Tutkijan identifiointi -esiselvitys Hanna-Mari Puuska, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy RAKETTI-tulosseminaari

Webropol-kysely lähetettiin yliopistoille ja korkeakouluille kesäkuussa 2013 Kysymyksiä mm. käytössä olevista tutkimus- ja henkilöstötietojärjestelmistä, tutkijan identifiointi -käytännöistä, käytössä olevista tunnisteista jne. sekä lähitulevaisuuden suunnitelmista näihin liittyen Kyselyyn vastasi mennessä 13 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua Kyselyn kooste löytyy: Tutkijan identifiointi -kysely

Tutkijoiden identifiointi korkeakouluissa Uuden tutkimustietojärjestelmän hankinta on käynnissä tai harkinnassa 7 yo:ssa ja 2 amk:ssa Tutkimustietojärjestelmään siirtyy tietoja henkilöstötietojärjestelmästä 8 yo:ssa ja 3 amk:ssa Tietojen siirto suunnitteilla uudessa tutkimustietojärjestelmässä 4 yo:ssa ja 2 amk:ssa Siirtyviä tietoja mm. nimi, henkilönumero, yksikkö, palvelussuhdetiedot Tunnisteita mm. korkeakoulun henkilönumero, henkilön käyttäjätunnus tai muu järjestelmän sisäinen tunnus 6 yliopistossa suunnitteilla jonkin muun tunnisteen käyttöönotto tutkimustietojärjestelmässä (ResearcherID, ScopusID, ORCID, ISNI) Mihin tarkoituksiin tunnisteita korkeakouluissa käytetään? Tutkimustietojen tarkistamiseen/siirtämiseen/yhdistämiseen muihin järjestelmiin (kv. viitetietokannat, patenttitietokannat, kustantajat, rahoittajat, projektitietokannat) Henkilön julkaisutietojen esittämisessä korkeakoulun omilla verkkosivulla. Raportoinnin, tutkimuksen johtamisen tai henkilökunnan tulospalkkauksen tietopohjana

Ei-palvelussuhteessa oleva henkilöstö 11 yliopistoa ja 8 amk:ta vastasi, että myös ei-palvelussuhteessa olevien julkaisuja tallennetaan Ei-palvelussuhteessa olevien osuus yliopistoissa 3-22% ammattikorkeakouluissa 0-3% Yliopistoissa tällaisia henkilöitä mm. Apurahatutkijat Emeritukset Jatko-opiskelijat Vierailevat tutkijat Tuntiopettajat Dosentit (joilla ei työsuhdetta muualla) Muut, joilla sopimus laitoksen/yksikön kanssa Kaikki, jotka julkaisevat yo:n nimissä Amk:eissa lähinnä sellaiset, jotka olleet palvelussuhteessa, mutta eivät enää julkaisun ilmestyessä 6 yo:ssa henkilötietojen tallentaminen ainakin osin perustuu henkilön kanssa tehtävään sopimukseen

Yleisiä kommentteja tutkijan identifiointiin Kannatetaan yhteistä kansallista suositusta tunnisteiden käytöstä (8 vastaajaa) Yksittäiselle korkeakoululle koituvia hyötyjä vielä vaikea nähdä (3 vastaajaa) Mihin käytetään ja lisääkö byrokratiaa? Miten intresseiltään erilaiset toimijat saadaan osallistumaan ja jakamaan kustannukset? Työsuhteiden alkaminen/päättyminen, päällekkäiset affiliaatiot, työstävapautukset… Yrityksissä, sektoritutkimuslaitoksissa ja sairaanhoitopiireissä ja ulkomailla työskentelevät sekä ulkomailta tulevat? Tietosuojan ja -turvan järjestämiseen tarvitaan menettelyt ja selkeä vastuutaho Ammattikorkeakoulujen yhteisen julkaisutietojärjestelmän kehittäminen tarpeellista Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan huomioiminen?

Esiselvitys, tilannekatsaus OKM antanut CSC:lle tehtäväksi selvittää erilaisten ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia tutkijan identifioinnille kansallisella tasolla Toimenpide-ehdotukset valmistelussa, esiselvitys valmis v loppuun mennessä Esiselvitysryhmä: – Panu Kalliokoski, Mikael Lindén, Hanna-Mari Puuska ja Tuija Raaska, CSC sekä Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto Selvitetty korkeakoulujen valmiuksia, käytäntöjä ja näkökulmia – esiselvityksen alkuvaiheessa esitelty korkeakouluille ohjausryhmissä ym. tilaisuuksissa – ryhmän kokouksiin osallistunut myös korkeakoulujen edustajia – kyselyllä elokuussa 2013

Mm. Tutkijat Kansainväliset toimijat OKM Muut kansalliset toimijat Korkeakoulut Eri tahoilla erilaisia tarpeita tutkijan identifioinnille

Tutkijoiden intressit tutkijan identifiointiin Omien tuotosten identifioiminen itselle ja meritoituminen Kansainvälinen näkyvyys Tutkijan ei tarvitsisi syöttää tietoja useaan kertaan, jos saman tunnisteen avulla voisi haravoida tutkijan julkaisuja eri tietolähteistä

Kansainväliset intressit tutkijan identifiointiin Tutkijayhteisöt useimmilla aloilla kansainvälisiä ja tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisillä foorumeilla ja tutkijat liikkuvat maasta toiseen Toimijoita mm. – Tiedeyhteisö – Kustantajat – Viitetietokannat (esim. WoS, Scopus) – Tutkimusrahoittajat – Tutkimusaineisto- ja julkaisuarkistot Useita kansainvälisiä tutkijatunnisteita mm. ORCID, ResearcherID, ScopusID, ISNI Tutkijatunnisteet helpottavat mm. tiedonhakua sekä tietojen siirtoa eri järjestelmien välillä

Korkeakoulujen intressit tutkijan identifiointiin Näkökulma oman tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamisessa Omien tutkijoiden ja näiden tuotosten tunnistaminen Tutkijoiden arviointi esim. rekrytointiprosessissa Tärkeää tunnistaa esim. kenen kanssa tehdään yhteistyötä – Kumppanit eivät välttämättä Suomessa -> kansallinen identifiointi ei riittävää Kansallisen tason ratkaisuista hyötyä korkeakouluille mm. tietotaidon jakamisen ja yhteisten suositusten myötä

OKM:n tarpeet Rahoitusmallin julkaisutietojen tulee olla yhteismitallisia ja niiden oikeellisuus tulee voida todentaa Tilastoinnin tueksi tavoitteena yhdistää eri lähteistä löytyvää tietoa (henkilöstö- ja julkaisutiedonkeruu) – Edellyttää, että julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruussa käytetään samaa tunnistetta henkilöille ja että – joko julkaisut raportoidaan vain palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä – tai julkaisutiedonkeruun määritelmää tekijän affiliaatiosta muutetaan se. tekijän yhteys korkeakouluun perustuu johonkin sopimukseen, jonka perusteella korkeakoulu voi luovuttaa henkilön tietoja

Muita kansallisen tason tarpeita tutkijan identifioinnille Tutkimusaineistojen toimijoiden (tekijä, aineiston omistaja, rahoittaja, jakelija tai tuottaja) yksilöinti Haut JUULI-julkaisutietoportaalista tekijän mukaan Kirjastojärjestelmät (esim. ARTIVA, UKJ, Melinda) Kotimaiset tieteelliset kustantajat? Tilastokeskus? Tutkimusrahoittajat?

Toimenpiteitä tutkijan identifiointiin kansallisella tasolla 1.Kansallinen suositus tutkijatunnisteiden käytöstä 2.Kansallinen koordinointi tunnisteiden hallintaan (Kansalliskirjasto tai CSC?) 3.Yhteinen pelisääntö julkaisujen tekijöiden affiliaation määrittelemiseen 4.Henkilöstötiedonkeruun laajentaminen ei-palvelussuhteessa oleviin 5.Henkilötunnisteen lisääminen julkaisujen tekijöille OKM:lle raportoitavissa tiedoissa 6.Julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruun laajentaminen tutkimuslaitoksiin ja yliopistosairaaloihin