Kysymyksiä: Miten verotus kehittyi? Entä kauppa ja elinkeinot? Mikä oli reduktio ja miksi se tehtiin? Miten maatalous kehittyi? Mikä oli majamiesjärjestelmä? Ks. Kirja s. 89 – 93!

Talous: Verotus: tehostettiin 1620-luvulta alkaen, kun otettiin käyttöön talokohtainen veroluettelointi jokaisessa pitäjässä. Luetteloihin merkittiin veromäärän lisäksi mahdollinen maksukyvyttömyys tai verovapaus talon maksama vero määräytyi manttaaliluvun (peltoala) mukaan, mutta myös muista eduista, kuten kalastusvesistä riistanpyynnistä sekä tervanpoltosta Suurvaltasotien rahapulan takia kannettiin myös karja- ja kylvövero (kannettiin myös rälssitiloilta) Suomesta kerättiin 1600-luvulla n. 20% koko valtakunnan veroista, mikä on suhteellisesti vähemmän kuin esim. Kustaa Vaasan kaudella. Toisaalta Suomesta tuli n. 1/3 armeijassa olevista miehistä

Elinkeinot: Voidaan jakaa neljään: Kasvinviljely => Herne, papu, lanttu, nauris Karjatalous => naudat, siat, siipikarja Metsätalous => Puutavara, terva Keräily ja metsästys => Riista, turkikset, kalastus

Muu tuotanto ja kaupankäynti: Rautaruukkeja ja sahalaitoksia oli suurten jokien varsilla ja suulla Sahoja eniten Pohjanmaan rannikolla Ruukkeja Varsinais-Suomessa, uudella maalla ja Kymessä Lännessä kaupankäynti ja tuotanto kehittyivät paremmin (paremmat kulkuyhteydet, enemmän kaupunkeja) , kuin Itä-Suomessa (harva asutus, huonot yhteydet, vähän kaupunkeja) Huomattavaa on, että Pohjanmaa vaurastui tervantuotannolla, mutta Itä-Suomi ei! Ammattikuntalaitos oli edelleen vahva. Vahvimmat ammattikunnat suutarit, räätälit ja sepät (myös kulta- ja hopeasepät)

Reduktio – kuningas iskee takaisin Kristiina-kuningattaren luovuttua valtaistuimelta 1654 oli kuninkaaksi tullut Kaarle X Kustaa saanut läpi ns. neljännesperuutukseen, jolla neljäsosa aatelin lahjoitusmaista saatiin kruunulle. Kuitenkin vasta Kaarle XI:n tultua täysi-ikäiseksi vuonna 1672 alettiin neljännesreduktiota toimeenpanna tehokkaammin. Huonon talouden takia hyväksyttiin kuitenkin vuonna 1680 ns. isoreduktio, jolla kaikki yli 600 taalarin vuotuiset verotulot tuottavat maat oli luovutettava kruunulle. Vuoteen 1687 mennessä oli palautettu kruunulle 1.600.000 taalarin verot ja vuoteen 1697 mennessä yli 2 miljoonaa.

Maaseutu ja maatalous: Suomeenkin oli kehittynyt sääty-yhteiskunta: Aateli omisti Suomessakin 44 – 93% eri läänien maasta Kaarle X:n suuri reduktio palautti kruunulle suuren osan aateliston maista 1650-luvulla Suomi jakaantui neljään alueeseen maatalouden suhteen: Pohjoisen karjatalousalue (nykyiset Oulun ja lapin läänit) Itä- ja Keski-Suomen kaskiviljelyalue (Savossa ja Keski-Suomessa tervanpolttoa) Länsi-Suomen peltoviljelyalue Pohjanmaa (peltoviljely, tervanpoltto) Pääjakona: Lännessä peltoviljely, idässä kaskiviljely

Kaskenraivausta Järnefeltin kuvaamana. Tämä näkymä toistui vuosisatojen ajan Itä-Suomessa kaskesta sai hyviä satoja pari- kolme vuotta, (jopa 10-kertainen sato peltoon nähden) mutta sitten oli raivattava uusi alue helppoa ei elannon hankkiminen näytä olleen…

Maatalouden tuotanto: Korkein kylvömäärä Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (3,2 – 3,6 tynnyriä per talo) Matalin Länsi-Karjalassa (1,3) ja Savossa (1,1) Ruis korvasi 1500-luvulta lähtien ohran suureksi osaksi. Vehnä tuli käyttöön ainoastaan Varsinais-Suomessa ilmasto-olojen vuoksi Länsi-Suomessa oli käytössä kaksivuoroviljely = Kesanto / ruis Itä-Suomessa oli käytössä kolmivuoroviljely = Kesanto/ ruis/ ohra Yleensä satoluku oli 1600 – luvulla alle 5, 1500-luvun lämpimämpinä vuosina luku oli ollut 6-10

Maataloustuotanto… Suurin karjavarallisuus Ahvenanmaalla (keskimäärin 18 nautaa talossa) ja alhaisin Savossa (keskimäärin 5) Heikosta ruokinnasta johtuen karjan tuotto keskittyi aluksi kesäkauteen, mutta muuttui luonti- eli lattianavettojen yleistyessä (1600–1800-luvuilla) ympärivuotiseksi. Talonpojan karja tuotti 1600- ja 1700-luvuilla vuodessa vain 250–550 litraa maitoa. Yleensä karjaa pidettiin lannan takia, toissijaisesti lihan maidon ja nahan takia Maitoa annettiin lapsille. Pilaantumisvaaran takia maito piimitettiin, tai valmistettiin juustoksi tai voiksi. Voita tehtiin omaan käyttöön, verojen maksuksi ja käteisen hankkimiseksi. Voita joko puun rungosta koverretussa tai kimpitekniikalla valmistetussa pystykirnussa. Voikilon valmistamiseen tarvittiin 17 litraa maitoa.

Sarkajako: Peltojen jako perustui edelleen 1600-luvulla sarka-jakoon. kaikki saivat ohuina palstoina hyvää ja huonoa maata samassa suhteessa Tässä Eteläsavolaisen Puumalan pitäjän Sorjolan kylän rintapellot vuonna 1646.

Maatalousteknologia: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/vetoelaimet.htm Pystykirnu Juustonvalmistus-välineitä

Majamies-järjestelmä: Periaatteessa kauppa oli keskitetty kaupunkeihin verohallinnollisista syistä, mutta ns. majamies-systeemi levitti kauppaa maaseudulle ja auttoi porvareita kiertämään tulleja Kaupunkiin kauppamatkalle menevä talonpoika majoittui jonkin porvarin luona => Hän antoi tuotteensa myyntiin juuri tuolle porvarille => talonpoika sai nopeasti tuotteet kaupaksi, porvari kiersi tullit. Porvari saattoi usein myös antaa luottoa talonpojalle Kruunu yritti 1600-l. kitkeä käytäntöä pois, siinä onnistumatta