1 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

2 Sosiaalihuoltolaki (SHL) 27 d §: vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Sosiaalihuoltolaki (SHL) 27 e §: vammaisten henkilöiden työtoiminta Kehitysvammaisten erityishuoltolaki (EHL) – 2 §: työtoiminta, – 35 § 2 mom. työhönvalmennus, työtoiminta ja muu virikettä antava toiminta Vammaispalvelulaki (VPL) 8 b §: päivätoiminta Nykytila

3 Sosiaalihuoltolaki (SHL) 27 d §: vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta – Erityiset työhön sijoittumista edistävät kuntoutus- ja muut tukitoimet – Henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi 1 momentissa tarkoitettuja tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille – Toiminnan osana voidaan järjestää työtä, jossa työntekijä on työsuhteessa palvelun tuottajaan (entinen ”suojatyö”) – Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 169/2001) todettiin, että ”kaikki tarkoituksenmukaiset työllistymistä tukevat keinot olisivat käytettävissä”. Lisäksi tarkoituksena oli, että ”säännökset kannustaisivat kehittämään mahdollisimman monipuolista ja eri vaihtoehtoja tarjoavaa toimintaa.”

4 Kehitysvammaisten erityishuoltolaki (EHL) 35 § 2 mom.: työhönvalmennus – Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa

5 Asiakastulokset? – Palvelut toteutetaan pääosin työtoimintana työllistämisyksiköissä: Toimintakyvyn ylläpitäminen ja arviointi Päivittäiset taidot Yhteisö Mielekäs tekeminen – Palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä palvelua on harvoin tarjolla Vaikka palveluilla tavoitellaan myös työllistymistä, ne toteutuvat lähes kokonaan toimintakyvyn ylläpitona ja arviointina  Työhönvalmentajan tuen tarjoaminen  Työnantajayhteistyön lisääminen – Kuntien niukat resurssit ja vaikeus löytää kohderyhmälle soveltuvia työpaikkoja (Klem, Simo: Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa. Kuntakartoitus Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:23)

6 Esimerkkinä kehitysvammaiset henkilöt: – työikäistä – työ- tai päivätoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa – Yli avotyötoiminnassa (ei-työsuhteinen työ tavallisella työpaikalla) – työsuhteisessa työssä – Arvio: potentiaalista työllistyjää – 30 %:n toiveista ja tavoitteista oman työnsä osalta ei tiedetä (= ei ole koskaan kysytty?)

7 Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukeva työryhmä (nk. TEOS, /view/ ) /view/ – Nykyinen palvelujärjestelmä pirstaleinen ja vastuut epäselvät – Vaikeasti työllistyvät eivät aina saa tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti – Vammaisten henkilöiden palvelut yhä eriytyneet – Palveluiden tulokset eivät vastaa tavoitteita Tulevaisuus?

8 – Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta SHL, EHL, kuntouttava työtoiminta  yksi erityislaki Luovutaan erillisistä palveluista vammaisille ja vammattomille henkilöille, luovutaan työttömyyden kestoon liittyvistä edellytyksistä päästä palveluihin Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt: työtön henkilö, jonka toimintakyvyn arvioidaan alentuneen vamman, sairauden, elämänhallinnan ongelmien, pitkittyneen työttömyyden tai vaikean sosiaalisen tilanteen vuoksi ja jolla tästä johtuen on merkittäviä vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden – työllistymisen edistämisen päävastuu työ- ja elinkeinohallinnolla – heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen sosiaalihuollon päävastuulla

9 Sosiaalihuollon heikossa työmarkkina-asemassa oleville järjestettävät palvelut keskittyisivät sosiaaliseen kuntoutukseen – Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus – Osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus Työtoiminnan järjestämisedellytyksiä tarkennettava: – Toimintaan tulisi aina sisältyä sosiaalihuollon tai kuntoutuksen ammatillisen henkilöstön tuki ja ohjaus työtehtäviin liittyvän tuen ja ohjauksen lisäksi – Yrityksissä toimintajakso saisi kestää enintään kolme kuukautta (12 kuukauden aikana) ja toiminnan tavoitteena tulisi olla ensisijaisesti siirtyminen palkkatuettuun työhön tai avoimille työmarkkinoille Muutosten aiottujen vaikutusten toteutuminen edellyttää – työ- ja elinkeinopalveluiden kohdentumista ja räätälöintiä nykyistä aiemmin ja vahvemmin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin (mahdolliset lisäresurssitarpeet julkisissa työvoimapalveluissa) – työ- ja elinkeinohallinnon ja sosiaalihuollon nykyistä vahvempaa yhteistyötä heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukemisessa Esitysten toimeenpano jää seuraavan hallituksen tehtäväksi – Uusi lainsäädäntö mahdollisesti voimaan vuoden 2017 alussa

10 Nykytilaa parhaimmillaan: esimerkkinä Vantaan kaupungin vammaispalvelujen työllistämispalvelut