Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Tutkijan identifiointi –kyselyn tuloksia Hanna-Mari Puuska, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy 23.8.2013 hanna-mari.puuska@csc.fi
2
Webropol-kysely lähetettiin yliopistoille ja korkeakouluille kesäkuussa 2013. Kyselyyn vastasi 21.8.2013 mennessä 13 yliopistoa ja 20 ammattikorkeakoulua. Tutkijan identifiointi -kysely
3
Tutkijan identifiointi –kysely Käytössä oleva tutkimus- tai julkaisutietojärjestelmä? Uuden järjestelmän hankinta on käynnissä tai harkinnassa 7 yo:ssa ja 2 amk:ssa.
4
Tutkijan identifiointi –kysely Käytössä oleva henkilöstötietojärjestelmä? Uuden järjestelmän hankinta on käynnissä tai harkinnassa 2 yo:ssa ja 5 amk:ssa.
5
Tutkijan identifiointi –kysely Identifioidaanko tällä hetkellä julkaisujen tekijöitä? Yhdessä korkeakoulussa suunnitteilla ORCID-tunnisteen käyttönotto tutkimustietojärjestelmän henkilötunnisteena.
6
Tutkijan identifiointi –kysely Siirtyykö tutkimusjärjestelmään tietoja henkilöstöjärjestelmästä? Siirtyy mm. nimi, henkilökuntanumero, yksikkö, palvelussuhdetiedot. Tietojen siirto suunnitteilla 4 yo:ssa ja 2 amk:ssa
7
Miten julkaisu tallennetaan? Useimmissa kk:ssa tutkijat itse, joissakin vain laitosyhteyshenkilö tai kirjasto Useimmiten julkaisut tarkistetaan keskitetysti Miten määritellään, ketkä saavat tallentaa julkaisuja? Useimmiten vain palvelussuhteessa olevat, osalle annetaan pyynnöstä tunnukset Pitääkö jokaisen tekijän hyväksyä julkaisu? Useimmiten vain yksi tekijä tallentaa, muutamissa myös muiden tekijöiden pitää hyväksyä julkaisu
8
Tallennetaanko myös ei-palvelussuhteessa olevien henkilöiden julkaisuja? Yo:issa joko laitos tallentaa tai henkilö voi hakea käyttöoikeuksia tutkimus-/julkaisutietojärjestelmään
9
Keiden ei-palvelussuhteessa olevien tietoja tallennetaan? Yliopistoissa mm. Apurahatutkijat Emeritukset Jatko-opiskelijat Vierailevat tutkijat Tuntiopettajat Dosentit (joilla ei työsuhdetta muualla) Muut, joilla sopimus laitoksen/yksikön kanssa Kaikki, jotka julkaisevat yo:n nimissä Amk:eissa mm. apurahatutkijat, mutta etupäässä sellaiset, jotka olleet palvelussuhteessa, mutta eivät enää julkaisun ilmestyessä
10
Kuinka monen palvelussuhteessa/ei-palvelussuhteessa olevan julkaisuja tallennetaan vuosittain?
11
Tutkijan identifiointi –kysely Onko käytössä muita tunnisteita tutkijoille? Kaksi yo:a vastasi, että tutkijat voivat itsenäisesti ottaa käyttöön muita tunnisteita Yhden yo:n kirjastossa tarjouduttu luomaan ResearcherID:eitä tutkijoille Kuudessa yo:ssa suunnitteilla jonkin muun tunnisteen käyttöönotto tutkimustietojärjestelmässä (ResearcherID, ScopusID, ORCID, ISNI) esim. siten, että ko. tunnisteet tallennetaan henkilötietojärjestelmään.
12
Tutkijan identifiointi –kysely Mihin tarkoituksiin tunnisteita käytetään (6 yliopistoa vastasi)? Tutkimustietojen yhdistämisessä muiden järjestelmien tietoihin. Tietojen esittämisessä automaattisella www-sivulla. tulevaan tutkimustietojärjestelmään henkilötunniste mm. julkaisutietojen siirtämisen tueksi Uuden tutkimustietojärjestelmän julkiseen portaaliin tutkijoille näkymä, jossa liitetään henkilötietojärjestelmästä tulevat henkilötiedot julkaisuihin ja muihin tutkimuksen tuotoksiin Esim. kansainväliset tietokannat, patenttitietokannat, kustantajat, rahoittajat, projektitietokannat. ResearcherID-tunnisteita käytetään käsin kerätyn julkaisutiedon tarkistamiseen ja täydentämiseen mikäli ko. professorilta on saatu siihen lupa.
13
Tutkijan identifiointi –kysely Yleisiä kommentteja, yliopistot Hyviä puolia: Kannatetaan yhteistä kansallista suositusta tunnisteiden käytöstä (8 vastausta) Lisäisi tietokantojen ja tutkijoiden julkaisutoiminnan arvioinnin laatua Tunnistus voisi toimia täsmällisenä linkkinä edelleen julkaisujen rekisteröinnissä eri tietokantoihin ja järjestelmiin OKM:n tiedonkeruun yhteistyökysymykset olisi helpompi hallita, jos julkaisujen tekijöillä olisi yhtenäiset tunnisteet eri organisaatioissa Tärkeää julkaisujen tekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun ja meritoitumisen kannalta Haasteita Tutkijat eivät vielä tunne ORCID-järjestelmää ORCID-käyttöehdon hyväksymällä tutkija antaa mahdollisuuden tietojen kaupalliseen käyttöön Mm. alkavien ja päättyvien työsuhteiden ajankohdat/organisaatio, päällekkäiset affiliaatiot, työstävapautukset. Tietosuojan ja -turvan järjestämiseen pitää olla menettelyt ja selkeä vastuutaho Jatkuu…
14
Tutkijan identifiointi –kysely Yleisiä kommentteja, yliopistot …Jatkuu Ehdotuksia Tutkimus ja tutkimusryhmät ovat kansainvälisiä. Tämän vuoksi kansallisen ratkaisun tulisi perustua kansainväliseen malliin. Toivotaan, että hyödynnettäisiin tutkijoiden jo käyttöönottamia, kansainvälisiä tunnuksia (ORCID, ResearcherID), koska ne linkittyvät itse julkaisuprosessiin. Jos identifiointi perustuu tutkijoiden vapaaehtoisuuteen, siitä ei tule kattavaa, joten tutkimusorganisaatioiden pitäisi osallistua Kirjasto voisi suosittaa tutkijoille nykyistä enemmän tunnisteiden käyttöä ja kehottaa tarkistamaan, että heidän tietonsa näkyvät viittaustietokannoissa oikein. Ministeriö voisi helpottaa tilannetta ajamalla ratkaisua, jossa yliopistoissa työskenteleville ulkomaalaisille tutkijoille ja opiskelijoille saataisiin helposti hetu verkkopalvelusta. Voisi ottaa kantaa esim. VRK:n kansalaisvarmenteen käyttökelpoisuuteen, HAKA-tunnistukseen sekä hetu:n käyttöön liittyviin näkökohtiin ja tietosuojanäkökulmasta tietojen yhdistelyyn eri tunnisteiden kautta Ammattikorkeakoulujen yhteisen julkaisujärjestelmän kehittäminen olisi tarpeellista Jatkuu…
15
Tutkijan identifiointi –kysely Yleisiä kommentteja, yliopistot …Jatkuu Avoimia kysymyksiä Mihin käytetään ja lisääkö byrokratiaa? Yksittäiselle korkeakoululle koituvia hyötyjä vielä vaikea nähdä (3 vastausta) Yrityksissä, sektoritutkimuslaitoksissa ja sairaanhoitopiireissä ja ulkomailla työskentelevät? Miten intresseiltään hyvin erilaisten toimijoiden saadaan osallistumaan ja jakamaan kustannukset (kv. tunnisteet)? Voidaanko koordinoida yliopistojen kesken, minkä tunnisteen kukin ottaa käyttöön? Tutkijan määritteleminen hankalaa. Voitaisiinko määritellä kansallisesti? Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan huomioiminen?
Samankaltaiset esitykset
