysähtynyt, väestön ikääntyminen ja keskittyminen vetovoimaisiin keskuksiin ja Etelä- Suomeen voimakas teknologiabuumi teollinen ydin teknologisoituu/ kilpailu kansainvälistyy/ rakenteet muuttuvat uuteen talouteen/ tietoverkkotalouteen panostetaan voimakkaasti perusteollisuudella suuri merkitys myös jatkossa yliopistoa ”imetään” alueiden kehityspartnereiksi avainaloilla alueellinen päätöksenteko/- vastuu hakee asemaa ja näyttöjä uuteen teknologiaan nojautuvat aluekeskukset näytön edessä

Pilotin valinta PSK toteutetaan tapaustutkimuksena rajatulla sisällöllä ja kohdealueella; tuloksena 4 reviewta teemoista: 1.hyvinvointi 2.koulutus 3.elinkeinoelämä 4.aluekehitys Review`n ensimmäiset versiot julkistetaan marraskuussa 2003

PSK- konsepti Alueen tilannetietoisuuden ymmärrys: mitä kohdealueen historia, nykyisyys kertoo Osaamisen kehittyminen ja kehittäminen Yritystoiminnan kehittyminen/ kehittäminen: PSK:n silmälasit versio 1.0 Alueen hyvinvointi