Myöhäis- ja postmodernin teoriat

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Teksti, taito ja tavoite
Advertisements

Kulttuuri, mieli ja kasvatus
Osaamisen ja sivistyksen asialla USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen.
 Nuorisotutkimuksen tieto (jne.) – kurssin luento / J.Lähteenmaa.
STALKER (ohj. Andrei Tarkovski, 1979)
MARK TENNANT LIFELONG LEARNING AS A TECHNOLOGY OF THE SELF HANNA PORRASSALMI Postmoderni kritiikki aikuiskasvatuksessa vallitsevia minuuden teorioita kohtaan.
Tutkimussuunnitelma…
FILOSOFIAN OSA-ALUEET
Estetiikka on filosofian kauneutta ja taidetta tutkiva osa-alue.
14. Erilaisia raamatuntulkintatapoja
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Onko pätkätöitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa? Roope Uusitalo Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):1.
Psykoanalyysi, yhteiskunta ja politiikka Foucault/ Lacan Lacan-seminaari 13. – Pertti Hämäläinen Nuorisopsykiatrian kl op/Tay.
LÄHELLÄ MUTTA SILTI NIIN KAUKANA - Kansalainen ja EU Teija Tiilikainen Eurooppa-tutkimuksen verkosto.
Käsiteanalyysi Mikä on käsite? Konkretia ja abstraktio
Tutkimuksen ja opetuksen rajapintoja taidealojen koulutuksessa FT Tarja Pääjoki Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos.
Usko hyvään vai toivo paremmasta?
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
Diskurssianalyysi mediatutkimuksessa
matematiikan ja luonnontieteiden pedagogiikan professori, OKL, JY
Historia Yhteiskuntaoppi Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous Kristina Kaihari-Salminen Opetushallitus.
Miten vaikuttavuudesta puhutaan? Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia.
Mitä tieto on? Mitä voi tietää?
Valistus: 1700 – luvulla syntynyt aatevirtaus
1800-LUVUN LOPPU – 1900-LUVUN ALKU
Tietoisuus ja maailmankuva Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin viides luento.
Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet ma 19. ja 26.9.: 12-14, F416; ti 20: 12-14, Kurtén ti 27.9: 12-14, Nissi viikko 38 ma-ti.
Kirjallisuuden tulkinta Syyslukukausi 2007, Minna Sääskilahti.
Hy02 : Eurooppalainen ihminen
Oppimisorientaatioita
Napoleonin valtakauden uudistukset
Mitä uskonnolla tarkoitetaan? Uskonnollisia ajatuksia ja kokemuksia muokkaa Uskonto vaikuttaa yhteisö Homo religiosus 1.Ihmisellä lajiominainen kyky uskonnolliseen.
Islam 1900 – luvulla: Profeetta Muhammedin elämää ja moraalia pidetään islamilaisissa maissa ihanteellisena. Kaikkea sellaista uudistamista, mikä etäännyttää.
USKONTO JA KULTTUURI.
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
KASVATUS, KOULUTUS JA YHTEISKUNTA ( ) Pantzar
Sukupuoli ja lastenkulttuuri Modernissa kulttuurissa sukupuoli on polaarinen järjestys, jossa feminiininen ja maskuliininen toisistaan riippuvainen vastakohtapari.
Sivistys, kasvatus ja oppiminen Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN (TET)
Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS
6. Luento kieli ja postmoderni filosofia
Ranskalainen valistus X Valistuksen reseptiohistoriaa Dos. Timo Kaitaro ma klo U40 sali 8, & ti klo , U40 sali 12.
REALISMI 1800-LUVUN LOPPU – LUVUN ALKU. AATTEELLINEN PERUSTA AUGUST COMTE: SOSIOLOGIA; POSITIVISMI yhteiskunnassa vallitsevat luonnonlakien kaltaiset.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus Opetusvinkki 2: Raamatun tulkintatapoja.
Millaisen maailman haluaisin? Kirjan sivut
Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon.
9 Sosio-kognitiivinen persoonallisuusteoria korostaa tilanteiden tulkintaa Ydinsisältö.
1 Tehtävien vastaukset. Taito (s. 16) Keksi ihmetteleviä kysymyksiä a)äärettömyydestä Esimerkiksi: Mitä ääretön tarkoittaa? Voiko avaruus olla ääretön?
Koulutuksen muotoutuminen ja sen selitykset
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
KEHITYKSEN TAUSTAVAIKUTTAJAT
Kirjallisuuden käsitteitä
Kristinusko ja tiede Antiikin Kreikka ja Rooma (n.700 eKr. – 500 jKr.) - apologia: kristinuskon puolustus antiikin filosofeja vastaan filosofian keinoin.
Positivismi.
1800- ja 1900-lukujen vaihteen kirjallisuus
Fenomenologia.
7. Pyhien kirjojen tulkinta ja tutkimus
Filosofiaa lapsille, muita kuin Lipmanin lähestymistapoja
Uskontojen tieteellinen tutkimus
Oman aikamme taiteen ilmiö
Eksistentialismi Martin Heidegger.
Yksilö vai yhteisö Kirjan sivut
Tutkiva ja dialoginen orientaatio opetusharjoittelun lähtökohtana
Metafiktio ja muita postmodernismeja
Eksistentialismi Eero Jussila.
1 Ydinsisällöt.
Pakolaiskysymys ja totuuden politiikka
ET didaktiikkaa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Sosiokognitiivisen suuntauksen taustaa
Aida Nuutinen, Enni Anttila & Anton strömmer 16g
Esityksen transkriptio:

Myöhäis- ja postmodernin teoriat Katkos vai jatkuvuus?

Postmodernin ulottuvuudet ’myöhäismoderni’ korostaa modernin jatkuvuutta, ’postmoderni’ katkosta käsitteellä ’postmoderni’ voidaan viitata useisiin eri tason ilmiöihin (toisaalta filosofiaan, toisaalta yhteiskunnallis-historialliseen kehitykseen) keskustelu modernin yhteiskunnan murroksesta/ rappeutumisesta voimistui 1980-luvulla postmodernismi voitti alaa filosofisena suuntauksena

Friedrich Nietzsche ns. nietzscheläinen perspektivismi postmodernin ajattelun taustalla: ’Vain Jumala voisi nähdä kokonaisen totuuden, mutta Jumala on kuollut’

Jean-Francois Lyotard (1979) suom. 1985 Tieto postmodernissa yhteiskunnassa ns. Suurten Kertomusten loppu, valistuksen ja sivistyksen ideoiden torjuminen kielipelit mikropolitiikka, sidonnaisuus aikaan ja paikkaan

Fredrik Jameson (1991) Postmodernism, or, The Cultural Logic of Late Capitalism 1) realismi 1800-luvun lopulle saakka merkit viittasivat yksiselitteisesti ulkopuoliseen maailmaan klassinen realistinen teksti ulkopuolista maailmaa jäljentävänä 2) modernismi 1900-luvun puoliväliin särkee illuusion suorasta suhteesta ulkomaailmaan; ’sisäisyys’ ja ’ulkoisuus’ eroavat toisistaan = pyrkimys löytää sisäinen totuus (marxismi, psykoanalyysi) 3) postmodernismi 1900-luvun puolivälistä eteenpäin merkit eivät viittaa ulkoiseen todellisuuteen vaan toisiinsa pinnan ja perustan erottelu katoaa, kaikki on ilmiöpintaa

Jean Baudrillard (1983) Simulations, (1985) ’The Ecstasy of Communication’, teoksessa Postmodern Culture simulaatio: tavaroiden ja ihmisten näyttöarvo eikä käyttöarvo ratkaisee ja muovaa sosiaalisia suhteita keskeistä kulutus eikä tuotanto todellisuus on täysin tuotettua ja tuotteistettua hypertodellisuus, läpikotaisin medioitunut todellisuus, itseensä viittaava media ’kaikkivaltias’ vuorovaikutuksellinen (inhimillinen) merkitys näivettyy

Kulttuurisen murroksen kuvailua tuotanto-orientaatiosta kulutusorientaatioon kansalaisuudesta kuluttajuuteen kansallisvaltioista globalisaatioon järjestä kokemukseen/elämykseen viivästyneestä välittömään tyydytykseen apollonisesta dionyysiseen henkisestä ruumiilliseen lineaarisesta (takaisin) sykliseen aikaan Geschellschaft’ista uusheimoutumiseen

Postmodernin kritiikkiä radikaalia murrosta, siirtymää modernista postmoderniin ei ole tapahtunut periodisaatio on hyvin ongelmallista: postmodernismi enemmän ajatussuunta kuin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen ajanjakso Onko ’postmoderni’ uusi Suuri Kertomus?