ORCIDin käyttöönotto Suomessa Hanna-Mari Puuska 23.4.2015.

Esitys aiheesta: "ORCIDin käyttöönotto Suomessa Hanna-Mari Puuska 23.4.2015."— Esityksen transkriptio:

1 ORCIDin käyttöönotto Suomessa Hanna-Mari Puuska 23.4.2015

2 Kansainvälinen tutkijatunniste järjestelmä erityisesti tieteellisen julkaisemisen ja tutkimustietojen hallinnan tarpeisiin Syntynyt suurten tieteellisten kustantajien aloitteesta, mukana myös järjestelmätoimittajia ja tutkimushallinnon organisaatioita ORCIDia hallinnoi voittoa tavoittelematon organisaatio - rekisteröity Yhdysvaltoihin Järjestelmä on otettu käyttöön lokakuussa 2012 Nyt lähes 1,3 miljoonaa luotua tunnistetta Mikä on ORCID?

3 ORCIDin hyötyjä Ratkaisee samannimisiin henkilöihin ja nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä ongelmia Parantaa tutkijoiden omien tuotosten näkyvyyttä Helpottaa tutkijoiden tietojen hallintaa mm. – Korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa – Tutkijalle tarjottavissa sähköisissä palveluissa Säästää tutkijan aikaa, kun tietoja ei tarvitse tallentaa useaan paikkaan ORCID-tunniste on julkinen ja kansainvälinen, eikä se ole sidoksissa yksittäiseen järjestelmään -> laajat käyttömahdollisuudet

4 Tutkija voi luoda itselleen tunnisteen ja hallinnoida omia tietojaan www.orcid.orgwww.orcid.org Myös jäsenorganisaatiot voivat luoda tunnisteita tutkijoiden puolesta - suositellaan kuitenkin, että tutkija luo itse Tutkija voi välittää tunnisteen omaan kotiorganisaatioon sekä muihin palveluihin ja antaa näille luvan lukea tietojaan ORCIDista ORCID-tunnisteen luominen

5 ORCIDin käyttöönotto – kansallisia ratkaisuja Ruotsi – Vetenskapsrådet edellyttänyt rahoitusta hakevilta tutkijoilta ORCID- tunnistetta pakollisena 2014 alkaen Portugali – 40 000 tutkijaa loi ORCID-tunnisteen kansallisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä 2013 Australia – Periaatepäätös 2015: ORCIDin laajamittainen käyttö tutkimussektorin yhteisenä tutkijatunnisteena Tanska – Kansallinen ORCID-ryhmäjäsenyys 2014: mukana 6 yliopistoa ja 2 konsortiota – ORCID-projektin tavoitteena 80 % kattavuus tutkijakunnasta 2016 mennessä

6 Suositus 1: ORCIDin käyttöä edistetään integroimalla se erilaisiin palveluihin Mm. tieteelliset kustantajat, julkaisu- ja tutkimusaineistoarkistot, tutkimustietojärjestelmät, tutkimusrahoittajien järjestelmät jne. OKM-tiedonkeruut (JUULI ja VIRTA-julkaisutietopalvelu) Lisäksi tutkijoiden tietoisuutta ORCIDista ja hyödyistä edistetään viestinnällä

7 ORCIDia hyödyntäviä palveluita, tavoitetila

8 Suositus 2: Tutkija luo ORCID- tunnisteensa itse Ei suositella, että organisaatiot luovat tunnisteita tutkijoiden puolesta tai että sitä edellytetään tutkijoilta pakollisena Tutkija voi halutessaan antaa kotiorganisaatiolleen luvan lukea ja muokata tietojaan ORCIDista.

9 Oikeudelliset kysymykset Oikeudellista ongelmaa ei synny, kun tutkija luo tunnisteen itse ja halutessaan välittää tunnisteensa kotiorganisaatiolleen tms. Jos tutkijan kotiorganisaatio kuitenkin luo tutkijalle ORCID-tunnisteen hänen puolestaan tai edellyttää tutkijaa luomaan sen itse  työnantaja tulee luovuttaneeksi työntekijän henkilötietoja Yhdysvaltoihin, jossa lainsäädäntö ei takaa riittävää tietosuojan tasoa  tietojen luovuttaminen edellyttäisi työntekijän yksiselitteistä suostumusta tai että tunniste tutkijan työsopimuksen täytäntöön panemisen kannalta välttämätön (vrt. henkilötietolaki 23§)  Ei suositella, että organisaatiot luovat tunnisteita tutkijoiden puolesta EU:n mahdollisesti 2017 voimaan tuleva tietosuoja-asetus voi muuttaa tilannetta

10 Suositus 3: Kansallinen ORCID- koordinaattori edistää ja tukee ORCIDin käyttöönottoa OKM nimeää ja resursoi kansallisen ORCID-koordinaattorin, joka mm. – Antaa tukea ja koulutusta tutkimusorganisaatioille – Osallistuu kansainväliseen ORCID-yhteistyöhön – Edistää käyttöönottoa, tukee pilotointia ja antaa teknistä tukea palveluntarjoajille (esim. rahoittajat, kustantajat) – Ylläpitää suomenkielistä orcid.fi-sivustoa sekä muita tiedotus- ja viestintäkanavia – Kokoaa esittely- ja koulutusmateriaaleja sekä järjestää yhteisiä tilaisuuksia – Koordinoi kansallista ORCID-ryhmäjäsenyyttä (mikäli jäsenyys hankitaan)

11 Suositus 4: Toteutetaan kansallinen yhdistämispalvelu ORCID- tunnisteiden välittämiseksi tutkimusorganisaatioihin OKM resursoi kansallisen ORCID-Haka-yhdistämispalvelun, jossa tutkija voi liittää oman ORCID-tunnisteensa tutkimusorganisaatioon. Kukin organisaatio voi itse valita sopivimman vaihtoehdon siihen, käyttääkö se tunnisteiden liittämiseen yhdistämispalvelua vai esimerkiksi tutkimustietojärjestelmäänsä.

12 Suositus 5: Hankitaan tarvittaessa kansallinen ORCID-ryhmäjäsenyys Selvitetään tutkimusorganisaatioiden ja palveluntarjoajien tarve ORCID-jäsenyyksille. Pilotoidaan jäsenyyden tuomia etuja muutamassa organisaatiossa. Mikäli jäsenyyttä tarvitsevia osallistuvia organisaatioita on riittävästi, OKM hankkii yhteisen ryhmäjäsenyyden ja nimeää sen koordinoijaksi kansallisen ORCID- koordinaattorin.

13 ORCID-jäsenyysmallit Organisaatio tarvitsee jäsenyyden, mikäli se haluaa luoda tunnisteita tutkijoiden puolesta muokata tai lukea tutkijoiden ei-julkisia tietoja näiden luvalla ORCIDista Mahdollistaa tietyt toiminnot tutkimustietojärjestelmässä (esim. tunnisteen luominen järjestelmän kautta) Yksittäisen organisaation jäsenmaksu Basic Membership 5 000 $/vuosi Premium Membership 10 000–25 000 $/vuosi Ryhmäjäsenyysmaksut

14 Yhteenveto ORCID tutkijatunnisteista hyödyntämismahdollisuuksiltaan laajin Hyötyjä erityisesti tutkijoille, mutta myös organisaatioille ja sähköisten palvelujen tarjoajille Tutkijan identifiointi mahdollistaa erilaisten toimijoiden, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuuden - edellytyksenä, että valtakunnallisesti mahdollisimman laajalti käytössä Kansainväliset toimijat avainasemassa myös kansallisten hyötyjen näkökulmasta Tekniset ratkaisut toteutettavissa helposti, haasteena erityisesti tietoisuuden lisääminen

15 Kiitos! Lisätietoa: https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi hanna-mari.puuska@csc.fi