PAIKALLISHISTORIALLINEN TUTKIMUS

Paikallishistorian historia I Suurvalta-aika II1700-luvun paikalliskuvaukset IIIKotiseutuhengen elähdytys IV Tieteellistäminen VTämän hetkinen tilanne

I suurvalta-aika 1600-luvun suurvalta-ajan rudbeckiläisyys aktikvaarinen vaihe ja oraatiot Turun Akatemia 1700 – - Aboa Vetus et Nova kotiseutukuvausten sarjan merkittävin

Paikallis- historiallisen tutkimuksen varhaisin vaihe oli Turun Akatemiassa

II 1700-luvun paikalliskuvaukset kuvauksia maakunnista ja kaupungista valtakunnan ja maakunnan hyödyksi. liittyvät usein myös akateemiseen ylistyspuheiden eli oraatioiden perinteeseen (jo 1600-luvulta). Esim. Petrus Nicolaus Mathesiuksen Dissertatio Geographica de Ostrobotnia (Maantieteellinen väitöskirja Pohjanmaasta)

Teidän hyvät tekonne, suuret suosijat ja suojelijat, joiden avulla kiinnititte - minut arvottoman – teidän nimiinne, ovat niin valtavia, etten löydä sanoja niitä yhtä arvokkaasti ylistämään. Kuitenkin tiedän, että on ihailtava ja kunnioitettava niitä, joiden toimesta ja avulla Jumala jakaa palveluksiaan. Päätin jo kauan aikaa sitten yhdistää isänmaallisen pyhyyden teidän kunnioittamiseen. Tästä kiitollisen mielen tunnuksesta en tahtonut puuttuva ainakaan rakkaudenosoitustani, jotta en antaisi pahansuopuudelle tilaisuutta arvostella minua siitä, etten muka olisi pyrkinyt pääsemään suosioonne. Ottakaa siis vastaan, pyydän nöyrimmin, tämä järkeni epäkypsä esikoine, joka on takeena ja todisteena ainakin isänmaani ja minun palavasta rakkaudesta teitä kohtaan. En koskaan lakkaa vuodattamasta kiihkeitä toivomuksia teidän ikuisen onnenne puolesta, ja keskitän tulevaisuudessa koko uutteruuteni siihen, että samalla lailla kuin te osoititte minulle nuorukaiselle luottamusta ja suojelusta, niin yhtä lailla minä joskus vastaisuudessa pyrin entistä paremmin sitä luottamusta vaalimaan. Teidän jalosukuisimpien ja kunniakkaimpien nimienne nöyrin suojatti, Johannes Snellman.

Fennomanian huumassa Kotiseutuaate Suomen- tai ruotsin-kielisiä Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen tulo Saksasta: lamprechtilainen koulukunta III kotiseutuhenki

IV vaihe: tieteellistäminen Itsenäisyyden ajan alussa Edellytyksiä: Arkistolaitoksen laajeneminen Historiantutkimuksen eriytyminen maantieteestä Kotiseutuharrastuksen nousu

Väinö Voionmaa ja Eino Jutikkala Paikallishistoriallinen Toimisto 1933

Paikallishistorioiden standardisointi Yhteismitallisuus ja vertailukelpoisuus Sitten voidaan viedä johtopäätökset maakunta- ja valtakunnan tasolle. Kaikkien tutkittava: asutus, maanomistus, maatalous, paikallishallinto ja kirkko. Mallisopimukset ja luettelo läpikäytävistä lähteistä.

V Tämän hetkinen tila Vuosina kirjoitettiin 430 paikallishistoriaa Uudet historiat, uudet sukupolvet, tietoinen päätös, päätös ottaa huomioon tilaajan toiveet – 1990-luvun puolivälissä seminaareja, pohdinta ja käännös Tarkoin harkittu näkökulma Tutkimusongelman asettaminen