Lämpötilan mittaaminen Arduinolla Epälineaarinen kalibrointi ja datalogger-toteutus, havainnollistaminen Matlabilla
Tehtävänanto (tämän päivän urakka) Testaa pikaisesti NTC-vastuksen ohmialue lämpöpuhaltimen avulla (Rmin? Rmax?) Laske Excelissä jännitteen jaolla, mitä jännitteitä sensori saa, kun kaveriksi valitset kiinteän vastuksen… Miten vaikuttaa mittalaitteen herkkyyteen jos käytät sarjavastuksena suuruusluokkaa a) Rmin b) Rmax c) näiden puolivälistä.
Sensorikytkentä NTC-vastus: huoneen lämmössä 3,2kohm, muutaman sekunnin puhalluksen jälkeen 400ohm. Mukana: 1,5kohm ja 1,2kohm. Muita haetaan jos tarvitaan. Luonnostellaan Excelissä sensorin antamia jännitteitä eri sarjavastuksilla, kuten edellisellä sivulla vinkattiin.
Excel-laskelman tulos (”NTC 2,5k”)
Laskelman tulos Sarjavastuksen täytyy olla suunnilleen välillä 0,9kOhm – 1,4kOhm, jolla välillä sensorin herkkyys on parhaimmillaan. Mukana on nyt 1,2kOhm, joka on lähes täydellinen valinta kiinteäksi vastukseksi, kaveriksi tälle NTC:lle. Nyt voidaan tehdä kytkentä… juotetaan jatkojohdot NTC-vastukselle (lähes metrin johdot), jotta voidaan mitata lämpötiloja. Muu kytkentä tehdään koekytkentäalustalle.
Ja sitten urakkaperiaatteella: Lämpötilasensorin kalibrointi vedenkeittimen avulla, tietysti tarvitaan myös erillistä lämpömittaria, jotta tunnetaan käytetyt lämpötilat. Koodataan kalibrointi Arduinon ohjelmaan taulukkona. Taulukosta luetaan mittaustilanteessa lähimmät pisteet ja tehdään lineaarinen interpolointi pisteiden välissä. Lämpötila lähetetään sarjaportille. Sarjaportti luetaan Matlabilla (kotisivullani yleisohjeissa löytyy mallikoodeja, joilla voi lähteä liikkeelle). Piirretään lämpötilakäyrää Matlabilla. Kuva päivittyy sitä mukaa kun tietoa tulee. Näyteväli voi olla vaikka 2 sekuntia. Tallennustoiminto: data kirjoitetaan talteeen 5 minuutin välein Matlabilla (vinkki: dlmwrite)
Harrastetoimintaa… http://juomaatti.wordpress.com/