Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
10 RUUSUA SINULLE!.
Advertisements

Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Metallit Kuva :
Metallien reaktiot.
Atomin rakenteesta videohttp://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2222.
Tulevaisuuden auto Kemianluokka Gadolin Huhtikuu 2010 kuukaudentyö
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Tuomarineuvosto on puhunut. 500s viesti oli Surffarin. Juomingit alkakoon...
Alkuaine, yhdiste vai seos?
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Ammattikemia Terhi Puntila
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kemiallista kielioppia!
Kemiallinen sitoutuminen
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
HIILI Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja. Sen kemiallinen me rkki on C (lat. carbonium) ja.
Rikki
Typpi.
EPÄORGAANINEN KEMIA.
HIILEN KIERTOKULKU. Hiili Esityksen nimi / Tekijä -Hiili on yleinen epämetalli, neliarvoinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia.
1. Hiili – elämän alkuaine
4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia energiantuotannossa.
Hiilivedyt.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
BI1 - Eliömaailma.
KE1 Aineiden tutkiminen ja mallintaminen. Johdanto : Mitä kemia on? Kemia on luonnontiede, joka tutkii aineita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita Kemia.
Solujen kemiallinen rakenne.  Solujen yleisimmät alkuaineet: o Hiili (C) o Vety (H) o Happi (O) o Typpi (N)  Solujen yhdisteet voivat olla: o Orgaanisia.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
2. Jaksollinen järjestelmä
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
Jaksollinen järjestelmä
METALLIT.
Mitkä ovat ihmisen rakennusaineet?
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Atomin rakenne 8Ke.
Tiivistelmä 1. Atomi Alkuaine sisältää vain yhdenlaisia atomeja, jotka on nimetty kyseisen alkuaineen mukaan. Atomin pääosat ovat ydin ja elektronipilvi.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
Rakennekaavoja.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Elektroniverho eli elektronipilvi energiatasot eli elektronikuoret
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Tiivistelmä 3. Jaksollinen järjestelmä
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Aine rakentuu atomeista
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksolliset ominaisuudet
Pisara 6 Fysiikka ja kemia
Jaksollinen järjestelmä
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kemiallinen merkki   59Co3+ protonit neutronit elektronit
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on H. Vety on epämetalli. Jaksollisessa järjestelmässä se on sijoitettu ensimmäiseen pääryhmään. Vedyllä on vain yksi elektroni.

Happi on jaksollisen järjestelmän kahdeksas alkuaine. Sen kemiallinen merkki on O. Happi on epämetalli. Hapella on 8 elektronia.

Typpi on jaksollisen järjestelmän seitsemäs alkuaine Typpi on jaksollisen järjestelmän seitsemäs alkuaine. Sen kemiallinen merkki on N. Hapella on 7 elektronia.  Ilmasta noin 78 % on typpeä.

Hiili on jaksollisen järjestelmän kuudes alkuaine. Sen kemiallinen merkki on C. Hapella on 6 elektronia. Hiiltä esiintyy kaikkialla.