Alueverkostovastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus Työelämä 2020 -hanke Rantala Martti Alueverkostovastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työelämä 2020 -hankkeessa kehitetään tuottavuutta ja työelämän laatua samanaikaisesti Hanke nojaa työelämästrategiaan Työelämä 2020 -hanke perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymään työelämästrategiaan. Tavoite on, että tulevaisuudessa kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason. Silloin niiden perusasiat ovat kunnossa ja arki sekä velvoitteiden hoitaminen sujuvaa. Hyvän työelämän menestystekijät Työelämästrategian ulottuvuudet Euroopan parhaan työelämän saavuttamiseksi ovat innovointi ja tuottavuus,luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Kun nämä tekijät yhdistetään työpaikoilla tasapainoisesti, työelämän laatu ja tuottavuus paranevat.

Suomalaisen työelämän arvopohja Innovointi ja tuottavuus edellyttävät uudistumista tukevaa kulttuuria uuden teknologian hyödyntämistä ja samanaikaisesti toimintatapojen uudistamista henkilöstön osallistamista kehittämistyöhön. Työhyvinvointi ja terveys perustuvat siihen, että työ itsessään luo hyvinvointia tekijälleen työ on mielekästä ja tavoitteellista muutokset ovat hallittavia ja niihin on saatavissa tukea. Osaava työvoima syntyy osaamisen jatkuvasta kehittämisestä henkilöstövoimavarojen johtamisesta koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä. Luottamuksen ja yhteistyön lisääntyminen vaatii keskinäiseen arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tapaa toimia luottamusta vahvistavia rakenteita ja kulttuuria laaja-alaista ja ennakoivaa yhteistyötä.

Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 LÄHIVUOSIEN KESKEINEN HAASTE! Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään. Työvoima vähenee Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää: työn tuottavuuden kasvua työhön osallistumisastetta

Miltä suomalainen työelämä näyttää 2020, kun se on Euroopan paras? Työelämä on Euroopan parasta, kun työpaikka ja työyhteisö on energisoiva ja innostava. Työn tekeminen houkuttaa. Hyvin johdetut ja yhdessä asetetut kunnianhimoiset päämäärät innostavat toimimaan samaan suuntaan. Tekemisen voima nousee työn tarkoituksesta, innovoivasta erilaisuudesta, rohkeudesta, luottamuksesta, sinnikkyydestä ja vastavuoroisuudesta. Ihmisten välinen rikastava vuorovaikutus auttaa kaikkia antamaan parastaan. Tuotantotapoja ja palvelutarjontaa uudistetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisö osoittaa arjen työssänsä osaamisensa ja vastuunsa työnsä ja työyhteisönsä menestykseksi. Kaikilla työelämätoimijoilla on intoa tehdä uutta yhdessä. He tukevat työyhteisöjä, auttavat niitä löytämään työpaikkojen tarpeita vastaavia kehittämismalleja ja –palveluita sekä hyödyntämään muiden työpaikkojen uusia luovia esimerkkejä.

Tulevaisuuden työpaikat Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. Ne menestyvät taloudellisesti ja palvelevat asiakkaitaan hyvin. Ne ovat ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille. Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Menestyvillä työpaikoilla luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tapoja toimia.

Työpaikkojen kehityspolut Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa Hyvä perustaso Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti Kehittäjät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Edelläkävijät Tavoite: Kaikki työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perustason

Tapa tehdä hyvää työelämää yhdessä 1) Johto ja henkilöstö yhdessä tekee työpaikan toimintatapojen uudistamista 2) Työpaikan menestystekijä on toimintatapojen uudistaminen toimintaympäristön muuttuessa = työelämän uudistaminen 3) Kaikkien aivot otetaan käyttöön niin kehittämisessä hyvinä aikoina kuin säästöjä etsittäessä huonoina aikoina 4) Kaikki toimialat ja sektorit mukaan, tuottavuus/ tuloksellisuusnäkökulma tärkeä

Työurien pidentäminen edellyttää 1. Keskimääräinen työhöntuloikä 2. Työssäolon aikaiset toimenpiteet 3. Keskimääräinen työstälähtöikä eläkeuudistus 21 - 28 v. Yliopistot / korkeakoulut ”Työhyvinvointikori” Rakentaa edellytyksiä työstälähtöiän pidentämiselle 60,9v. Keskimääräinen työstälähtöikä Nuorten koulun keskeyttäminen ja syrjäytymisriskit Työkyvyttömyyseläkeläisiä n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana, kasvu n. 20.000 vuosivauhtia Tavoite: Keski-määräinen työstälähtö-ikä v. 2025 mennessä 62,4 vuotta

Työelämä 2020 –hanke Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen avaintavoitteet 1. Nuoret koulutuksesta työelämään, esimerkkejä huomioitavista näkökulmista koulutussuunnittelu (osaamisen varmistaminen) työelämäläheiset oppimisratkaisut oppilaitos - yritysyhteistyö työelämätaidot nuorten siirtyminen työelämään esimiestaidot/alaistaidot nuorten kannalta nopeat rekrytointihankkeet 2. Yksinyrittäjyyden kehittäminen, esimerkkejä huomioitavista näkökulmista jaksaminen tarpeiden tunnistaminen kasvun eväitä/neuvonta liiketoimintaosaaminen koulutusmahdollisuudet ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa avustaminen verkostoituminen  

3. Työelämän yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen, esimerkkejä huomioitavista näkökulmista sopimiskäytännöt muutosten ennakointi ja hallinta best practice palvelujen yhteinen kehittäminen muutos voimavaraksi? toimialakohtaiset kehittämishankkeet hyvän yrityksen toimintamalli   Viestintä läpileikkaavana keinona Toimialakohtaisten hankkeiden kehittäminen tarvittaessa

Varsinais-Suomen Työelämä 2020 alueverkosto   Akavan Varsinais-Suomen aluejohtoryhmä, Aimo Leskelä  Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualue , Seppo Pekkala EK:n alueelliset liitot (Sivistystyönantajat ry, Teknologiateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry), Teppo Virta Turun kauppakamari, Jaana Mäkikalli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Varsinais-Suomi, Ari Kirjonen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n Turun toimipiste (Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Varsinais-Suomen aluetoimisto, Metallityöväen Varsinais-Suomen aluetoimisto), Outi Rannikko Toimihenkilökeskusjärjestö STTK: Varsinais-Suomen aluetoimikunta, Kalle Leinonen Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipiste, Elisa Valtanen Varsinais-Suomen yrittäjät ry, Henri Wibom -> ELY-työryhmä, verkostovastaava Martti Rantala, Eila Äärilä, Elina Uitamo, Reino Pesonen

Toimialakohtaiset kehittämisohjelmat Meneillään olevat kehittämisohjelmat: Teknologiteollisuus: Hyvä työ- Pidempi työura Tuloksia saatu nyt myös henkilöstön kohentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä Suomi Mies seikkailee –kampanja, 36 paikkakunnalla elo-syyskuussa Kemianteollisuus: Hyvää huomenta – Hyvää huomista 3. vaihe käynnistyy aiheella ”Työyhteisötaidot ja johtaminen” (kick off 12.11.2014) Alustavia suunnitelmia toimialakohtaisista seminaaripäivistä eri paikkakunnilla (2015) Kirkko ja seurakunnat: Kirkon työelämä 2020 Verkkopohjainen aivoriihi toteutettu (osallistujia 3748, vastauksia 5300) ”Mitä pitäisi tehdä, jotta kirkko/seurakunta olisi hyvä työpaikka vuoteen 2020 mennessä?” Kunta-ala: Kunteko 2020 Laaja-alainen ohjelma, ESR-rahoitusta haetaan Kehittämistä tukeva opas tekeillä (TTK) Hyvinvoiva finanssiala

Teknologiateollisuus Palvelu ja tuki kehittämistyöhön Työelämätoimijat T Alue- verkostot Toimialaohjelmat Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Finanssiala Kunta-ala Kirkko ja seurakunnat Viestintä Kehittämisohjelmat

Suomen työelämän arvot ”Millaisten arvojen varassa uskomme suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta vuonna 2020?”

Kiitos www.tyoelama2020.fi www.tyoelama2020.fi/uutiskirjetilaus www.tyoelama2020.fi/blogit @Tyoelama2020, #tyoelama2020 www.facebook.com/Tyoelama2020